Kir­jas­to­kah­vit

Pai­kal­la oli Länsi-​Uudenmaan pe­las­tus­lai­tok­sen työn­te­ki­jöi­tä. Pa­lo­pääl­lik­kö Hanna Lei­no­nen saa­pui pai­kal­le ker­to­maan va­rau­tu­mi­ses­ta.

Näis­tä kes­kus­te­lim­me:

72 tun­nin va­rau­tu­mis­suo­si­tus

Vi­ran­omais­ten va­rau­tu­mis­suo­si­tuk­set löy­ty­vät si­vul­ta 72tun­tia.fi. Si­vul­la ker­ro­taan va­rau­tu­mi­sen eri muo­dois­ta muun muas­sa ko­ti­va­ras­ta, säh­kö­kat­kois­ta, veden riit­tä­vyy­des­tä ja hen­ki­ses­tä krii­sin­kes­tä­vyy­des­tä. Kes­kus­te­lus­sa nousi esil­le muu­ta­ma huo­mio­nar­voi­nen kohta:

· On hyvä muis­taa, että jos vesi on poik­ki, ves­sat eivät toimi.

· Mo­nel­ta, var­sin­kin nuo­rel­ta, puut­tuu pa­ris­toil­la toi­mi­va radio. Äly­lait­tei­siin voi tulla häi­riöi­tä tai nii­den akku voi lop­pua, eikä säh­kö­kat­kon ai­ka­na ole mah­dol­lis­ta la­da­ta pu­he­lin­ta ilman va­ra­vir­ta­läh­det­tä.

· Kä­teis­tä on aina hyvä olla mu­ka­na jon­kin ver­ran, sillä voi­ma­huol­lon­häi­riöis­sä pank­ki­au­to­maa­tit eivät toimi ja kau­pas­sa ei vält­tä­mät­tä pysty mak­sa­maan kor­til­la.

· Sam­mu­tus­pei­te ja/tai kä­si­sam­mu­tin on hyvä olla ko­to­na ja toi­min­ta­kun­toi­si­na. Te­hok­kaal­la al­kusam­mu­tuk­sel­la on pys­tyt­ty vält­tä­mään suu­ria omai­suus­tu­ho­ja ja hen­ki­lö­ta­pa­tur­mia. Pa­lo­va­roit­ti­men tila on muis­tet­ta­va tar­kis­taa sään­nöl­li­ses­ti!

· Ko­ti­va­ra ei tar­koi­ta eril­lis­tä laa­tik­koa, joka ote­taan esil­le hädän sat­tues­sa, sillä pit­kään yk­sik­seen jä­tet­ty va­ras­to pi­laan­tuu. Ko­ti­va­ra tar­koit­taa en­nem­min­kin sitä, että kaa­pis­sa on aina tar­peek­si ruo­kaa 72 tun­nik­si koko per­heel­le.

Muis­ta myös sam­mut­taa kaik­ki säh­kö­lait­teet säh­kö­kat­kok­sen alet­tua! Pääl­le jää­nyt si­li­tys­rau­ta on pa­lo­tur­val­li­suus­ris­ki, jos säh­köt tu­le­vat ta­kai­sin men­tyä­si nuk­ku­maan.

Lisää va­rau­tu­mis­suo­si­tuk­sia löy­tyy osoit­tees­ta suomi.fi/op­paat/va­rau­tu­mi­nen. Si­sä­mi­nis­te­riö on tänä syk­sy­nä päi­vit­tä­nyt va­rau­tu­mis­suo­si­tuk­set.

Miten krii­si­ti­lan­teis­sa tu­li­si vies­tiä, ettei ai­heu­ta tur­haa pa­niik­kia ja että kaik­ki ta­voi­te­taan?

Pe­las­tus­lai­tok­sel­la har­joi­tel­laan häi­riö­ti­lan­tei­ta ja vies­tin­tä on osa sitä. Vies­tin­näs­tä on pit­kät pe­rin­teet ja hyvät toi­min­ta­mal­lit, mutta mitä enem­män on toi­mi­joi­ta, sitä vai­keam­paa on yh­den­mu­kai­nen vies­tin­tä.

Ti­lan­teis­sa, jois­sa säh­köi­set ka­na­vat, esi­mer­kik­si kun­nan ko­ti­si­vut, eivät toimi, on kun­nil­la oma krii­si­vies­tin­tä­suun­ni­tel­ma. Moni kunta on läh­te­nyt edis­tä­mään ja ke­hit­tä­mään suun­ni­tel­maan­sa. Kun­nis­sa on tun­nis­tet­tu tarve esi­mer­kik­si vesi- ja säh­kö­kat­kois­sa. Vies­tin­tä­ma­te­ri­aa­le­ja val­mis­te­taan en­nak­koon riit­tä­väs­ti. Kaik­ki eivät vält­tä­mät­tä pääse ko­deis­taan nii­hin paik­koi­hin, jois­sa vies­tin­tää olisi pai­net­tu­na, joten tä­hän­kin on kek­sit­tä­vä jokin rat­kai­su. Kai­u­ti­nau­ton käy­tet­tä­vyys sen si­jaan on han­ka­laa, koska Länsi-​Uusimaa on laaja alue.

Ylei­nen pelko ikäih­mis­ten kes­kuu­des­sa on hui­ja­tuk­si tu­le­mi­sen pelko. Ny­ky­tek­nii­kal­la tehty hui­jaa­mi­nen pe­lot­taa enem­män kuin esi­mer­kik­si uhka tulla pa­hoin­pi­del­lyk­si ul­ko­na. Di­sin­for­maa­tion tun­nis­ta­mi­nen on myös haas­ta­vaa. Se rau­hoit­taa, että kun­nat ja vi­ran­omai­set vies­ti­vät, että häi­riöi­hin va­rau­du­taan, mutta on muis­tet­ta­va, että vi­ran­omais­toi­min­nas­sa on myös sa­las­sa pi­det­tä­vää tie­toa.

Väes­tön­suo­jat

Mi­kä­li Länsi-​Uudellamaalla asuu ker­ros­ta­los­sa, jossa on suoja, se on se sinun oma lä­hi­suo­ja­si. Länsi-​Uudellamaalla ei ole sa­man­lais­ta kal­lio­suo­ja­verk­koa kuin Hel­sin­gis­sä. Oma­ko­ti­ta­lois­sa asu­vil­le on tehty si­säl­le suo­jau­tu­mi­sen oh­jeis­tus, joka löy­tyy si­vul­ta spek.fi (Suo­men pe­las­tusa­lan jär­jes­tö).

Suo­mes­sa suo­jien ra­ken­nus on kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tail­len hy­väl­lä no­jal­la. Meil­lä on pi­det­ty koh­ta­lai­sen hyvin huol­ta väes­tön­suo­ja­ka­pa­si­tee­tis­ta.

Väes­tön­suo­jil­la on ol­ta­va vas­tuu­hoi­ta­ja, jonka pitää saada väes­tön­suo­ja kun­toon 72 tun­nin si­säl­lä, kun tulee mää­räys. Pe­las­tus­toi­mi ei ole se taho, joka lait­taa väes­tön­suo­jat kun­toon.

Pe­las­tus­toi­men omat net­ti­si­vut

Pe­las­tus­toi­men löy­tää si­vul­ta pe­las­tus­toi­mi.fi. Si­vul­ta löy­ty­vät oman alu­een pe­las­tus­lai­tok­sen tie­dot ja pe­rus­tie­toa pe­las­tus­toi­men toi­min­nas­ta. Sivun oi­keas­sa reu­nas­sa on oi­ko­pol­ku va­rau­tu­mis­oh­jei­siin, josta löy­tyy myös link­ki SPEK:in ja PDF-​tiedostoon usein ky­sy­tyis­tä väes­tön­suo­jia kos­ke­vis­ta ky­sy­myk­sis­tä.

TE2025 uu­dis­tus­ta oli­vat esit­te­le­mäs­sä Kirkkonummi-​Vihti-Siuntio työl­li­syy­sa­lu­een val­mis­te­lu­työ­ryh­mäs­tä Jo­han­na Adelmin-​Inkinen ja Petra Fa­ger­lund sekä osan ajas­ta Siun­tion kun­nan Kun­ta­ke­hi­tys­joh­ta­ja Jytta Poijärvi-​Miikkulainen.

Työl­li­suusa­lue Siun­tios­sa

Siun­tio muo­dos­taa työl­li­syy­sa­lue Vih­din ja Kirk­ko­num­men kans­sa 1.1.2025 al­kaen.

Siun­tioon tulee työl­li­syy­sa­lu­een toi­mi­pis­te kun­nan­ta­lon au­laan, jol­loin asia­kas­ta­paa­mi­sia jär­jes­te­tään Siun­tios­sa 1-2 päi­vä­nä vii­kos­sa ajan­va­rauk­sel­la.

Siun­tion, Vih­din ja Kirk­ko­num­men työl­li­syy­sa­lu­eel­la on hyvä ti­lan­ne, jär­jes­te­lyt ovat läh­te­neet hyvin käyn­tiin ja toi­min­ta alkaa su­ju­vas­ti 1.1.2025.

Siun­tios­sa aloit­taa vuo­den alus­sa ko­koai­kai­nen yri­tys­neu­vo­ja Satu Ös­ter­berg, joka tar­jo­aa aloit­ta­vil­le yrit­tä­jil­le tukea.

Työl­li­syy­sa­lu­een pal­ve­luis­ta ja työ­voi­ma­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä voi lukea tar­kem­min työl­li­syy­sa­lu­een Kir­jas­to­kah­veil­le ko­koa­mas­ta esi­tyk­ses­tä:

Kes­kus­te­lua syn­tyi seu­raa­vis­ta ai­heis­ta:

Or­ga­ni­saa­tio:

Työl­li­syy­sa­lu­eel­la toi­mii lau­ta­kun­ta, jossa on päät­tä­jiä ja toi­mi­joi­ta kai­kis­ta kun­nis­ta. Pää­te­tään mm. ta­lou­des­ta.

Kirk­ko­num­men kunta toi­mii työ­voi­ma­vi­ran­omai­se­na.

Työl­li­syy­sa­lu­eel­la on li­säk­si oh­jaus­ryh­mä johon kuu­luu vir­ka­hen­ki­löi­tä kai­kis­ta kun­nis­ta. Oh­jaus­ryh­mäs­sä suun­ni­tel­laan mm. vi­su­aa­lis­ta il­met­tä.

Tu­lee­ko yh­tei­nen työl­li­syys­oh­jel­ma? Kirk­ko­num­mel­la, Siun­tios­sa ei ole tällä het­kel­lä voi­mas­sa ole­via oh­jel­mia. Jytta vie asian oh­jaus­ryh­mään.

Miten muu­tos vai­kut­taa asiak­kai­siin heti vuo­den alus­ta ja miten asias­ta tie­do­te­taan?

Tors­tai­na 2.1.2025 uusi hen­ki­lö­kun­ta aloit­taa työt työl­li­syy­sa­lu­eel­la.

Mil­loin saa en­sim­mäis­tä ker­taa neu­von­taa Siun­tios­sa? Tam­mi­kuun ai­ka­na saa jo neu­von­taa.

Työn­ha­ki­jak­si il­moit­tau­tu­mi­nen ta­pah­tuu edel­leen työ­mark­ki­na­to­rin kaut­ta, kuten tä­hän­kin men­nes­sä.

Työl­li­syy­sa­lu­een ko­ti­si­vut si­jait­se­vat Kirk­ko­num­men ko­ti­si­vuil­la, josta oh­ja­taan Siun­tion asiak­kaat Siun­tioon.

Verk­ko­si­vu­juen osoi­te on: www.kirk­ko­num­mi.fi/ty­ovoi­ma­pal­ve­lut – miten saa­daan mark­ki­noi­tua niin, että myös siun­tio­lai­set tie­tä­vät että tämä pal­ve­lu on myös heil­le?

Lehti-​ilmoituksia työl­li­syy­sa­lu­ees­ta on tu­los­sa vuo­den vaih­tees­sa.

Kun­tien verk­ko­si­vuil­le ja so­si­aa­li­seen me­di­aan tulee tie­do­tus­ta.

Yh­teis­työ­tä myös mui­den työl­li­syy­sa­luei­den kans­sa (huoli siitä, ovat­ko työn­ha­ki­jat eriar­voi­ses­sa ase­mas­sa työl­li­syy­sa­lu­ees­ta riip­puen?).

Mikä muut­tuu Siun­tion kan­nal­ta?

Saa­daan toi­mi­pis­teet kaik­kiin työl­li­syy­sa­luei­den kun­tiin, jois­sa voi va­ra­ta omas­ta ko­ti­pai­kas­ta ajan omal­le neu­vo­jal­le. Nyt Siun­tios­ta on jou­dut­tu läh­te­mään joko Loh­jal­le, Es­poo­seen tai Raa­se­po­riin.

Työl­li­syy­sa­lu­een on mah­dol­lis­ta rea­goi­da no­peam­min muu­tok­siin ja mu­kau­tua pa­rem­min oman alu­een asiak­kai­den ja työ­nan­ta­jien tar­pei­siin. Pal­ve­lu­pol­ku­jen suun­nit­te­lus­sa ote­taan myös perm­min huo­mioon pai­kal­li­set eri­tyis­piir­teet.

Pal­ve­lu­kat­taus ei ole ehkä ihan niin laaja kuin nyt.

Siun­tion nä­kö­kul­mas­ta iso muu­tos, niin työl­li­syys­pal­ve­luis­sa kuin yri­tys­neu­von­nas­sa.

Työl­li­syy­sa­lue tekee mo­ni­puo­lis­ta yh­teis­työ­tä kun­tien kans­sa.

Mah­dol­lis­ta, että kun­nat voi­si­vat jär­jes­tää itse ma­ta­lan kyn­nyk­sen työl­li­syys­pal­ve­lui­ta. Tämä olisi tu­los­sa yli­mää­räi­se­nä li­sä­nä, ei olisi pois hy­vin­voin­tia­lu­een jär­jes­tä­mis­tä pal­ve­luis­ta. ”Uusi työ­ko­kei­lu”, Kun­ta­lii­ton si­vu­ja kan­nat­taa seu­ra­ta.

