Kirjastokahvit

Paikalla oli Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen työntekijöitä. Palopäällikkö Hanna Leinonen saapui paikalle kertomaan varautumisesta.

Näistä keskustelimme:

72 tunnin varautumissuositus

Viranomaisten varautumissuositukset löytyvät sivulta 72tuntia.fi. Sivulla kerrotaan varautumisen eri muodoista muun muassa kotivarasta, sähkökatkoista, veden riittävyydestä ja henkisestä kriisinkestävyydestä. Keskustelussa nousi esille muutama huomionarvoinen kohta:

· On hyvä muistaa, että jos vesi on poikki, vessat eivät toimi.

· Monelta, varsinkin nuorelta, puuttuu paristoilla toimiva radio. Älylaitteisiin voi tulla häiriöitä tai niiden akku voi loppua, eikä sähkökatkon aikana ole mahdollista ladata puhelinta ilman varavirtalähdettä.

· Käteistä on aina hyvä olla mukana jonkin verran, sillä voimahuollonhäiriöissä pankkiautomaatit eivät toimi ja kaupassa ei välttämättä pysty maksamaan kortilla.

· Sammutuspeite ja/tai käsisammutin on hyvä olla kotona ja toimintakuntoisina. Tehokkaalla alkusammutuksella on pystytty välttämään suuria omaisuustuhoja ja henkilötapaturmia. Palovaroittimen tila on muistettava tarkistaa säännöllisesti!

· Kotivara ei tarkoita erillistä laatikkoa, joka otetaan esille hädän sattuessa, sillä pitkään yksikseen jätetty varasto pilaantuu. Kotivara tarkoittaa ennemminkin sitä, että kaapissa on aina tarpeeksi ruokaa 72 tunniksi koko perheelle.

Muista myös sammuttaa kaikki sähkölaitteet sähkökatkoksen alettua! Päälle jäänyt silitysrauta on paloturvallisuusriski, jos sähköt tulevat takaisin mentyäsi nukkumaan.

Lisää varautumissuosituksia löytyy osoitteesta suomi.fi/oppaat/varautuminen. Sisäministeriö on tänä syksynä päivittänyt varautumissuositukset.

Miten kriisitilanteissa tulisi viestiä, ettei aiheuta turhaa paniikkia ja että kaikki tavoitetaan?

Pelastuslaitoksella harjoitellaan häiriötilanteita ja viestintä on osa sitä. Viestinnästä on pitkät perinteet ja hyvät toimintamallit, mutta mitä enemmän on toimijoita, sitä vaikeampaa on yhdenmukainen viestintä.

Tilanteissa, joissa sähköiset kanavat, esimerkiksi kunnan kotisivut, eivät toimi, on kunnilla oma kriisiviestintäsuunnitelma. Moni kunta on lähtenyt edistämään ja kehittämään suunnitelmaansa. Kunnissa on tunnistettu tarve esimerkiksi vesi- ja sähkökatkoissa. Viestintämateriaaleja valmistetaan ennakkoon riittävästi. Kaikki eivät välttämättä pääse kodeistaan niihin paikkoihin, joissa viestintää olisi painettuna, joten tähänkin on keksittävä jokin ratkaisu. Kaiutinauton käytettävyys sen sijaan on hankalaa, koska Länsi-Uusimaa on laaja alue.

Yleinen pelko ikäihmisten keskuudessa on huijatuksi tulemisen pelko. Nykytekniikalla tehty huijaaminen pelottaa enemmän kuin esimerkiksi uhka tulla pahoinpidellyksi ulkona. Disinformaation tunnistaminen on myös haastavaa. Se rauhoittaa, että kunnat ja viranomaiset viestivät, että häiriöihin varaudutaan, mutta on muistettava, että viranomaistoiminnassa on myös salassa pidettävää tietoa.

Väestönsuojat

Mikäli Länsi-Uudellamaalla asuu kerrostalossa, jossa on suoja, se on se sinun oma lähisuojasi. Länsi-Uudellamaalla ei ole samanlaista kalliosuojaverkkoa kuin Helsingissä. Omakotitaloissa asuville on tehty sisälle suojautumisen ohjeistus, joka löytyy sivulta spek.fi (Suomen pelastusalan järjestö).

Suomessa suojien rakennus on kansainvälisesti vertaillen hyvällä nojalla. Meillä on pidetty kohtalaisen hyvin huolta väestönsuojakapasiteetista.

Väestönsuojilla on oltava vastuuhoitaja, jonka pitää saada väestönsuoja kuntoon 72 tunnin sisällä, kun tulee määräys. Pelastustoimi ei ole se taho, joka laittaa väestönsuojat kuntoon.

Pelastustoimen omat nettisivut

Pelastustoimen löytää sivulta pelastustoimi.fi. Sivulta löytyvät oman alueen pelastuslaitoksen tiedot ja perustietoa pelastustoimen toiminnasta. Sivun oikeassa reunassa on oikopolku varautumisohjeisiin, josta löytyy myös linkki SPEK:in ja PDF-tiedostoon usein kysytyistä väestönsuojia koskevista kysymyksistä.