Tu­los­sa myös eri­lai­sia hank­kei­ta liit­tyen työl­li­syy­teen. Yh­tei­nen hanke kun­tien ja työl­li­syy­sa­lu­een kes­ken, han­ke­ha­ku­ja on me­nos­sa ja tu­los­sa. Myös jär­jes­töt kiin­nos­tu­nei­ta tu­le­maan mu­kaan hank­kei­siin.

Asiak­kaat jae­taan pal­ve­lu­tar­peen mu­kaan, ta­voit­tee­na saada asiak­kaat oikea-​aikaisesti hei­dän tar­vit­se­maan pal­ve­lun pa­riin.

Satu Ös­ter­berg esit­täy­tyy

Syk­syn en­sim­mäi­sil­lä kir­jas­to­kah­veil­la oli vie­raa­na huh­ti­kuus­sa Siun­tios­sa aloit­ta­nut yri­tys­neu­vo­ja Satu Ös­ter­berg. Vaik­ka hän on vi­ral­li­ses­ti Vih­din kun­nan työn­te­ki­jä, tekee hän 75 % työs­tään Siun­tios­sa. Yri­tys­neu­vo­ja­na hän on toi­mi­nut yli 10 vuot­ta. Uus­yri­tys­neu­von­ta on Kiwa-​sertifioitua ja sen laa­tua tark­kail­laan ul­ko­puo­li­sil­la au­di­toin­neil­la eli tar­kas­tuk­sil­la. Ser­ti­fi­kaat­ti takaa kun­ta­lai­sil­le sen, että pal­ve­lun laatu on kor­kea­ta­sois­ta.

Yri­tys­pal­ve­lut si­säl­tä­vät pe­rus­ta­mis­neu­von­nan sekä yri­tys­ke­hi­tyk­sen. Pää­asias­sa yri­tys­neu­von­ta pitää si­säl­lään ta­lous­las­kel­mien laa­din­taa kan­nat­ta­vuu­den sel­vit­tä­mi­sek­si tai pa­ran­ta­mi­sek­si tai esim. tu­le­vai­suu­den suun­ni­tel­mien tuek­si. Kaik­kein suo­si­tuin aihe ajan­va­rauk­sel­le on start­ti­ra­ha­neu­von­ta ja lii­ke­toi­min­ta­suun­ni­tel­man laa­din­ta. Usein neu­voa pyy­de­tään myös hin­noit­te­luun, mark­ki­noin­tiin, yri­tys­tu­kien ha­ke­mi­seen, ra­hoi­tuk­seen, uuden työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­seen sekä im­ma­te­ri­aa­li­siin oi­keuk­siin eli esim. tuo­te­mer­kin re­kis­te­röin­tiin. Yri­tys­neu­von­ta ottaa huo­mioon myös hen­ki­lön so­vel­tu­vuu­den yrit­tä­jäk­si sekä elä­män­ti­lan­teen. Yri­tys­neu­von­nan kaut­ta voi pyytä apua myös esim. jak­sa­mi­seen. Vä­lil­lä yri­tys­toi­min­ta on vii­sain­ta lo­pet­taa ja myös niis­sä ti­lan­teis­sa voi pyytä neu­voa kun­nan yri­tys­neu­von­nas­ta.

Yri­tys­neu­von­nan kaut­ta voi­daan luoda uu­del­le yri­tyk­sel­le Y-​tunnus. Neu­von­nas­ta voi pyy­tää myös lii­ke­toi­min­nan ylei­sim­mät lo­mak­keet ve­loi­tuk­set­ta käyt­töön; tar­jous, ti­laus, lasku, kuit­ti, vuo­kra­so­pi­mus, työ­so­pi­mus, ko­kous­pöy­tä­kir­ja­poh­jat, yms. Ta­paa­mi­sen voi va­ra­ta kas­vo­tus­ten toi­mis­tol­le tai etänä. Neu­von­taa on suo­mek­si ja englan­nik­si, mutta asioi­da voi myös ruot­sik­si. Tek­ni­sen toi­mis­ton ti­lois­ta löy­tyy yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­so­pas suo­mek­si, ruot­sik­si ja englan­nik­si. Voit nou­taa sen il­mai­sek­si tai la­da­ta säh­köi­se­nä suo­raan ver­kos­ta. Yri­tys­neu­von­ta ja ma­te­ri­aa­lit ovat ve­loi­tuk­set­to­mia Siun­tion kun­ta­lai­sil­le.

Näis­tä kes­kus­te­lim­me:

Onko ra­joi­tuk­sia, mihin maa­seu­dun yri­tys­tu­kia käyt­tää?

On tiu­kat rajat. Niitä ei saa käyt­tää suo­raan esim. palk­koi­hin eikä pää­asias­sa kiin­tei­siin han­kin­toi­hin, pois lu­kien in­ves­toin­ti­tu­ki, joka on ni­me­no­maan tuki ra­ken­nuk­sen tai tuo­tan­to­lin­jan hank­ki­mi­seen, 20% ko­ko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Pää­asias­sa yri­tys­tuet on tar­koi­tet­tu sii­hen, että niil­lä kus­tan­ne­taan ul­ko­puo­lis­ta osaa­mis­ta kuten kon­sul­tin palk­kiot, mark­ki­noin­ti­tut­ki­muk­set ja muu asian­tun­ti­juu­den hank­ki­mi­nen, jota yrit­tä­jäl­lä it­sel­lään ei ole ja joka on pe­rus­tel­tua ja/tai vält­tä­mä­tön­tä yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­sel­le tai yri­tys­toi­min­nan laa­jen­ta­mi­sel­le.

An­tai­sit­ko esi­merk­ke­jä im­ma­te­ri­aa­lioi­keuk­sis­ta?

Esi­mer­kik­si Har­ley Da­vid­son on re­kis­te­röi­nyt moot­to­rin­sa äänen, Fazer on re­kis­te­röi­nyt Fazerin si­ni­sen vä­ri­sä­vyn ja Crocs on re­kis­te­röi­nyt ken­kien­sä reiät. Li­säk­si esim. eri­lai­set kiu­kaat on voitu muo­to­suo­ja­ta sen mu­kaan, minkä muo­toi­nen kiuas on, ja vaat­tei­den eri­tyi­nen leik­kaus tai muoto on voi­nut saada suo­jauk­sen.

Mitä sit­ten ei voi re­kis­te­röi­dä?

Ta­val­li­sia sa­no­ja. Nii­den pitää olla jol­lain ta­val­la muo­kat­tu­ja. Esi­mer­kik­si ”Nyt me ril­la­taan” on erot­tu­va, sillä ”ril­la­ta” on vään­nös sa­nas­ta ”gril­la­ta”. Tie­tyt fon­tit ja värit myös aut­ta­vat tun­nis­tet­ta­vuu­den luo­mi­ses­sa, jol­loin jon­kin is­ku­lauseen voi re­kis­te­röi­dä.

Voiko yri­tys­sa­lai­suus saada pa­tent­tia?

Pa­ten­tin saa­mi­sek­si on ker­rot­ta­va avoi­mes­ti, miten tuote toi­mii. Koska jot­kin yri­tyk­set ha­lua­vat pitää tuot­teen­sa val­mis­tus­ta­van yri­tys­sa­lai­suu­te­na, he eivät hae pa­tent­tia.

Nimi ja do­main

Jos on kaksi eri toi­mi­jaa täy­sin eri toi­mia­loil­la, niin sil­loin on mah­dol­lis­ta käyt­tää samaa tai sa­man­kal­tais­ta nimeä. Yri­tys­ten ja tuo­te­merk­kien nimiä voi tar­kis­taa PRH:n ni­mi­pal­ve­lus­ta https://ni­mi­pal­ve­lu.prh.fi/nipa/fi . Joh­tuen siitä, että kaik­kia nimiä ei vält­tä­mät­tä hy­väk­sy­tä, kaup­pa­re­kis­te­riin il­moi­te­taan kolme ni­mi­vaih­toeh­toa yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­sen vai­hees­sa, jois­ta jo­kai­nen kan­nat­taa miet­tiä huo­lel­la. Jos aikoo kan­sain­vä­li­sek­si toi­mi­jak­si, on hyvä tar­kis­taa, että va­lit­tu nimi ei tar­koi­ta mi­tään ris­ti­rii­tais­ta muil­la kie­lel­lä.

In­ter­net do­mai­nia luo­des­sa on hyvä miet­tiä, onko tar­vet­ta .fi:lle vai myös .com:lle. Do­mai­nei­hin ei saa au­to­maat­ti­ses­ti oi­keut­ta, joten ne kan­nat­taa va­ra­ta hy­vis­sä ajoin. Myös vää­rin kir­joi­tet­tu­ja do­mai­ne­ja voi poh­tia hank­ki­van­sa, jos huo­maa, että asiak­kaat kir­joit­ta­vat tuo­te­mer­kin usein vää­rin.

Mikä on mikro-​ ja pie­ny­ri­tys­ten laina? Kor­vaa­ko se yrit­tä­jä­lai­nan?

Ei kor­vaa. Mikro-​ ja pie­ny­ri­tys­ten lai­naa saa pie­nen yri­tys­toi­min­nan ke­hit­tä­mi­seen ja kas­vuun. Yrit­tä­jä­lai­na on hen­ki­lö­koh­tai­nen yrit­tä­jäl­le tar­koi­tet­tu laina, jota voi käyt­tää esim. yri­tys­ten osak­kei­den os­ta­mi­seen.

Minkä neu­von an­tai­sit aloit­ta­val­le yrit­tä­jäl­le?

Mieti asia­kas­seg­ment­ti­si tark­kaan. Rajaa sitä niin pal­jon kuin mah­dol­lis­ta, sillä vaik­ka voi olla hou­kut­te­le­vaa koit­taa tar­jo­ta kaik­kea kai­kil­le, on kan­nat­ta­vam­paa kes­kit­tyä yh­teen asia­kas­ryh­mään.

Pai­kal­la oli­vat hal­lin­to­joh­ta­ja Niko Kan­nis­to ja ta­lous­pääl­lik­kö Antti Loisa. Hallinto-​osasto on yksi kun­nan osas­tois­ta, jossa työs­ken­te­lee noin 15 hen­ki­löä. Hallinto-​osasto on ja­kau­tu­nut pie­nem­piin yk­si­köi­hin, mu­kaan lu­kien hallinto-​, henkilöstö-​, talous-​, ja ICT-​yksikkö. Hal­lin­to­yk­sik­köön kuu­lu­vat kun­nan yleis­hal­lin­to, kie­len­kään­tö, kun­nan kans­lia sekä vies­tin­tä. Ta­lous­yk­si­kös­sä mm. suun­ni­tel­laan ta­lous­ar­vio ja koo­taan ti­lin­pää­tök­set. Kir­jan­pi­to on ul­kois­tet­tu Loh­jal­le. ICT:lle kuu­lu­vat kun­nan tietoturva-​asiat. Tänä vuon­na on myös pe­rus­tet­tu kun­ta­ke­hys­osas­to, jonka alle kuu­luu mark­ki­noin­ti. 

Näis­tä kes­kus­te­lim­me: 

Kir­jan­pi­to ja pal­kan­las­ken­ta on an­net­tu ul­ko­puo­lis­ten hoi­det­ta­vak­si. Onko se toi­mi­nut hyvin? Onko ul­kois­ta­mi­nen yleis­tä lä­hia­lu­een kun­nis­sa? 

Ny­kyi­sin Siun­tion kir­jan­pi­don ja pal­kan­las­ken­nan hoi­taa Loh­jan kau­pun­ki, jolta tämä os­te­taan pal­ve­lu­na. Tämä on toi­mi­nut oi­kein hyvin, hei­dän pääs­sään on hyviä, avu­liai­ta ja rat­kai­su­kes­kei­siä kir­jan­pi­tä­jiä. Aluk­si oli jon­kin ver­ran vaih­tu­vuut­ta työn­te­ki­jöis­sä, mutta nyt ti­lan­tee­seen on tul­lut va­kaut­ta. 

Ul­kois­ta­mi­nen vai­kut­taa ole­van tren­di, joka alkoi 2000-​luvulla. Lä­hin­nä yk­si­tyi­sen puo­len yri­tyk­set ul­kois­ti­vat kir­jan­pi­ton­sa en­sik­si, mutta kun­nat ovat seu­ran­neet pe­räs­sä. Hel­sin­gis­sä se ei toi­mi­nut, mutta pie­nem­mis­sä kun­nis­sa se toi­mii. Lä­hi­kun­nis­ta Vihti, Inkoo ja Kirk­ko­num­mi ovat ul­kois­ta­neet kir­jan­pi­ton­sa. 

Ennen pal­kan­saa­jan oli help­poa mennä palk­ka­kont­to­riin sel­vit­tä­mään miel­tä kai­ver­ta­neet asiat. Miten nyt toi­mi­taan, jos joku huo­maa pal­kas­saan häm­min­kiä? 

Siun­tion pääs­sä HR (Human Re­sources) hoi­taa näitä asioi­ta. Pe­rus­ti­lan­tees­sa pal­kan­saa­ja ottaa yh­teyt­tä HR:ään, joka vie asian eteen­päin Loh­jal­le. Yk­sin­ker­tai­sis­sa ta­pauk­sis­sa sel­vi­tys sujuu on­gel­mit­ta. Alus­sa, kun tätä käyn­nis­tel­tiin Loh­jan kans­sa, oli enem­män on­gel­mia. Lohja esi­mer­kik­si vaih­toi palk­ka­jär­jes­tel­mään­sä, mutta niis­tä ajois­ta on ke­hi­tyt­ty. Sama homma las­ku­jen kans­sa. Pe­rus­ku­vio on se, että ol­laan yh­tey­des­sä kun­nan pää­hän. Muun muas­sa ve­si­las­kuis­ta tulee pal­jon ky­sy­myk­siä. 

Ny­kyi­sin tieto kul­kee no­peas­ti, vaik­ka palk­ka­kont­to­ri onkin Loh­jal­la. Ensin ky­sy­mys tulee kun­ta­lai­sel­ta HR:ään, joka tar­kis­taa ti­lan­teen ja on yh­tey­des­sä Loh­jaan. Loh­jan kans­sa vies­tin­tä toi­mii säh­kö­pos­tit­se, joten asiat su­ju­vat jou­he­vam­min kuin mi­kä­li joka ky­sy­mys lai­tet­tai­siin pal­ve­lu­pyyn­tö­nä. 

Kään­tää­kö kun­nan kie­len­kään­tä­jä mo­lem­piin suun­tiin? 

Kyllä kään­tää. Kun­nal­la on käy­tös­sään 1 hen­ki­lö­työ­vuo­si kään­tä­mi­sel­le. Meil­lä on kie­li­lais­ta tu­le­via vel­voit­tei­ta kään­tää. Suu­rin työ­kuor­ma tulee pal­ve­lu­tuo­tan­nos­ta esi­mer­kik­si var­hais­kas­va­tuk­ses­sa ja pe­rus­o­pe­tuk­ses­sa on pal­jon oh­jei­ta. Toi­mie­lin­ko­kouk­set myös työl­lis­tä­vät pal­jon. Esi­tys­lis­ta­teks­tit ja pöy­tä­kir­ja­teks­tit on ol­ta­va kah­del­la kie­lel­lä. Ar­viol­ta 95 % kään­nök­sis­tä on suo­mes­ta ruot­sik­si. Vaik­ka kun­nas­sa on pal­jon äi­din­kie­le­nään ruot­sia pu­hu­via töis­sä, val­mis­tel­laan asia­kir­jat pää­asias­sa suo­mek­si, jotka sit­ten kään­ne­tään ruot­sik­si. 

Työn­te­ko on muut­tu­mas­sa te­ko­ä­lyn myötä. Kie­len­kään­tö on en­sim­mäi­siä aluei­ta, joi­hin te­ko­ä­ly tulee avuk­si. Nyt on ko­kei­lu­käy­tös­sä te­ko­ä­lyyn pe­rus­tu­va kään­nös­oh­jel­mis­to, josta on alus­ta­vas­ti hyviä ko­ke­muk­sia. Kat­so­taan, joh­taa­ko se sii­hen, että kään­tä­jäl­lä on py­sy­väs­ti apu­naan kään­nös­oh­jel­mis­to. Te­ko­ä­ly ei kui­ten­kaan ole täy­del­li­nen, vaan ih­mi­sen oi­ko­lu­kua tar­vit­see jat­kos­sa­kin. Maa­il­ma muut­tuu sii­hen suun­taan, että te­ko­ä­ly kään­tää ja ih­mi­nen oi­ko­lu­kee. 

Ke­sä­pi­ha on ti­la­päi­nen. Onko sii­hen tu­los­sa muuta lä­hi­vuo­si­na? 

Tähän osaa var­maan­kin tek­ni­nen osas­to vas­ta­ta pa­rem­min, mutta to­si­aan, ti­la­päi­nen se on. Ti­la­päi­syys voi kes­tää usei­ta vuo­sia. 

Kom­ment­ti: kun­nan asuk­kaat ovat ot­ta­neet sanan “ti­la­päi­nen” vää­ril­le rai­teil­le. Tar­koi­tus on, että rahaa käy­te­tään kun­nan viih­ty­vyy­den kas­vat­ta­mi­seen, ja juuri niin on tehty ke­sä­pi­han osal­ta. Kui­ten­kin sana “ti­la­päi­nen” on syn­nyt­tä­nyt kuvan siitä, että ke­sä­pi­ha läh­ti­si kesän jäl­keen pois ja paik­ka pa­lau­tet­tai­siin en­ti­sen nä­köi­sek­si, mistä ei ole ky­sy­mys! Kun ole­mas­sa ole­vat työt tar­ken­tu­vat, sel­vi­ää, mitä ke­sä­pi­han pai­kal­le lo­pul­li­ses­ti tulee. Ei pys­ty­tä sa­no­maan, kau­an­ko ke­sä­pi­ha on ti­la­päi­nen, mutta on hyvä, että on edes täl­lai­nen ti­la­päis­rat­kai­su. 

Kun­ta­kes­kuk­sen nimi 

Kes­kus­te­lus­sa nousi esil­le, että kun­ta­kes­kuk­ses­ta näkyy edel­leen käy­tet­tä­vän ni­mi­tys­tä “ase­ma­seu­tu”, mikä var­maan joh­tuu his­to­rias­ta. Kun­nan on tär­keä vies­tiä, missä kes­kus si­jait­see, kun miet­tii uusien siun­tio­lais­ten hou­kut­te­le­mis­ta kun­taan sekä pal­ve­lui­den suun­nit­te­lua. Siun­tioon on syn­ty­nyt kolme kes­kus­ta: kun­ta­kes­kus, Pik­ka­la ja ui­ma­hal­lin alue. Näis­tä kun­ta­kes­kus on tär­kein ju­nayh­tey­den takia. 

 HSL 

Lo­puk­si ajau­duim­me kes­kus­te­le­maan HSL:stä. Joh­tuen siitä, että Siun­tio on pie­nin HSL-​kunnista, mak­saa Siun­tio kai­kis­ta eni­ten väes­tö­mää­rään näh­den. Vuo­ro­ja on ra­jal­li­nen määrä, joten väis­tä­mät­tä Siun­tios­sa on myös pie­nem­pi mat­kus­ta­jien ko­ko­nais­mää­rä. Ju­na­vuo­rot ovat tyy­dyt­tä­viä töis­sä käy­vil­le. Vii­kon­lop­pu on haas­teel­li­nen ja eri­lai­set so­pi­muk­set ra­jaa­vat mah­dol­li­suuk­sia. HSL:ään liit­ty­mi­nen näh­dään kui­ten­kin po­si­tii­vi­se­na asia­na. 

Val­tio antoi 80 mil­joo­naa kol­mi­vai­hei­seen suun­ni­tel­maan 2030-​luvulle, jonka myötä Siun­tioon voisi tulla juna jopa tun­nin vä­lein, mi­kä­li ta­lous antaa myö­ten. Koe­taan hy­väk­si, että on­gel­ma on tun­nis­tet­tu ja on aito suun­ni­tel­ma sen rat­kai­se­mi­sek­si. Siun­tios­sa iso osa kai­kes­ta kul­ke­mi­sis­ta, ei vain jul­ki­ses­ta, kul­kee Siun­tion ja Kirk­ko­num­men vä­lil­lä. Siun­tios­sa ol­tai­siin hyvin on­nel­li­sia, jos vuo­ro­ja voisi li­sä­tä Kirk­ko­num­mel­le, josta kul­kee juna Hel­sin­kiin puo­len tun­nin vä­lein, jol­loin ei ra­si­tet­tai­si Hel­sin­gin pää­rau­ta­tie­a­se­maa lai­sin­kaan. Es­poon kau­pun­ki­ra­ta­suun­ni­tel­ma kos­kee ni­me­no­maan Es­poo­ta eikä Siun­tio­ta tai Kirk­ko­num­mea. Siel­lä on ai­ka­tau­lu täyn­nä, joten radan laa­jen­nus­töil­lä hel­po­te­taan Es­poon kuor­maa. 

Yksi suunnitelma-​aihio on, että rai­teil­le saisi noin 5 km ohi­tus­kais­taa. Tällä het­kel­lä ran­ta­ra­dal­la kär­si­tään siitä, kun Turun junat ovat myö­häs­sä. Tämän vuok­si on syytä pitää sil­mäl­lä län­si­ra­dan edis­ty­mi­ses­sä. Län­si­ra­dal­la Num­me­lan asema on kaa­voi­tet­tu lä­hel­le Siun­tion rajaa, mikä voi olla kan­nus­tee­na Pohjois-​Siuntion ke­hit­tä­mi­sek­si. Län­si­ra­dan myötä ran­ta­ra­dan uu­dek­si pää­lin­jak­si tu­li­si to­den­nä­köi­ses­ti Hanko-​Helsinki. Ny­kyi­set Hanko-​Helsinki –junat ovat pi­lot­te­ja. 

Tek­ni­sen osas­ton ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­yk­sik­kö esit­täy­tyy: 

Pai­kal­la oli­vat ym­pä­ris­tö­pääl­lik­kö Lotta Juus­ti sekä ym­pä­ris­tö­tar­kas­ta­ja Jukka Limo. Hei­dän teh­tä­vi­nään ovat ym­pä­ris­tön­val­von­ta ja ym­pä­ris­tö­asioi­den edis­tä­mi­nen kun­nas­sa. Jukka on li­säk­si koor­di­naat­to­ri­na Kohti hii­li­neut­raa­lia kun­taa –hank­kees­sa (HINKU-​hanke). 

Näis­tä kes­kus­te­lim­me: 

Ve­sis­tö­jen kuor­mi­tus ja ha­ja­jä­te­ve­det 

Siun­tion ve­sis­tö­jen kunto huo­les­tut­taa kun­ta­lai­sia eri­tyi­ses­ti jä­te­ve­sien kan­nal­ta.  

Asuk­kaat ha­lusi­vat tie­tää eri­tyi­ses­ti Vih­din kun­nan Num­me­lan jä­te­ve­sien­puh­dis­ta­mon lu­pa­ti­lan­tees­ta. Num­me­lan jä­te­ve­den­puh­dis­ta­mon puh­dis­tus­ve­det kul­keu­tu­vat kun­ta­ra­jan yli Kar­hu­jär­ven kaut­ta Siun­tion­jo­keen. Num­me­lan jä­te­ve­den­puh­dis­ta­mol­la on voi­mas­sa vanha lupa vuo­teen 2026 asti ja Num­me­lan jä­te­ve­sien kä­sit­te­ly 2026 jäl­keen on vielä epä­sel­vää. Vihti on tut­ki­nut vaih­toeh­toi­na käy­tän­nös­sä uutta puh­dis­ta­moa Num­me­laan tai jä­te­ve­sien oh­jaa­mis­ta HSY:n jä­te­ve­si­ver­kos­ton kaut­ta Es­poon Blo­min­mäen jä­te­ve­den­puh­dis­ta­mol­le. Mi­kä­li Vihti pää­tyy uu­teen puh­dis­ta­moon, tar­vi­taan uusi ym­pä­ris­tö­lu­pa lai­tok­sel­le. Vih­din Vesi hakee ym­pä­ris­tö­lu­paa alue­hal­lin­to­vi­ras­tol­ta (AVI). Lu­pa­pro­ses­si voi kes­tää vuo­sia mah­dol­li­si­ne oi­keus­kä­sit­te­lyi­neen. 

Ha­ja­jä­te­ve­sil­lä tar­koi­te­taan vie­mä­ri­ver­kos­ton ul­ko­puo­lel­la muo­dos­tu­via jä­te­ve­siä. Käy­tän­nös­sä haja-​asutusalueen jä­te­ve­sien kä­sit­te­ly to­teu­te­taan ra­ken­nus­ten omil­la pien­puh­dis­ta­moil­la tai joh­ta­mal­la jä­te­ve­det um­pi­säi­liöi­hin. Haja-​asutusalueilla voi olla ra­ken­nuk­sia, joi­den jä­te­ve­si­jär­jes­tel­mät eivät ole ajan­ta­sai­ses­sa kun­nos­sa, jol­loin ne kuor­mit­ta­vat ym­pä­ris­töä ja eri­tyi­ses­ti ve­sis­tö­jä. Ym­pä­ris­tön­suo­je­lun tämän vuo­den ta­voit­tee­na on käydä kiin­teis­tö­jä läpi ja tehdä val­von­ta­toi­me­na täs­mäis­ku­ja sekä sel­vit­tää, missä on eni­ten tar­vet­ta jä­te­ve­si­jär­jes­tel­mien uusi­mi­sel­le. 

 Vie­mä­ri­asioi­den tu­li­si kiin­teis­töl­lä olla kun­nos­sa, mi­kä­li talo on ra­ken­net­tu vuo­den 2004 jäl­keen, si­jait­see ris­kia­lu­eel­la ran­nan tun­tu­mas­sa tai poh­ja­ve­sia­lu­eel­la. Li­säk­si van­haan ra­ken­nuk­seen teh­tä­vän isom­man re­mon­tin ai­ka­na tu­li­si myös tar­peen mu­kaan päi­vit­tää van­hen­tu­nut jä­te­ve­sien kä­sit­te­ly­jär­jes­tel­mä. Kun­nan vie­mä­ri­ver­kon toiminta-​alueella liit­ty­mi­nen vie­mä­ri­verk­koon on pa­kol­lis­ta.  

Siun­tio­lai­sil­le neu­vo­ja oman ha­ja­jä­te­ve­si­jär­jes­tel­män lain­mu­kai­suu­teen ja päi­vit­tä­mi­seen an­ta­vat Länsi-​Uudenmaan Vesi ja Ym­pä­ris­tön riip­pu­mat­to­mat asian­tun­ti­jat. Neu­von­ta­nu­me­ro p. 045 7750 7725. 

Ve­sis­tö­jen tila ja näyt­teen­ot­to? 

Siun­tion­joen ve­sis­tö on pää­osin tyy­dyt­tä­väs­sä tai vält­tä­väs­sä eko­lo­gi­ses­sa ti­las­sa. Näyt­tei­tä ve­sis­tös­tä ote­taan useas­ta koh­das­ta: vir­ta­ve­si­pai­koil­la pää­osin tam­mi­kuus­ta lo­ka­kuu­hun ja jär­vi­ha­vain­to­pai­koil­la hie­man har­vem­min lop­pu­tal­vel­la, ke­säl­lä ja lop­pu­ke­säl­lä. Pik­ka­lan­lah­den ha­vain­to­pai­koil­la näyt­tei­tä otet­taan lop­pu­tal­ves­ta (helmikuu-​maaliskuu) lop­pu­ke­sään (elokuu-​syyskuu). Kas­vu­kau­den ai­ka­na otet­tiin myös ko­koo­ma­näyt­tei­tä. 