TE2025 uudistusta olivat esittelemässä Kirkkonummi-Vihti-Siuntio työllisyysalueen valmistelutyöryhmästä Johanna Adelmin-Inkinen ja Petra Fagerlund sekä osan ajasta Siuntion kunnan Kuntakehitysjohtaja Jytta Poijärvi-Miikkulainen.

Työllisuusalue Siuntiossa

Siuntio muodostaa työllisyysalue Vihdin ja Kirkkonummen kanssa 1.1.2025 alkaen.

Siuntioon tulee työllisyysalueen toimipiste kunnantalon aulaan, jolloin asiakastapaamisia järjestetään Siuntiossa 1-2 päivänä viikossa ajanvarauksella.

Siuntion, Vihdin ja Kirkkonummen työllisyysalueella on hyvä tilanne, järjestelyt ovat lähteneet hyvin käyntiin ja toiminta alkaa sujuvasti 1.1.2025.

Siuntiossa aloittaa vuoden alussa kokoaikainen yritysneuvoja Satu Österberg, joka tarjoaa aloittaville yrittäjille tukea.

Työllisyysalueen palveluista ja työvoimapalveluiden järjestämisestä voi lukea tarkemmin työllisyysalueen Kirjastokahveille kokoamasta esityksestä:

Keskustelua syntyi seuraavista aiheista:

Organisaatio:

Työllisyysalueella toimii lautakunta, jossa on päättäjiä ja toimijoita kaikista kunnista. Päätetään mm. taloudesta.

Kirkkonummen kunta toimii työvoimaviranomaisena.

Työllisyysalueella on lisäksi ohjausryhmä johon kuuluu virkahenkilöitä kaikista kunnista. Ohjausryhmässä suunnitellaan mm. visuaalista ilmettä.

Tuleeko yhteinen työllisyysohjelma? Kirkkonummella, Siuntiossa ei ole tällä hetkellä voimassa olevia ohjelmia. Jytta vie asian ohjausryhmään.

Miten muutos vaikuttaa asiakkaisiin heti vuoden alusta ja miten asiasta tiedotetaan?

Torstaina 2.1.2025 uusi henkilökunta aloittaa työt työllisyysalueella.

Milloin saa ensimmäistä kertaa neuvontaa Siuntiossa? Tammikuun aikana saa jo neuvontaa.

Työnhakijaksi ilmoittautuminen tapahtuu edelleen työmarkkinatorin kautta, kuten tähänkin mennessä.

Työllisyysalueen kotisivut sijaitsevat Kirkkonummen kotisivuilla, josta ohjataan Siuntion asiakkaat Siuntioon.

Verkkosivujuen osoite on: www.kirkkonummi.fi/tyovoimapalvelut – miten saadaan markkinoitua niin, että myös siuntiolaiset tietävät että tämä palvelu on myös heille?

Lehti-ilmoituksia työllisyysalueesta on tulossa vuoden vaihteessa.

Kuntien verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan tulee tiedotusta.

Yhteistyötä myös muiden työllisyysalueiden kanssa (huoli siitä, ovatko työnhakijat eriarvoisessa asemassa työllisyysalueesta riippuen?).

Mikä muuttuu Siuntion kannalta?

Saadaan toimipisteet kaikkiin työllisyysalueiden kuntiin, joissa voi varata omasta kotipaikasta ajan omalle neuvojalle. Nyt Siuntiosta on jouduttu lähtemään joko Lohjalle, Espooseen tai Raaseporiin.

Työllisyysalueen on mahdollista reagoida nopeammin muutoksiin ja mukautua paremmin oman alueen asiakkaiden ja työnantajien tarpeisiin. Palvelupolkujen suunnittelussa otetaan myös permmin huomioon paikalliset erityispiirteet.

Palvelukattaus ei ole ehkä ihan niin laaja kuin nyt.

Siuntion näkökulmasta iso muutos, niin työllisyyspalveluissa kuin yritysneuvonnassa.

Työllisyysalue tekee monipuolista yhteistyötä kuntien kanssa.

Mahdollista, että kunnat voisivat järjestää itse matalan kynnyksen työllisyyspalveluita. Tämä olisi tulossa ylimääräisenä lisänä, ei olisi pois hyvinvointialueen järjestämistä palveluista. ”Uusi työkokeilu”, Kuntaliiton sivuja kannattaa seurata.

Tulossa myös erilaisia hankkeita liittyen työllisyyteen. Yhteinen hanke kuntien ja työllisyysalueen kesken, hankehakuja on menossa ja tulossa. Myös järjestöt kiinnostuneita tulemaan mukaan hankkeisiin.