Vuo­des­ta 2017 läh­tien Siun­tion­joen ve­sis­tön ja Pik­ka­lan­lah­den yh­teis­tark­kai­lut on ra­por­toi­tu yh­dis­te­tys­sä vuo­si­ra­por­tis­sa, mikä antaa hyvän ko­ko­nais­ku­van pis­te­kuor­mi­tuk­sen vai­ku­tuk­sis­ta ja alu­een yleis­ti­las­ta. Vii­mei­sin vuo­den 2022 yh­teis­tark­kai­lu­ra­port­ti sekä muita Siun­tion ve­sis­tö­alu­een ra­port­te­ja ja kun­nos­tus­suun­ni­tel­mia löy­tyy Länsi-​Uudenmaan Vesi ja Ym­pä­ris­tö ry:n si­vuil­ta.

Lou­hos­toi­min­ta 

Vi­reil­lä oleva ympäristö-​ ja maa-​aineslupahakemus lou­hok­sel­le ja murs­kaa­mol­le Kah­vi­maal­la pu­hut­ti ja huo­les­tut­ti ti­lai­suu­des­sa. Kah­vi­maan lou­hos­ha­ke­mus on tällä het­kel­lä vi­ran­omais­val­mis­te­lus­sa ym­pä­ris­tön­suo­je­lus­sa ja ympäristö-​ ja ra­ken­nus­lau­ta­kun­ta tekee lo­pul­li­sen pää­tök­sen asias­ta tänä vuon­na. Ym­pä­ris­tön­suo­je­lus­sa odo­tel­laan tällä het­kel­lä vii­mei­siä täs­men­nyk­siä lu­pa­ha­ke­muk­seen toi­min­nan­har­joit­ta­jal­ta. Ha­ke­muk­sen kä­sit­te­ly on ve­ny­nyt ym­pä­ris­tön­suo­je­lun hen­ki­lös­tö­vaih­dos­ten takia, li­sä­sel­vi­tys­ten odot­te­lun vuok­si ja osin siksi että ha­ke­mus piti ko­ko­nai­suu­des­saan kuu­lut­taa uu­des­taan. Asian rat­kai­su py­ri­tään saa­maan lau­ta­kun­taan mah­dol­li­sim­man no­peas­ti. 

Kun­ta­pa­lau­te 

Kun­nal­le koh­dis­tu­vaa pa­lau­tet­ta ja hait­tail­moi­tuk­sia toi­vo­taan tu­le­van yh­tei­sen pa­lau­te­pal­ve­lun kaut­ta. Pa­lau­te­pal­ve­lu löy­tyy kun­nan etusi­vuil­ta oi­keas­ta nur­kas­ta ja tämän lin­kin takaa.

Pa­lau­te­pal­ve­lun kaut­ta pa­laut­teet kir­jau­tui­si­vat ylös ja niitä voisi seu­ra­ta. Ar­kis­toin­ti on tär­ke­ää, jotta tie­dot eivät hä­viäi­si. Tällä het­kel­lä ra­ken­nus­val­von­ta on ainoa, jolla on säh­köi­nen ar­kis­toin­ti käy­tös­sä. 

Mil­lai­sia han­ka­luuk­sia näet­te val­von­nas­sa? 

Val­von­ta­työ­tä on pal­jon ja re­surs­sit ovat pie­net, joten töitä jou­du­taan va­li­tet­ta­vas­ti prio­ri­soi­maan. Tämä tar­koit­taa, että ym­pä­ris­tön kan­nal­ta mer­kit­tä­vät asiat kii­laa­vat vai­ku­tuk­sel­taan pie­nem­pien asioi­den edel­le. Ta­paus­koh­tai­ses­ti vai­keas­ti sel­vi­tet­tä­viä asioi­ta ovat ol­leet mm. tal­lien lan­ta­pääs­tö­jen val­von­ta. Huo­nos­ti hoi­det­tu lan­nan­kä­sit­te­ly kuor­mit­taa ve­sis­töä, kun lan­nan run­saat ra­vin­teet huuh­tou­tu­vat jo en­nes­tään re­he­viin ve­sis­töi­hin. Tal­leis­ta ei tar­vit­se tehdä eril­lis­tä il­moi­tus­ta ym­pä­ris­tön­suo­je­luun mikä vai­keut­taa val­von­ta­työn koh­dis­ta­mis­ta. Viime vuon­na on tehty kar­toi­tus siitä, missä kaik­kial­la eläin­suo­jia on, jotta val­von­ta­työ­tä voi­daan tu­le­vai­suu­des­sa tehdä suun­ni­tel­mal­li­ses­ti.  

Si­vis­tys­osas­ton hy­vin­voin­ti­pal­ve­lut esit­täy­ty­vät: 

Pai­kal­la oli­vat si­vis­tys­toi­men­joh­ta­ja Eero Kling, hy­vin­voin­ti­pääl­lik­kö Paula Ki­ve­käs, hy­vin­voin­ti­koor­di­naat­to­ri Maija Si­vo­nen sekä hy­vin­voin­tioh­jaa­ja Satu Lind­berg, joka on ollut rei­lun kuu­kau­den mu­ka­na. Satu Lind­berg toi­mii mää­rä­ai­kai­se­na vuo­den lop­puun. Hänen työ­teh­tä­viin­sä kuu­luu lii­kun­ta­neu­von­nan tar­joa­mi­nen. 

Alus­tuk­se­na mai­nit­tiin, että hy­vin­voin­ti ei ra­joi­tu vain fyy­si­seen hy­vin­voin­tiin, vaan myös psyyk­ki­seen hy­vin­voin­tiin. Hy­vin­voin­ti on sekä hy­vin­voin­tia­lu­een että kun­nan teh­tä­vä. Isom­pi ta­pah­tu­ma, kam­pan­ja tai muu vas­taa­va teh­dään yh­teis­työ­tä mui­den toi­mi­joi­den, kuten vies­tin­tä­koor­di­naat­to­rin, kans­sa. 

Heti al­kuun kun­nal­le ha­lut­tiin antaa po­si­tii­vis­ta pa­lau­tet­ta ja nos­taa hat­tua siitä, että on kes­kus­tel­tu ja pääs­ty yh­tei­sym­mär­ryk­seen päät­tä­jien kans­sa siitä, mikä on kun­nan ja mikä hy­vin­voin­tia­lu­een vas­tuu. Har­ras­ta­mis­mah­dol­li­suu­det näh­dään tär­kei­nä sa­moin kuin huoli ta­pa­tur­mis­ta, jotka se­nio­reil­la joh­tu­vat hei­kos­ta ta­sa­pai­noais­tis­ta. 

Näis­tä kes­kus­te­lim­me: 

Mikä on hy­vin­voin­tioh­jaa­jan ja pai­kal­lis­ten toi­mi­joi­den suhde? 

Hy­vin­voin­tioh­jaa­jan tar­koi­tus on pai­ka­ta auk­ko­ja, jois­ta yk­si­tyi­set toi­mi­jat eivät vas­taa. Koh­de­ryh­mä­nä ovat se­nio­rit. Tar­koi­tus on jär­jes­tää yk­si­lö­ta­paa­mi­sia, joi­hin saa­vu­taan joko it­sek­seen tai fy­sio­te­ra­peu­tin kaut­ta. Satu voi siten vas­taa­no­tol­laan koh­den­taa asiak­kaan oi­kean toi­mi­jan luok­se. 

Hy­vin­voin­tioh­jaa­ja käy myös näyt­täy­ty­mäs­sä lii­kun­ta­ti­lois­sa ja kun­to­sa­leil­la ker­to­mas­sa vink­ke­jä esi­mer­kik­si siitä, kuin­ka jo­tain tiet­tyä lai­tet­ta käy­te­tään tai min­kä­lai­nen har­joit­te­lu so­pi­si kun­tou­tu­val­le ke­hon­osal­le. Al­las­osas­tol­la on käy­tös­sä Hydrohex-​järjestelmä, jonka käyt­tö var­mas­ti kiin­nos­taa monia, mutta he eivät tiedä, miten sitä käy­te­tään. Täl­lai­sis­sa­kin ti­lan­teis­sa Satu olisi apuna neu­vo­mas­sa ja aset­ta­mas­sa asiak­kail­le so­pi­vat ase­tuk­set. 

Li­säyk­se­nä alus­tuk­ses­sa nous­see­seen huo­leen se­nio­rien ta­sa­pai­noais­tin heik­ke­ne­mi­ses­tä kom­men­toi­tiin, että se­nio­ri­väes­tön kaa­tu­mis­rik­si on tuotu esil­le ja tar­koi­tus on jär­jes­tää koh­den­net­tu­ja pien­ryh­miä, jossa ta­sa­pai­non ja koor­di­naa­tion har­joit­te­lu on kes­kiös­sä. Pien­ryh­miä puol­le­taan yk­si­löl­li­sen oh­jauk­sen mah­dol­li­suu­del­la. Pien­ryh­mis­sä har­joi­tet­tai­siin ta­sa­pai­noa ja li­has­voi­maa, jonka kaut­ta yk­si­lö saisi täy­den­nys­tä ja roh­keut­ta läh­teä yk­si­tyis­ten toi­mi­joi­den tar­joa­miin lii­kun­ta­pal­ve­lui­hin. 

Mak­sul­li­set uin­ti­ker­rat 

Si­vis­tys­toi­men­joh­ta­ja Eero Klin­gil­le tuo­tiin esil­le huoli siitä, että siun­tio­lai­set se­nio­rit jou­tu­vat käy­mään mak­sul­li­sil­la ui­ma­ker­roil­la, mutta In­koos­sa ja Kirk­ko­num­mel­la pääs­tään il­mai­sek­si. Tähän on tul­lut hel­po­tus­ta viime ai­koi­na ja toi­von mu­kaan jat­kos­sa tulee uusia hel­pot­ta­via pää­tök­siä. Syy ny­kyi­sel­le jär­jes­te­lyl­le on se, että ra­has­ta on pulaa, mutta asioi­ta ol­laan vie­mäs­sä pik­ku­hil­jaa eteen­päin. Niin suomen-​ kuin ruot­sin­kie­lis­ten lii­kun­ta­tun­tien jär­jes­tä­mi­nen näh­dään tär­keä­nä. Muis­tu­tet­tiin myös siitä, että pel­käs­tään fyy­si­seen lii­kun­taan pa­nos­ta­mi­nen ei riitä, sillä on ih­mi­siä, jotka eivät voi osal­lis­tua nii­hin. 

Lii­kun­ta­neu­von­nan pro­se­duu­ri on koko vuo­den ajan koh­den­net­tu se­nio­reil­le ja sitä koi­te­taan ra­ken­taa siten, että sitä voi koh­den­taa myös mui­hin ryh­miin. Tällä het­kel­lä jär­jes­te­tään Fan­jun­kar­sis­sa se­nio­rit­ref­fe­jä ker­ran kuus­sa, mutta niitä voi olla tar­vit­taes­sa ti­heäm­pään­kin tah­tiin. Olk­ka­ri­toi­min­nan kans­sa voi hyvin käydä kes­kus­te­lua siitä, voi­si­ko se­nio­ri­toi­min­nan kans­sa käydä yh­teis­työ­tä. Näin ta­voi­te­taan yk­si­näi­siä se­nio­rei­ta, jotka eivät ole vielä val­mii­ta osal­lis­tu­maan lii­kun­ta­ryh­miin. Li­säk­si tar­koi­tus on puhua myös muis­ta ter­vey­den osa-​alueista, kuten unes­ta ja ra­vin­nos­ta. 

Lii­kun­ta­hank­keet 

Lii­kun­ta­hank­kei­den ta­voit­tee­na on, että siun­tio­lai­set al­kai­si­vat liik­ku­maan oma­toi­mi­ses­ti. Vuo­si­na 2020–2021 to­teu­te­tus­ta Seiso omil­la ja­loil­la -​hankkeesta on hyviä ko­ke­muk­sia. Hank­keen ta­voit­tee­na oli saada vähän liik­ku­via ja ris­ki­ryh­mäs­sä ole­via ak­ti­voi­tu­maan, ja sen avul­la onkin pys­tyt­ty li­sää­mään siun­tio­lais­ten tie­toi­suut­ta siitä, kuin­ka hoi­taa it­se­ään. Tänä vuon­na pa­nos­te­taan myös hen­ki­löi­hin, jotka eivät har­ras­ta lii­kun­taa ja tie­toi­suut­ta py­ri­tään mo­ni­puo­lis­ta­maan, ettei kaik­ki olisi vain ne­tis­sä. Eh­do­tuk­se­na oli pe­rin­tei­nen kun­ta­tie­do­tus. 

Ikä­neu­vo­lat 

Ikä­neu­vo­lois­ta ei Siun­tios­sa ole kon­kreet­tis­ta ko­ke­mus­ta, mutta aja­tus­ta pi­de­tään hie­no­na. Ikäih­mis­ten pal­ve­lun­tuo­tan­to ja –oh­jaus on kui­ten­kin saatu kes­ki­tet­tyä siten, että on pieni tiimi, joka on kar­tal­la siitä, missä ikäih­mis­ten pal­ve­lut me­ne­vät. Tätä ennen on edel­tä­nyt laaja ky­se­ly siitä, mitä hy­vin­voin­ti­sek­to­ri tar­jo­aa, jotta Sa­tul­la olisi mah­dol­li­sim­man kat­ta­vas­ti tie­dos­sa, mihin asiak­kaan voi oh­ja­ta. 

Kom­ment­te­ja: Rea­li­teet­ti on se, että hoi­va­ko­dit ovat kal­lii­ta ja niis­sä on vain ra­jal­li­nen määrä paik­ko­ja. Moni te­ki­jä ohjaa sii­hen suun­taan, että se­nio­rit ovat mie­luum­min ko­to­na kuin hoi­va­ko­dis­sa, mutta jol­la­kul­la on silti ol­ta­va vas­tuu hä­nes­tä. Tämän vuok­si fyy­sis­mo­to­ri­sen toi­min­ta­ky­vyn ar­vioin­tia pi­de­tään tär­keä­nä, jotta esi­mer­kik­si ko­ti­hoi­to on pe­ril­lä siitä, mitä tehdä. Li­säk­si he, jotka pää­se­vät muun muas­sa se­nio­rit­ref­feil­le, ovat pa­rem­min pe­ril­lä pal­ve­lu­tar­jon­nas­ta kuin he, jotka eivät pääse pai­kal­le. 

Vas­tauk­se­na kom­men­tit sai­vat myön­ny­tys­tä. Ko­to­na asu­mi­sen tu­ke­mi­nen on isos­sa roo­lis­sa jo hal­li­tus­oh­jel­mas­ta al­kaen. Fy­sio­te­ra­pias­sa teh­dään uutta pa­nos­tus­ta ko­ti­kun­tou­tuk­seen, jol­lais­ta ei ole ennen tehty. Raja hy­vin­voin­tia­lu­een ja kun­nan teh­tä­vis­tä on kui­ten­kin häi­ly­vä. Vä­liin­pu­toa­jien koh­dal­la on muis­tet­ta­va koko ky­läyh­tei­sön rooli, jol­loin tar­vit­taes­sa esi­mer­kik­si naa­pu­ri voi tehdä ma­ta­lal­la kyn­nyk­sel­lä huoli-​ilmoituksen. 

Jal­ka­pal­lo­ken­tät 

Siun­tion jal­ka­pal­lo­kent­tien kunto he­rät­tää huol­ta niin aikuis-​ kuin lap­si­har­ras­ta­jien puo­les­ta. Siun­tios­sa ei vielä maa­lis­kuun puo­len välin ai­kaan ole pääs­syt pe­laa­maan. Pik­ka­lan ken­täl­lä on vielä lunta, eikä sinne pääse au­raa­maan trak­to­ril­la. Kent­tä on tilk­ku­tä­kin ta­paan koot­tu te­ko­nur­mes­ta eikä siinä ole lii­ma­sau­mo­ja. Jos trak­to­ril­la auraa sen pääl­tä, kent­tä re­pe­ää. Lumen su­la­mi­sen­kin jäl­keen maa rou­tii vielä 1–2 viik­koa ennen kuin pelit voi­vat alkaa. Pik­ka­lan ken­tän kun­nos­ta­mi­seen kai­va­taan apua, sillä van­hem­pien ja yri­tys­ten rahat eivät tällä het­kel­lä riitä. Ti­lan­ne on sen ver­ran akuut­ti, ettei kent­tä ole ke­säl­lä­kään vält­tä­mät­tä pe­li­kun­nos­sa. 

On­gel­mia on myös kes­kus­ken­täl­lä, jolla kas­vaa aitoa nur­mea. Nurmi on huo­nos­sa kun­nos­sa, eikä sitä voi käyt­tää edes kou­lun lii­kun­ta­tun­neil­la. Mies­ten­sar­jan ot­te­lu mi­tä­töi­tiin joh­tuen ken­tän huo­nos­ta kun­nos­ta. Viime ke­sä­nä vesi ei riit­tä­nyt nur­men kas­te­luun eikä ku­kaan tunnu huo­leh­ti­van ken­täs­tä, muun muas­sa lan­noit­ta­mi­nen oli jä­tet­ty viime vuon­na pois. Kes­kus­ken­tän ti­lan­net­ta vai­keut­taa myös mou­ka­rin­heit­toon tar­koi­te­tun häkin mah­dol­li­nen ra­ken­ta­mi­nen ken­tän lä­hei­syy­teen. Ylei­sur­hei­lu on tär­keä osa kou­lun lii­kun­ta­tun­te­ja, jol­loin op­pi­laat pää­se­vät tu­tus­tu­maan eri­lai­siin lii­kun­ta­la­jei­hin. 

Kom­ment­ti: ur­hei­lu­la­jien vas­tak­kai­na­set­te­lu on kum­mal­li­nen ja he­del­mä­tön tapa toi­mia. Sa­li­vuo­rois­ta rii­del­lään sen si­jaan että pi­täi­si yh­tei­sen tun­nin. Toi­vee­na on, että seu­rat ja yh­dis­tyk­set neu­vot­te­li­si­vat yh­teis­työs­tä, sillä tätä työtä teh­dään siun­tio­lais­ten ter­vey­den vuok­si. Sa­moin on kent­tien kans­sa. Ei pi­täi­si kokea niin, että yh­del­tä ote­taan pois, vaan että teh­täi­siin yh­teis­työ­tä kaik­kien hy­väk­si. 

So­te­kes­kus 

Vii­mei­se­nä si­vut­tiin ly­hyes­ti so­te­kes­kuk­sen tu­le­vai­suut­ta Siun­tios­sa. Siun­tioon on eh­do­tet­tu lä­hi­ter­veys­kes­kus­ta, mutta lausun­toa ei ole vielä tul­lut. Neu­vot­te­lut ovat käyn­nis­sä. 

kun­ta­ke­hi­tys­joh­ta­ja Jytta Poijärvi-​Miikkulainen, maan­käyt­tö­pääl­lik­kö Teija Liuska-​Eloranta

Kun­ta­ke­hi­tys­joh­ta­ja Jytta Poijärvi-​Miikkulainen ja maan­käyt­tö­pääl­lik­kö Teija Liuska-​Eloranta esit­täy­tyi­vät. Maan­käyt­tö on siir­ty­nyt osit­tain tek­ni­sel­tä kun­ta­ke­hi­tyk­seen.  

Kun­ta­ke­hi­tys­osas­to vas­taa maan­käyt­töön, kaa­voi­tuk­seen, asu­mi­seen, lii­ken­tee­seen ja kun­nan elin­voi­mai­suu­teen liit­ty­vis­tä asiois­ta. Osas­tol­la val­mis­tel­laan myös stra­te­gi­sia lin­jauk­sia kun­nan ke­hit­ty­mi­seen liit­tyen. Val­mis­teil­la on tällä het­kel­lä mm. maa­po­liit­ti­nen oh­jel­ma, elin­voi­maoh­jel­ma, ke­vyen­lii­ken­teen suun­ni­tel­ma. Kun­ta­ke­hi­tys­osas­to tekee tii­viis­ti yh­teis­työ­tä tek­ni­sen osas­ton kans­sa. 

Tähän men­nes­sä Siun­tios­sa ei ole ollut sel­ke­ää stra­te­gis­ta lin­jaa ke­hit­ty­mi­ses­sä. Tar­koi­tus on tehdä kun­taa nä­ky­väm­mäk­si, ja hou­ku­tel­la lisää asuk­kai­ta ja yri­tyk­siä. Siun­tiol­la on pal­jon po­ten­ti­aa­lia, seutu on kau­nis­ta, rau­hal­lis­ta ja tur­val­lis­ta, mutta pal­ve­lut ovat kui­ten­kin lä­hel­lä n. 20 min Lohja, Kirk­ko­num­mi, n. 30 min Espoo. 

Jouk­ko­lii­ken­ne 

Jul­ki­nen lii­ken­ne on haas­te Siun­tios­sa, usein per­hee­seen tar­vi­taan kaksi autoa, jotta työ­mat­kat on­nis­tu­vat, vaik­ka pe­ri­aat­tees­sa ju­nal­la virka-​aikaan Hel­sin­gin suun­taan pää­see­kin. Ju­na­vuo­ro­ja menee kui­ten­kin liian har­voin, jotta nii­den va­raan voisi työ­mat­kus­ta­mi­sen täy­sin las­kea. 

Siun­tioon ol­laan suun­nit­te­le­mas­sa ase­ma­lai­tu­rin pi­den­nys­tä, jol­loin esi­mer­kik­si VR:n ei-​ruuhkavuorot voi­si­vat py­säh­tyä Siun­tios­sa. Rau­ta­tien ase­ma­kaa­vaan suun­ni­tel­laan myös yö­py­mis­lai­tu­ria, jol­loin vuo­ron päät­teek­si juna voisi jäädä Siun­tioon yöksi, eikä sitä tar­vit­si­si ajaa tyh­jä­nä ta­kai­sin. 

Vii­kon­lo­puil­le toi­vo­taan ju­na­vuo­ro­ja Hel­sin­kiin, tästä on tul­lut pal­jon pa­lau­tet­ta muu­ten­kin. Yh­te­nä haas­tee­na on ollut se, että myös Kirk­ko­num­men ja Es­poon pi­täi­si mak­saa uusis­ta ju­na­vuo­rois­ta, mutta heil­le ju­na­vuo­ro­ja tulee jo tar­peek­si. Yri­tys on kui­ten­kin kova, jotta Siun­tioon saa­tai­siin enem­män ju­na­vuo­ro­ja. Ta­voit­tee­na olisi saada ju­na­vuo­rot ker­ran tun­nis­sa 2030-​luvulla, mutta tämä riip­puu myös val­tion ta­lous­ti­lan­tees­ta. 

Bus­si­vuo­rois­ta an­net­tiin hyvää pa­lau­tet­ta. Esi­mer­kik­si Nie­men­ky­läs­tä pää­see bus­sil­la se­nior­jump­paan. Bus­sien rei­tit on tie­dos­sa, mutta py­sä­keis­tä toi­vot­tai­siin vielä li­sä­tie­to­ja. Toi­vot­ta­vas­ti ke­hi­tys pysyy hy­vä­nä bus­sien osal­ta. 

On­gel­ma­na on koet­tu bus­sien läh­tö­paik­ko­jen epä­sel­vyys. Siun­tioon pi­täi­si saada sel­vem­pi mat­ka­kes­kus, nyt bus­sit läh­te­vät kun­ta­kes­kuk­ses­ta eri pai­kois­ta, ja on vai­kea tie­tää, mistä mi­kä­kin bussi läh­tee. Esi­mer­kik­si Ui­ma­hal­liin me­ne­vien bus­sien löy­tä­mi­ses­sä on ollut haas­tei­ta. Mat­ka­kes­kuk­seen voisi kes­kit­tää myös pal­ve­lui­ta. 

Toi­vo­taan pa­rem­paa tie­dot­ta­mis­ta bus­seis­ta: ei ole ollut monen tie­dos­sa, että Siun­tios­ta menee bussi, josta voi vaih­taa 51 tiel­lä kul­ke­vaan In­koos­ta Kamp­piin me­ne­vään bus­siin. In­koos­ta kul­ke­va bussi ei ole HSL-​bussi, joten sii­hen pitää ostaa lippu erik­seen. Tästä toi­vot­tai­siin tie­toa ja oh­jeis­tus­ta, esi­mer­kik­si kun­nan verk­ko­si­vuil­le.  Van­hem­mal­le väel­le on myös haas­ta­vaa löy­tää tie­toa ver­kos­ta ja eri so­vel­luk­sis­ta, joten toi­vot­tai­siin myös ko­tei­hin lä­he­tet­tä­viä jouk­ko­lii­ken­teen ai­ka­tau­lu­ja. 

Kes­kus­tan ke­hit­tä­mi­nen 

Kes­kus­tan kaa­va­run­ko, vi­sio­na ur­baa­ni kylä: ei kor­kei­ta pis­te­ker­ros­ta­lo­ja, pui­den si­luet­ti kor­keus ra­ken­nuk­sis­sa, kort­te­li­pi­haa, townhouse tyy­li­siä asuin­ta­lo­ja, kun­ta­kes­kus­mai­suus. Siun­tioon muut­ta­vat toi­vo­vat ker­ros­ta­loa­su­mi­sel­ta väl­jyyt­tä, pien­tä pihaa, kort­te­li­pi­haa. Kes­kus­tan kaa­va­run­ko poik­ke­aa ra­ken­nuk­sil­taan Cam­pus II kaa­vas­ta. 

Cam­pus II kaa­vaan ei olla oltu kovin tyy­ty­väi­sä. Sen suun­nit­te­lun taus­tal­la on puu­ra­ken­ta­mi­sen pi­lot­ti. Haas­tee­na myös se, että pie­nil­lä re­surs­seil­la käy­te­tään kon­sult­te­ja, jotka ot­ta­vat ehkä mal­lia isom­mis­ta kau­pun­geis­ta, mikä taas ei so­pi­si Siun­tioon. Siun­tion py­sy­mi­nen oma­lei­mai­se­na on tär­ke­ää, ja nyt on mah­dol­li­suus ra­ken­taa vähän eri­lai­sem­paa, oma­lei­mai­sem­paa kes­kus­taa. 

Elin­voi­mai­suus ja ve­to­voi­ma­te­ki­jät 

Siun­tion ve­to­voi­ma­te­ki­jöi­tä tänne muut­ta­nei­den mie­les­tä: edul­li­set ton­tit, oma piha, väl­jyys, mai­se­ma, ym­pä­ril­lä tilaa, tur­val­li­suus, help­po kou­lu­mat­ka, lap­sil­le pal­jon har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sia kun­ta­kes­kuk­ses­sa, ju­na­ra­ta, laa­du­kas var­hais­kas­va­tus. Kun­nan puo­lel­ta ve­to­voi­ma­te­ki­jäk­si mai­ni­taan myös uusi kam­pus. 

Huol­ta on he­rät­tä­nyt kun­ta­lais­ten kes­kuu­des­sa kam­puk­sen ope­tus­ti­lat. Tällä het­kel­lä kam­pus on liian ahdas op­pi­las­mää­riin näh­den, ja luok­ka­ti­loi­na toi­mi­vat myös nii­hin so­pi­mat­to­mat au­la­ti­lat. Kom­ment­ti: tästä ei ole kul­keu­tu­nut tie­toa päät­tä­jil­le. Siun­tios­sa en­nus­tee­na on lap­si­mää­rän vä­he­ne­mi­nen, johon kam­puk­sen tilat pe­rus­tu­vat. Jos kui­ten­kin ha­lu­taan hou­ku­tel­la lisää asuk­kai­ta ja lap­si­per­hei­tä Siun­tioon, miten ope­tus­ti­lat riit­tä­vät? 

Ta­voit­tee­na on kui­ten­kin voi­ma­kas vä­ki­lu­vun kasvu ja muut­to­lii­ke Siun­tioon, tähän pi­täi­si va­rau­tua etu­pai­not­tei­ses­ti pal­ve­lui­den riit­tä­vyy­den kan­nal­ta. Kun­ta­kes­kuk­sen li­säk­si Etelä-​Siuntioon odo­te­taan muut­to­lii­ket­tä. On poh­dit­ta­va, mitkä ovat juuri Siun­tion vah­vuuk­sia, kun kaik­ki Suo­men kun­nat kil­pai­le­vat sa­mois­ta asuk­kais­ta. Pää­kau­pun­ki­seu­dun lä­hei­syys ja ju­na­ra­ta ovat erit­täin tär­kei­tä, työ­mat­kat mah­dol­lis­ta­via ju­na­vuo­ro­ja pi­täi­si saada lisää. 

Kun­nan mark­ki­noin­tia pi­täi­si pa­ran­taa. Tällä het­kel­lä tun­tuu, että meil­lä on tääl­lä to­del­la kau­nis ja rau­hal­li­nen kunta, jossa on hyvä asua, mutta se on tar­koin var­jel­tu sa­lai­suus. Eli Siun­tios­ta ei kovin moni tiedä, ja se usein sot­ke­taan Si­poo­seen. Kun­nan mark­ki­noin­tiin tul­laan jat­kos­sa kiin­nit­tä­mään pal­jon huo­mio­ta ja sen eteen tul­laan te­ke­mään töitä. Isoon si­sus­tus­leh­teen on tu­los­sa jut­tusar­ja Siun­tion ko­deis­ta. Et­si­tään uusia ta­po­ja vai­kut­taa ja saada po­si­tii­vis­ta jut­tua eteen­päin. Kun­ta­lais­ten nä­kö­kul­mas­ta ne­ga­tii­vi­set asiat saa­vat liian pal­jon nä­ky­vyyt­tä, po­si­tii­vi­sis­ta asiois­ta ja ke­hi­tyk­ses­tä pi­täi­si ker­toa enem­män. 

Kes­kus­tel­tiin myös siitä, että kun­nan pi­täi­si pa­nos­taa yri­tys­ten hou­kut­te­luun ja tont­ti­myyn­tiin. Yri­tyk­set luo­vat työ­paik­ko­ja ja ve­ro­tu­lo­ja. Haas­tee­na on se, että Sun­nan­vi­kin po­ten­ti­aa­li­sis­ta yri­tys­ton­teis­ta vain yksi tont­ti on kun­nan omis­tuk­ses­sa. Maa­no­mis­ta­jia ta­va­taan kui­ten­kin sään­nöl­li­ses­ti. Tu­le­vai­suu­des­sa yri­tys­tont­tien osal­ta voisi toi­mia niin, että tont­ti vuo­kra­taan ensin yri­tyk­sel­le ja kun ra­ken­nus­vel­voi­te on täy­tet­ty se voi­tai­siin myydä. Kelan alu­eel­la on myös po­ten­ti­aa­lis­ta yri­ty­sa­luet­ta. 

Jotta yri­tyk­siä saa­tai­siin hou­ku­tel­tua Siun­tioon, tar­vi­taan lisää asuk­kai­ta. Myös uutta liit­ty­mä­rat­kai­sua 51 tiel­le odo­te­taan. Kun­ta­lais­ten puo­lel­ta toi­vo­taan eri­tyi­ses­ti tois­ta ruo­ka­kaup­paa kun­taan. Siun­tios­sa pit­kään asu­neet tie­tä­vät alu­een his­to­rias­ta, mie­ti­tyt­tää se, että monet ra­vin­to­lat ja kah­vi­lat ovat jou­tu­neet lo­pet­ta­maan toi­min­tan­sa, eivät ole kes­tä­neet kauaa. Onko Siun­tion kes­kus­ta tar­peek­si elin­voi­mai­nen uusil­le yri­tyk­sil­le? Ennen ke­hi­tys­tä on myös jar­ru­tet­tu, ja on ollut muu­tos­vas­tai­suut­ta, joka ei ole ollut kun­nan eduk­si. Nyt kun­taa ha­lu­taan kui­ten­kin ke­hit­tää voi­mak­kaas­ti, mikä on po­si­tii­vi­nen asia. Näh­dään, että Siun­tiol­la on pal­jon po­ten­ti­aa­lia. 

var­hais­kas­va­tus­pääl­lik­kö Mari Mikonaho-​Ratia, hy­vin­voin­ti­pääl­lik­kö Paula Ki­ve­käs 

Siun­tios­sa var­hais­kas­va­tuk­ses­sa on hyvä hen­ki­lös­tö­ti­lan­ne. Meil­lä on var­hais­kas­va­tuk­ses­sa ja esio­pe­tuk­ses­sa kou­lu­tet­tu­ja ja pä­te­viä var­hais­kas­va­tuk­sen­opet­ta­jia ja las­ten­hoi­ta­jia. Yh­tei­söl­li­syys to­teu­tuu hyvin so­pi­van ko­koi­sis­sa päi­vä­ko­deis­sa. Kaik­ki kas­vat­ta­jat tun­te­vat koko talon lap­set ja huol­ta­jat. Pal­ve­lua­lu­een so­sio­no­mit – hy­vin­voin­tio­pet­ta­jat te­ke­vät ma­ta­la­kyn­nyk­sen kas­va­tusyh­teis­työ­tä päi­vä­ko­deis­sa lap­si­ryh­mien ja per­hei­den kans­sa. 

Siun­tios­sa hyö­dyn­ne­tään ul­ko­na op­pi­mis­ta. Meil­lä on luon­to lä­hel­lä ja sitä pi­de­tään var­hais­kas­va­tuk­ses­sa­kin tär­keä­nä. Eri­tyi­ses­ti Per­he­päi­vä­hoi­dos­sa luo­to­pe­da­go­giik­ka on vah­vas­ti läsnä ar­jes­sa. 

Kun­nan net­ti­si­vuil­ta löy­tyy lap­si­per­heil­le tar­koi­te­tus­ta avoi­mes­ta koh­taa­mis­paik­ka­toi­min­nas­ta lu­ku­jär­jes­tys, josta löy­tyy MLL:n ja seu­ra­kun­nan jär­jes­tä­miä ker­ho­ja lap­sil­le ja per­heil­le. 

Kun­ta­lai­sen mie­les­tä päi­vä­hoi­don taso ihan hui­kea ja yl­lät­ti po­si­tii­vi­ses­ti, kun­nan tähti. Päi­vä­ko­dis­sa on aina ollut samat tutut kas­vot, ai­noas­taan tänä syk­sy­nä vaih­tu­vuut­ta. Lois­ta­va var­hais­kas­va­tus ai­na­kin tämän per­heen koh­dal­la pi­to­voi­ma. Arkea tu­ke­vaa ver­kos­toin­tia van­hem­mil­le päi­vä­ko­tien kaut­ta, kun sisarusparit-​ ja ryh­mät leik­ki­vät yh­des­sä pi­hal­la. 

Tätä kun­nan vah­vuut­ta voi­tai­siin hyö­dyn­tää myös kun­nan mark­ki­noin­nis­sa. Toki sil­loin saa­te­taan no­peas­ti­kin tar­vi­ta lisää ryh­miä. 

Esio­pe­tuk­sel­la on käy­tös­sä oma Ins­ta­gram, jonka kaut­ta pää­see kur­kis­ta­maan mei­dän ar­keen. Sen tar­koi­tus on antaa kuvaa mitä esio­pe­tuk­ses­sa ja kak­si­vuo­ti­ses­sa esio­pe­tus­ko­kei­lus­sa ta­pah­tuu, mutta myös opet­taa lap­sil­le tur­val­lis­ta ja tois­ta kun­nioit­ta­vaa toi­min­taa so­si­aa­li­ses­sa me­dias­sa. Las­ten kans­sa on tar­koi­tus kes­kus­tel­la jaet­ta­vis­ta ku­vis­ta mitä voi­daan ja mitä ha­lu­taan jul­kais­ta, onko kuva po­si­tii­vi­nen, voiko joku louk­kaan­tua siitä ja miltä tun­tuu, jos joku lait­taa kuvan ilman lupaa. 

MLL:n pal­ve­lut osal­lis­tu­jil­le tut­tu­ja, per­he­kah­vi­lat tär­kei­tä. Tilat ra­pis­tu­vat, kun­nal­ta toi­vo­taan en­na­koi­vaa toi­min­taa ja ym­mär­rys­tä kol­man­nen sek­to­rin tu­ke­mi­sen tär­key­des­tä. Tässä esi­mer­kik­si kir­jas­to voisi olla yh­teis­työ­kump­pa­ni. Tällä het­kel­lä pal­jon on yhden ih­mi­sen va­ral­la MLL:n toi­min­nas­sa.  

Esi­kou­luis­sa huo­les­tut­taa hä­lyi­sä ym­pä­ris­tö, joka vä­syt­tää. Voi­si­ko es­ka­ri­ryh­miä siir­tää päi­vä­ko­tei­hin? Yh­teis­työ kou­lu­jen kans­sa on ollut hie­noa, ai­na­kin ai­kai­sem­min. Huoli kiin­teis­tös­tä, ei ai­noas­taan ti­lo­jen puut­tees­ta, vaan myös siitä, ettei ole omaa pihaa. 

Vas­taus: Pe­ri­aat­tees­sa esio­pe­tus­ta voisi olla myös päi­vä­ko­deis­sa, mutta kun­nas­sa on lin­jat­tu, että esio­pe­tus­ta jär­jes­te­tään kou­lu­jen yh­tey­des­sä. Tar­koi­tuk­se­na on su­ju­va jat­ku­mo esio­pe­tuk­ses­ta pe­rus­o­pe­tuk­seen. Yh­teis­työ esi- ja al­kuo­pe­tuk­sen vä­lil­lä ma­dal­taa kou­luun siir­ty­mi­sen kyn­nys­tä. Si­vis­tys­kam­puk­sel­la voi­daan olla nyt kaik­ki saman katon alla.   

Voi­si­ko kak­si­kie­li­ses­sä kun­nas­sa olla kie­li­kyl­pyä? Kiva, että kie­li­ri­kas­tu­mi­sen hank­keen kaut­ta on tuotu ruot­sin­kie­li­siä lau­lu­ja ja lo­ru­ja. On­nek­si monet har­ras­tuk­set on­nek­si kak­si­kie­li­siä. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta tar­jo­ta ruot­si A1 kie­le­nä vaih­toeh­to­na? Liit­tyy ehkä op­pi­las­mää­riin. 

Vas­taus: Var­hais­kas­va­tuk­ses­sa ja esio­pe­tuk­ses­sa on ollut useam­man vuo­den val­tion avus­tuk­sel­la hanke kie­li­ri­kas­tei­sen toi­min­nan ke­hit­tä­mi­seen. Hen­ki­lös­tö on saa­nut kou­lu­tus­ta kie­li­ri­kas­tei­seen pe­da­go­giik­kaan ja sii­hen on nyt vä­li­nei­tä ja osaa­mis­ta. 

Uuden kan­sain­vä­li­syys­han­keen kaut­ta saa­tiin esio­pe­tuk­seen Tuk­hol­man ruot­sin­suo­ma­lai­nen koulu ys­tä­vä­kou­luk­si. Lap­set ovat mm. lau­la­neet yh­des­sä Teams-​tapahtumassa, ja lä­het­tä­neet toi­sil­leen kir­jei­tä. Hank­keen kaut­ta esio­pe­tuk­sen lap­set pää­se­vät har­joit­te­le­maan tois­ta ko­ti­mais­ta kiel­tä ja tu­tus­tu­maan ruot­sis­sa asu­viin lap­siin ja hei­dän päiväkoti-​ ja kou­luar­keen. 

Tyys­ky­län bus­si­ret­kien vä­hen­ty­mi­sen takia esi­mer­kik­si vie­rai­lut van­hain­ko­dis­sa ovat jää­neet pois.  

Vas­taus: Voi­si­ko tähän liit­tää esi­mer­kik­si ikäih­mis­ten vir­kis­tä­mi­nen, ja yh­tei­nen bussi? Palvelulinja-​tyyppinen bussi, ehkä yh­teis­työs­sä kir­jas­ton kans­sa käyn­tien edis­tä­mi­sek­si. Kaik­ki ovat yhtä miel­tä siitä, että olisi iha­naa saada ar­ki­sia yh­teis­het­kiä las­ten ja ikäih­mis­ten vä­lil­lä, ei vain juh­la­het­ki ker­ran vuo­des­sa. Esi­mer­kik­si yh­des­sä as­kar­te­lua? 

Oli­si­ko mah­dol­lis­ta tar­jo­ta kun­ta­lai­sil­le mah­dol­li­suus osal­lis­tua? Ai­na­kin tee­ma­päi­vien yh­tey­des­sä, esi­mer­kik­si Vie van­hus ulos. Vau­van­päi­vä Loh­jal­la oli mah­dol­li­suus vie­rail­la vau­van kans­sa van­hus­ko­dis­sa, jossa pi­det­tiin yh­tei­nen musiik­ki­tuo­kio. Su­ku­pol­vien vä­lis­tä yh­teis­pin­ta on kai­kil­le os­a­puo­lil­le tär­keä. 

Golf-​tapahtuman vii­kon­lo­pun oh­jel­ma oli mai­nio ja hyvin ai­ka­tau­lu­tet­tu. Tu­ris­ti­vii­kon­lop­pu voisi tois­taa, sa­mal­la myös uusien asuk­kai­den tu­tus­tut­ta­mis­ta Siun­tioon. 

Siun­tion Olohuone-​yhdistyksen, toi­min­ta hii­pu­mas­sa, “pau­kut lo­pus­sa”. Ke­nel­lä­kään ei ole yksin tai parin kassa aikaa jär­jes­tää suur­ta kier­rä­tys­ta­pah­tu­maa. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta saada apua kun­nal­ta? Kun­nas­sa te­ki­jöi­tä on vähän, mutta voi miet­tiä yh­teis­työ­tä kun­nan eri ta­ho­jen vä­lil­lä. Eh­do­tus tapahtuma-​avustuksesta on tu­los­sa lau­ta­kun­taan. Voi kysyä apua Maa­rit Tuo­mis­tol­ta, Pau­lal­ta, Aino Myk­räl­tä, jos kunta voi olla mu­ka­na aut­ta­mas­sa. 

Kier­rä­tys­ta­pah­tu­ma on ve­tä­nyt ih­mi­siä lä­hel­tä ja kau­kaa. Sa­maan yh­tey­teen voisi to­teut­taa muuta, esi­mer­kik­si Syö Siun­tios­sa yh­teis­työ­tä kah­vi­loi­den ja ra­vin­to­loi­den kans­sa. 

Siun­tios­ta käy­dään usein muu­al­la töis­sä. Min­kä­lai­nen toi­min­ta toisi kun­ta­lai­sia yh­teen? Enem­män yh­tei­söl­li­syyt­tä, se li­säi­si hy­vin­voin­tia. Tässä yh­dis­tyk­sil­lä on iso rooli. 

Ai­kui­sil­le suun­nit­teil­la uin­ti­tek­nii­kan kurs­si oh­jaa­jal­la on suun­nit­teil­la. Kun­nan re­surs­sit riit­tä­vät tä­män­kal­tai­siin, ker­ta­luon­tei­siin hy­vin­voin­tia edis­tä­viin pa­nos­tuk­siin. Myös han­ke­ra­ho­ja voi hyö­dyn­tää. Tällä het­kel­lä hy­vin­voin­ti­sek­to­ri suun­nit­te­lee vuo­si­kel­loa ta­pah­tu­mil­le, esi­mer­kik­si tee­ma­päi­vien ja –viik­ko­jen yh­tey­teen. 

Vt. tek­ni­nen joh­ta­ja Ken­neth Flyth­ström, maan­käyt­tö­pääl­lik­kö Teija Liuska-​​Eloranta

Kir­jas­to­kah­veil­la kes­kus­tel­tiin mm. leik­ki­puis­tois­ta, kes­kus­tan viih­ty­vyy­des­tä ja Su­den­kaa­ren alu­een vie­mä­ri­sa­nee­rauk­ses­ta. 

Leik­ki­puis­tot: 

Kii­reel­li­set on­gel­mat kor­ja­taan tänä vuon­na, ensi vuon­na pa­ran­ne­taan leik­ki­puis­to­ja. 

Pää­leik­ki­puis­to ra­ken­ne­taan Fan­jun­kar­sin vie­reen ensi vuon­na, kun­han sille myön­ne­tään rahaa. Kun­nan­val­tuus­to hy­väk­syy vuo­den 2024 ta­lous­ar­vion 13.11. Si­joi­tus­ta tar­kas­tel­laan vielä jat­ko­suun­nit­te­lun yh­tey­des­sä. 

Pa­lo­num­men leik­ki­puis­to on ti­lat­tu ja to­teu­tus alkaa tänä vuon­na. Aita ra­ken­ne­taan ensi vuon­na. 

Lap­per­sin leik­ki­puis­toon on nyt tul­lut suun­ni­tel­lut hiek­ka­laa­tik­ko ja keinu. 

Sel­vi­te­tään mah­dol­li­suut­ta huol­taa Ve­tu­rin leik­ki­puis­toa. 

Su­den­kaa­ren vie­mä­ri­sa­nee­raus: 

Pel­lol­le Siun­tion­tien var­teen tulee kos­teik­ko, johon joh­de­taan alu­een hu­le­ve­det. Siitä tulee puis­to­mai­nen. 

Hu­le­ve­si­jär­jes­tel­mään tulee läh­tö­koh­tai­ses­ti liit­tyä, koska hu­le­ve­si­jär­jes­tel­mä on la­ki­sää­tei­nen. Tarve ar­vioi­daan kiin­teis­tö­koh­tai­ses­ti. Jos hu­le­ve­det on ai­kai­sem­min joh­det­tu vie­mä­riin, täy­tyy liit­tyä ver­kos­toon. 

Ka­tu­va­lot: 

Huol­to kuu­luu sekä kun­nal­le että val­tiol­le ties­tä riip­puen. Viime ai­koi­na tie­tyil­lä alueil­la on ka­tu­va­lot ovat pa­la­neet päi­vi­sin kun­nan huol­to­töi­den ai­ka­na.  

Pik­ka­las­sa on ollut pi­me­ää 51:lla sil­lan jäl­keen Kirk­ko­num­men suun­taan. Tämä va­lais­tus on val­tion vas­tuul­la. Viois­ta voi il­moit­taa ELY-​keskukselle joko soit­ta­mal­la Tien­käyt­tä­jän lin­jaan 0200 2100 tai ne­tis­sä kart­ta­poh­jaan pa­lau­te­vay­la.fi. 

Kan­ta­tie 51 pa­ran­ta­mi­nen:

ELY-​keskuksen hank­keen ta­voit­tee­na on pa­ran­taa kan­ta­tie­tä Kirk­ko­num­men Mun­kin­mäel­tä aina In­koon ra­jal­le asti. 

14.11 men­nes­sä voi jät­tää mie­li­pi­tei­tä YVA (ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­ti) oh­jel­mas­ta ELY-​keskukselle. 

Siun­tion­tien ja Kan­ta­tie 51 ris­teys: 

Ris­teyk­sen pa­ran­nus suun­ni­tel­laan eril­lään Kan­ta­tie 51 pa­ran­nus­hank­kees­ta. Suun­ni­tel­mat ovat jo pit­käl­lä, mutta ra­hoi­tus puut­tuu. 

Toi­vei­ta: 

• Bills­ko­gin­tiel­le toi­vot­tiin pa­ran­nus­ta, nyt kapea ras­kaas­ta lii­ken­tees­tä huo­li­mat­ta ja kä­ve­ly­tie puut­tuu Fan­jun­kar­sin­tien ja Pa­lo­num­men vä­lil­lä. 

• Tyys­ky­län päi­vä­ko­din sii­vouk­seen ja pi­han­huol­toon toi­vot­tiin pa­ran­nus­ta. 
• Störs­vi­kiin toi­vot­tiin lisää tai isom­pia ros­kik­sia, ja ti­heäm­pää tyh­jen­nys­tä. 
• Ui­ma­ko­pin valo tar­kis­te­taan ja asen­ne­taan tar­vit­taes­sa hä­mä­rä­kyt­kin. 
• Ky­syt­tiin ai­ka­tau­lua Pa­lo­num­men “van­han puo­len” as­fal­toin­nil­le. Tek­ni­nen lau­ta­kun­ta päät­tää ke­väi­sin mitä as­fal­toi­daan, mää­rä­ra­ho­jen puit­teis­sa. 
• Toi­vot­tiin suo­ja­tie­tä Pa­lo­num­men­tiel­le, kun tul­laan Palonummenkaarelta-​ ja kum­mul­ta. Tämän pi­täi­si olla hel­pos­ti jär­jes­tet­tä­vis­sä. 
• Ky­syt­tiin ai­ka­tau­lua Sun­nan­vi­kin asui­na­lu­een ka­tu­va­lais­tuk­sel­le. Tällä het­kel­lä ei ole ai­ka­tau­lua, to­teu­te­taan mää­rä­ra­han puit­teis­sa. 
• To­det­tiin, että Kirk­ko­tien alku ja osit­tain Kum­pu­lan­tie ovat ol­leet pi­meä­nä. Asia on tie­dos­sa ja ka­tu­va­lais­tuk­sen huol­to on ti­lat­tu.   
• Vi­he­ra­luei­den hoi­dos­ta kes­kus­tel­tiin ja to­det­tiin että, mm. vi­reil­lä ole­vaan kes­kus­tan kaa­va­run­ko­työ­hön liit­ty­väs­sä vi­her­ver­kos­to­suun­ni­tel­mas­sa tul­laan tähän kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta. 

Jos huo­maa puut­tei­ta, niis­tä saa mie­lel­lään il­moit­taa kun­nan pa­lau­te­ka­na­vaan. Näi­den pe­rus­teel­la kor­ja­taan vi­ko­ja, ja voi­daan päi­vit­tää esim. huol­to­vä­le­jä.

Hal­lin­to­joh­ta­ja Niko Kan­nis­to, elin­voi­ma­pääl­lik­kö Kaisa Ki­ve­lä

Kir­jas­to­kah­veil­la kes­kus­tel­tiin mm. kun­nan veto- ja pi­to­voi­mas­ta, eli siitä, miten saa­daan uusia kun­ta­lai­sia muut­ta­maan Siun­tioon ja mikä saa hei­dät jää­mään. Tila, hy­vin­voin­ti, vapaa-​aika ja luon­to met­ro­po­lia­lu­een lä­hel­lä hou­kut­ta­vat uusia kun­ta­lai­sia. Kunta tekee töitä sen eteen, että Siun­tios­sa olisi jat­kos­sa­kin ter­veys­kes­kus.

Kun­ta­kes­kus­tan viih­ty­vyys ja ke­hi­tys nousi tär­keä­nä ai­hee­na. Toi­vot­tiin, että kun­ta­kes­kus­ta ke­hi­tet­täi­siin viih­tyi­säm­mäk­si myös lä­pi­kul­ke­via mie­les­sä pi­täen.

Kun­nan jär­jes­tä­mät elin­voi­mail­lat ovat kai­kil­le avoi­mia, va­paa­muo­toi­sia ti­lai­suuk­sia, jois­sa on jo syn­ty­nyt uutta yh­teis­toi­min­taa. Siun­tion yrit­tä­jät jär­jes­tä­vät myös yrit­tä­jien aa­mu­kah­ve­ja.

Kunta ke­hit­tää uutta rat­kai­sua TE- ja yrit­tä­jä­pal­ve­luil­le, sillä TE-​palvelut siir­ty­vät kun­nil­le 1.1.2025. Naa­pu­ri­kun­tien kans­sa neu­vo­tel­laan pal­ve­lu­yh­teis­työs­tä.

Si­vis­tys­toi­men­joh­ta­ja Eero Kling, kirjasto-​ ja kult­tuu­ri­pääl­lik­kö Maa­rit Tuo­mis­to

Si­vis­tys­toi­men kir­jas­to­kah­veil­la 6.9. pu­hu­tut­ti mm. kou­lu­kul­je­tuk­set, kou­lu­ruo­kai­lu, Tyys­ky­län päi­vä­ko­din pihan kunto sekä kir­jas­to­vie­rai­lut, oma­toi­mi­kir­jas­to, kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mat ja lu­ku­pii­rit. 

Si­vis­tys­toi­men­joh­ta­ja Eero Kling esit­te­li sel­vi­tyk­sen vaa­ral­li­sek­si mää­ri­tel­lyis­tä kou­lu­teis­tä. Kou­lu­kyy­dit on jär­jes­tet­tä­vä niin, ettei lap­sen tar­vit­se kul­kea vaa­ral­lis­ta tietä pit­kin, eikä ylit­tää vaa­ral­li­ses­sa pai­kas­sa. Tämä joh­taa jois­sain ta­pauk­sis­sa pit­kiin bus­si­mat­koi­hin. 

Kes­kus­tel­tiin siitä, että HSL ei ole vaa­ti­nut kil­pai­lu­tuk­ses­sa tur­va­vöi­tä bus­sei­hin. Bus­sit on va­lit­tu mer­ki­tyn mat­kus­ta­ja­mää­rän mu­kaan, jois­ta osa on sei­so­ma­paik­ko­ja. Kunta kes­kus­te­lee HSL:än kans­sa bus­sien tur­val­li­suu­des­ta, ja var­sin­kin pik­ku­bus­sei­hin ha­lu­taan tur­va­vöi­tä. Kan­nat­taa kui­ten­kin lait­ta pa­lau­tet­ta myös suo­raan HSL:lle hei­dän asia­kas­pal­ve­lun­sa kaut­ta. 

Kou­lu­ruo­kai­luun liit­tyen ol­tiin huo­lis­saan siitä, että en­sim­mäi­nen ruo­kai­lu­vuo­ro on jo klo 9.45, vaik­ka lap­set saat­ta­vat olla ko­to­na vasta klo 14.20. Jos lapsi ei ole il­ta­päi­vä­ker­hos­sa, hän ei saa vä­li­pa­laa. Ruo­kai­luai­koi­hin on vai­kea vai­kut­taa, mutta Kling on kes­kus­tel­lut reh­to­rin kans­sa ja he miet­ti­vät vielä vaih­toeh­to­ja. Rat­kai­suk­si eh­do­tet­tiin il­mais­ta vä­li­pa­laa niil­le lap­sil­le, jotka kou­lu­kyy­tien takia ovat tässä ti­lan­tees­sa. 

Moni van­hem­pi toi­voo myös, että ruot­sin­kie­li­sen ja suo­men­kie­li­sen kou­lu­jen lap­set voi­si­vat koh­da­ta kou­lu­päi­vän ai­ka­na. Lou­naan ää­res­sä olisi luon­te­vaa koh­da­ta. Vaik­ka monet lap­set kul­ke­vat­kin sa­moil­la bus­seil­la, toi­vot­tiin enem­män vuo­ro­vai­ku­tus­ta kou­lu­jen ja kie­li­ryh­mien vä­lil­lä. 

Kam­puk­sen työn­te­ki­jät voi­vat ostaa kou­lu­lou­naas­ta jää­nyt­tä hä­vik­ki­ruo­kaa. Vaik­ka oli­si­kin hie­noa tar­jo­ta tätä mah­dol­li­suut­ta kai­kil­le kun­ta­lai­sil­le, on kat­sot­tu, ettei ha­lu­ta ul­ko­puo­li­sia ruo­ka­laan kou­lu­päi­vän ai­ka­na. 

Toi­vot­tiin, että il­ta­päi­vä­toi­min­nan mak­sut por­ras­tet­tai­siin osal­lis­tu­mi­sen mu­kaan, ja että siinä otet­tai­siin huo­mioon bus­si­vuo­rot. Kling vas­ta­si, että kunta tie­dos­taa, että on kal­lis­ta ja asia on mie­tin­nän alla. 

Koulu on tällä het­kel­lä ahdas. En­nus­te näyt­tää kui­ten­kin pie­ne­ne­viä op­pi­las­mää­riä, ja jo ensi lu­ku­vuon­na tulee ole­maan yksi suo­men­kie­li­nen esi­kou­lu­ryh­mä vä­hem­män kuin tällä het­kel­lä. 

Il­me­ni, että Tyys­ky­län päi­vä­ko­din lap­set eivät ole pääs­seet ret­keil­le sen jäl­keen, kuin bus­si­vuo­ro­ja li­sät­tiin niin, että ne eivät enää voi ajaa heitä kes­kus­taan jouk­ko­lii­ken­ne­vuo­ro­jen ul­ko­puo­lel­la. Ny­kyi­set bus­si­vuo­rot Siun­tion kes­kus­taan eivät sovi päi­vä­ko­din ai­ka­tau­luun. Päi­vä­ko­din bud­jet­ti ei riitä mak­sa­maan kul­je­tuk­set esi­mer­kik­si kir­jas­toon tai muil­le ret­keil­le. Kling vä­lit­tää tie­don var­hais­kas­va­tus­pääl­lik­kö Mari Mikonaho-​Ratialle, jotta päi­vä­ko­ti­lap­set pää­si­si­vät taas käy­mään kir­jas­tol­la. 

Toi­vot­tiin isoa kes­kus­leik­ki­puis­toa. Leik­ki­puis­to­suun­ni­tel­ma on laa­dit­tu, ja tällä het­kel­lä to­teu­tus ai­ka­tau­lu­te­taan. Suun­ni­tel­maan kuu­luu kes­kus­leik­ki­puis­to. Leik­ki­puis­tois­ta voi tulla kes­kus­te­le­maan tek­ni­sen joh­ta­jan kans­sa Tek­ni­sen kir­jas­to­kah­veis­sa 1.11.2023.  

Leik­ki­puis­to­suun­ni­tel­maan voi tu­tus­tua tek­ni­sen lau­ta­kun­nan 15.11.2022 pöy­tä­kir­jas­ta ja liit­teis­tä. 

Uu­des­ta oma­toi­mi­kir­jas­tos­ta ol­tiin iloi­sia, mutta myös huo­le­nai­hei­ta löy­tyi. Ny­ky­ään pitää aina muis­taa ottaa kir­jas­to­kort­ti mu­kaan, jos ha­lu­aa tulla kir­jas­toon lu­ke­maan leh­tiä aa­mu­päi­väl­lä. Esi­mer­kik­si muis­ti­sai­raal­le voi olla vai­ke­aa käyt­tää oma­toi­mi­kir­jas­toa, jos ei muis­ta omaa pin-​koodia tai miten kir­jau­du­taan. Spon­taa­ni vie­rai­lu kir­jas­tos­sa voi siis jäädä pois. Kir­jas­to lupaa kui­ten­kin neu­voa oma­toi­mi­kir­jas­ton käy­tös­sä. 

Moni toi­voi ai­kuis­ten lu­ku­pii­riä. Sel­lais­ta voi jär­jes­tää kir­jas­tos­sa, ja kir­jas­to voi myös aut­taa esim. kir­ja­va­lin­nois­sa. Siun­tios­sa on toi­mi­nut yk­si­tyi­nen ruot­sin­kie­li­nen lu­ku­pii­ri jo 45 vuo­den ajan. Suo­men­kie­li­seen ryh­mään ei ole ai­kai­sem­min löy­det­ty osal­lis­tu­jia. 

Kam­puk­sen vii­me­syk­syi­siä ava­jai­sia muis­tet­tiin läm­möl­lä, eri­tyi­ses­ti Alek­sis Kivi-​teatteriesitys oli ty­kät­ty. Toi­vot­tiin lisää kult­tuu­ria pi­tä­jään, kai­ke­ni­käi­sil­le ja mo­lem­mil­la kie­lil­lä. Kirjasto-​ ja kult­tuu­ri­koor­di­naat­to­ri Aino Mykrä ker­toi, että kir­jas­tos­sa oli viime vii­kol­la ollut kir­jai­li­ja­vie­ras Lina Lau­rent. Leena Leh­to­lai­nen vie­rai­lee Siuntio-​päivänä ja siun­tio­lai­nen oop­pe­ra­lau­la­ja He­le­na Jun­tu­nen tulee ker­to­maan kir­jas­taan myö­hem­min syk­syl­lä. 

Il­moi­tus­tau­lua kai­va­taan kir­jas­toon, kylän yh­tei­seen olo­huo­nee­seen. Kir­jas­ton di­gi­taa­li­set il­moi­tus­tau­lut, eli in­fo­näy­töt, ovat kun­ta­lai­sen käy­tet­tä­vis­sä esim. ta­pah­tu­mien tai har­ras­tus­ten mai­nos­ta­mi­seen. Il­moi­tuk­sen voi lä­het­tää Power Point dian muo­dos­sa osoit­tee­seen kir­jas­to@siun­tio.fi(avau­tuu uu­teen ik­ku­naan).

Kii­tet­tiin päi­vä­ko­ti­lais­ten mah­dol­li­suu­des­ta pääs­tä kam­puk­sen au­di­to­rioon “elo­ku­va­teat­te­riin”. Kunta on nyt hank­ki­nut li­sens­sin, jolla voi jat­kos­sa näyt­tää mel­kein mitä vaan elo­ku­via. Siun­tion MLL on myös jär­jes­tä­nyt elo­ku­vail­lan lap­sil­le  yh­teis­työs­sä kir­jas­ton kans­sa ke­säl­lä. Nyt kir­jas­toon on tu­los­sa elo­ku­vae­si­tyk­siä sään­nöl­li­ses­ti, ai­kui­sil­le, nuo­ril­le ja lap­sil­le. 

Huo­mau­tet­tiin, että Tyys­ky­län päi­vä­ko­din ul­koa­lu­eet ovat hoi­ta­mat­ta mo­nes­ta yh­tey­de­no­tos­ta huo­li­mat­ta. Kunta on ul­kois­ta­nut hoi­don, ja kun­ta­lais­ten yh­tey­den­ot­to­jen an­sios­ta on tul­lut ilmi, että päi­vä­ko­din huol­to ei ole so­pi­muk­ses­sa kun­nol­la huo­mioi­tu. Kun­ta­lai­set tie­si­vät myös ker­toa, että au­rauk­sen kans­sa on ollut on­gel­mia ja hen­ki­lö­kun­ta on ollut ju­mis­sa koska tietä ei au­rat­tu, vielä monta tun­tia ja päi­vää lu­mi­sa­teen jäl­keen. Toi­vot­tiin omaa siun­tio­lais­ta te­ki­jää. Kling kiit­ti pa­laut­tees­ta au­rauk­ses­ta, kun­nan on hyvä olla tie­toi­nen tu­le­vaa tal­vea aja­tel­len. 

Toi­vot­tiin, että Störs­vi­kiin avat­tai­siin taas päi­vä­ko­ti. Alu­eel­la on li­sään­ty­nyt per­heel­li­set viime vuo­si­na. Toi­vo­taan päi­vä­ko­tia ole­mas­sa ole­vaan ra­ken­nuk­seen, joka on kat­sot­tu toi­mi­vak­si päi­vä­ko­ti­toi­min­nal­le. Kunta laa­tii tällä het­kel­lä kun­ta­lais­ky­se­lyä, ja se jul­kais­taan kun­ta­lais­ten täy­tet­tä­väk­si ennen jou­lua. Yksi sii­hen tu­le­va tär­keä ky­sy­mys on, ketkä voi­si­vat viedä lap­si­aan mah­dol­li­seen Störs­vi­kin päi­vä­ko­tiin. Kir­jas­to­kah­vien osal­lis­tu­jat eh­dot­ti­vat, että tätä vaih­toeh­toa voisi mai­nos­taa myös in­koo­lai­sil­le van­hem­mil­le. 

Si­vis­tys­toi­men­joh­ta­ja Klin­gil­tä ky­syt­tiin, mihin hän on eri­tyi­sen tyy­ty­väi­nen AKK:ssa, ja mitä saisi läh­teä ke­hit­tä­mään. Kou­lun ke­hit­tä­mi­nen reh­to­rin teh­tä­vä. Kling on tyy­ty­väi­nen sii­hen, että mo­ni­vuo­ti­nen pro­jek­ti saada kou­luil­le samat ar­vioin­ti­pe­rus­teet luo­kil­le 1–5 on nyt viety maa­liin. Tei­nit ovat tei­niä ja lap­set lap­sia; aina löy­tyy toki haas­tei­ta, mutta nii­hin tar­tu­taan. Siun­tios­sa on myös pie­net luok­ka­koot, mikä on hieno asia. Van­hem­pien ke­hi­ty­seh­do­tuk­sia kä­si­tel­lään, vaik­ka pro­ses­sit saat­ta­vat olla pit­kiä. Odo­te­taan mah­dol­lis­ta uutta ope­tus­suun­ni­tel­maa ennen kuin läh­de­tään ke­hit­tä­mään ope­tus­ta vah­vas­ti tiet­tyyn suun­taan. Tu­le­va iso haas­te on, että osa ope­tus­hen­ki­lös­tös­tä on pal­kat­tu han­ke­ra­hoil­la, jotka lop­pu­vat 2024. 

Ylei­sur­hei­lu­ken­tän nur­mik­ko­kent­tä on ollut käyt­tö­kiel­los­sa nur­men uusi­mi­sen yh­tey­des­sä. Kou­lut ja pie­nim­mät ovat kui­ten­kin saa­neet käyt­tää sitä, vaik­ka se on ai­kui­sil­ta ja har­ras­te­li­joil­ta kiel­let­ty. Kun­nan tek­ni­nen osas­to tie­dot­taa ken­tän käyt­tö­kiel­lois­ta, ja heil­tä voi myös kysyä asias­ta. Oli­si­ko te­ko­nur­mi käy­tän­nöl­li­sem­pi? Pitää sel­vit­tää, ennen kuin kent­tää uusi­taan seu­raa­van ker­ran. SIF hoi­taa tällä het­kel­lä kent­tää. 

Kam­pus on tuo­nut eri toi­mi­joi­ta yh­teen, ja viime vuosi on men­nyt käy­tän­nön asioi­den, kuten ti­la­käy­tön ja tur­val­li­suus­asioi­den, hoi­ta­mi­seen. Kam­puk­sel­le teh­dään tal­ven ai­ka­na visio, jotta saa­daan kam­puk­sen ke­hi­tys­tä vie­tyä sa­maan suun­taan yh­des­sä kaik­kien toi­mi­joi­den kans­sa.   

Il­ki­val­ta­ta­pauk­sis­sa SRV tekee ri­ko­sil­moi­tuk­sen ja vie asiaa eteen­päin. Rik­ki­näi­sis­tä lii­kun­ta­vä­li­neis­tä voi il­moit­taa kirjasto-​ ja kult­tuu­ri­pääl­lik­kö Maa­rit Tuo­mis­tol­le maa­rit.tuo­mis­to@siun­tio.fi(avau­tuu uu­teen ik­ku­naan). Tällä het­kel­lä säh­ly­maa­lit ovat rikki. Asias­ta il­moi­te­taan hy­vin­voin­ti­pääl­lik­kö Paula Ki­vek­kääl­le, joka voi hank­kia uudet. 

Kir­jas­to­kah­vit jat­ku­vat syk­syn ai­ka­na. Tar­koi­tus on pitää kir­jas­to­kah­ve­ja myös ke­vääl­lä, jol­loin py­rim­me jär­jes­tä­mään il­ta­päi­vä­kah­ve­ja, jotta mah­dol­li­sim­man moni pää­si­si mu­kaan. 

Ke­vät­tal­ve­na 2023 jär­jes­tim­me nuo­ril­le ja vi­ran­hal­ti­joil­le osal­lis­tu­mis­ta kos­ke­via kou­lu­tuk­sia ja työ­pa­jo­ja yh­des­sä Osal­li­suu­den osaa­mis­kes­kuk­sen kans­sa. Kurs­si­sar­ja antoi nuo­ril­le ar­vo­kas­ta osal­lis­tu­mis­ko­ke­mus­ta ja tar­jo­si päät­tä­jil­le työ­ka­lu­ja asuk­kai­den mu­kaan ot­ta­mi­sek­si pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­siin. Yh­teis­ke­hit­tä­mis­pro­ses­sis­sa nous­sut idea päät­tä­jien vie­rai­luis­ta Walkers-​nuorisotilassa jat­ko­ke­hi­te­tään syk­syn 2023 ai­ka­na yh­des­sä nuo­ri­so­toi­men, Osal­li­suu­den osaa­mis­kes­kuk­sen ja Ase­man las­ten kans­sa. 

Jär­jes­tim­me Mu­kaan vaikuttamaan-​asukasillan 2.3.2023, jossa kun­ta­lai­set pää­si­vät tu­tus­tu­maan pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­siin ja vi­sioi­maan tu­le­vai­suu­den Siun­tio­ta. 

13.3.2023 kir­jas­tol­la oli vaa­li­pa­nee­li kam­puk­sen au­di­to­rios­sa. Pa­nee­liin osal­lis­tui edus­kun­ta­vaa­lieh­dok­kai­ta kai­kis­ta edus­kun­ta­puo­lueis­ta, ja ti­lai­suus suo­ra­tois­tet­tiin kun­nan facebook-​sivulla. 

Edus­kun­ta­vaa­lien en­nak­ko­ää­nes­tyk­sen ai­kaan myös per­heen pie­nim­mät sai­vat ää­nes­tää, kir­jas­ton peh­mo­vaa­leis­sa. Esi­kou­lu­lai­set ja Alek­sis Kiven kou­lun sekä Sjundeå svens­ka sko­la­nin nuo­rim­mat op­pi­laat pää­si­vät myös ää­nes­tä­mään luok­kien­sa kans­sa. 

Kir­jas­to ja osal­li­suus­han­ke haas­toi­vat kun­ta­lai­set lu­ke­maan neljä kir­jaa jol­lain yh­teis­kun­nal­li­sel­la tee­mal­la kesän ai­ka­na. Osal­lis­tu­jien kes­ken ar­vot­tiin Helle-​ämpärillinen Siuntio-​tuotteita. 

Ala­kou­lu­jen 5. ja 6.-​luokille jär­jes­te­tään syk­syn ai­ka­na demokratia-​aiheiset Hei, me vai­ku­te­taan!-​teematunnit. Tee­ma­tun­neil­la op­pi­laat tu­tus­tu­vat osal­lis­tu­mi­seen mo­nes­ta eri nä­kö­kul­mas­ta, ja saa­vat ta­va­ta kun­nan päät­tä­jiä.