Asiakkaat jaetaan palvelutarpeen mukaan, tavoitteena saada asiakkaat oikea-aikaisesti heidän tarvitsemaan palvelun pariin.

Satu Österberg esittäytyy

Syksyn ensimmäisillä kirjastokahveilla oli vieraana huhtikuussa Siuntiossa aloittanut yritysneuvoja Satu Österberg. Vaikka hän on virallisesti Vihdin kunnan työntekijä, tekee hän 75 % työstään Siuntiossa. Yritysneuvojana hän on toiminut yli 10 vuotta. Uusyritysneuvonta on Kiwa-sertifioitua ja sen laatua tarkkaillaan ulkopuolisilla auditoinneilla eli tarkastuksilla. Sertifikaatti takaa kuntalaisille sen, että palvelun laatu on korkeatasoista.

Yrityspalvelut sisältävät perustamisneuvonnan sekä yrityskehityksen. Pääasiassa yritysneuvonta pitää sisällään talouslaskelmien laadintaa kannattavuuden selvittämiseksi tai parantamiseksi tai esim. tulevaisuuden suunnitelmien tueksi. Kaikkein suosituin aihe ajanvaraukselle on starttirahaneuvonta ja liiketoimintasuunnitelman laadinta. Usein neuvoa pyydetään myös hinnoitteluun, markkinointiin, yritystukien hakemiseen, rahoitukseen, uuden työntekijän palkkaamiseen sekä immateriaalisiin oikeuksiin eli esim. tuotemerkin rekisteröintiin. Yritysneuvonta ottaa huomioon myös henkilön soveltuvuuden yrittäjäksi sekä elämäntilanteen. Yritysneuvonnan kautta voi pyytä apua myös esim. jaksamiseen. Välillä yritystoiminta on viisainta lopettaa ja myös niissä tilanteissa voi pyytä neuvoa kunnan yritysneuvonnasta.

Yritysneuvonnan kautta voidaan luoda uudelle yritykselle Y-tunnus. Neuvonnasta voi pyytää myös liiketoiminnan yleisimmät lomakkeet veloituksetta käyttöön; tarjous, tilaus, lasku, kuitti, vuokrasopimus, työsopimus, kokouspöytäkirjapohjat, yms. Tapaamisen voi varata kasvotusten toimistolle tai etänä. Neuvontaa on suomeksi ja englanniksi, mutta asioida voi myös ruotsiksi. Teknisen toimiston tiloista löytyy yrityksen perustamisopas suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Voit noutaa sen ilmaiseksi tai ladata sähköisenä suoraan verkosta. Yritysneuvonta ja materiaalit ovat veloituksettomia Siuntion kuntalaisille.

Näistä keskustelimme:

Onko rajoituksia, mihin maaseudun yritystukia käyttää?

On tiukat rajat. Niitä ei saa käyttää suoraan esim. palkkoihin eikä pääasiassa kiinteisiin hankintoihin, pois lukien investointituki, joka on nimenomaan tuki rakennuksen tai tuotantolinjan hankkimiseen, 20% kokonaiskustannuksista. Pääasiassa yritystuet on tarkoitettu siihen, että niillä kustannetaan ulkopuolista osaamista kuten konsultin palkkiot, markkinointitutkimukset ja muu asiantuntijuuden hankkiminen, jota yrittäjällä itsellään ei ole ja joka on perusteltua ja/tai välttämätöntä yrityksen perustamiselle tai yritystoiminnan laajentamiselle.

Antaisitko esimerkkejä immateriaalioikeuksista?

Esimerkiksi Harley Davidson on rekisteröinyt moottorinsa äänen, Fazer on rekisteröinyt Fazerin sinisen värisävyn ja Crocs on rekisteröinyt kenkiensä reiät. Lisäksi esim. erilaiset kiukaat on voitu muotosuojata sen mukaan, minkä muotoinen kiuas on, ja vaatteiden erityinen leikkaus tai muoto on voinut saada suojauksen.

Mitä sitten ei voi rekisteröidä?

Tavallisia sanoja. Niiden pitää olla jollain tavalla muokattuja. Esimerkiksi ”Nyt me rillataan” on erottuva, sillä ”rillata” on väännös sanasta ”grillata”. Tietyt fontit ja värit myös auttavat tunnistettavuuden luomisessa, jolloin jonkin iskulauseen voi rekisteröidä.

Voiko yrityssalaisuus saada patenttia?

Patentin saamiseksi on kerrottava avoimesti, miten tuote toimii. Koska jotkin yritykset haluavat pitää tuotteensa valmistustavan yrityssalaisuutena, he eivät hae patenttia.

Nimi ja domain

Jos on kaksi eri toimijaa täysin eri toimialoilla, niin silloin on mahdollista käyttää samaa tai samankaltaista nimeä. Yritysten ja tuotemerkkien nimiä voi tarkistaa PRH:n nimipalvelusta https://nimipalvelu.prh.fi/nipa/fi . Johtuen siitä, että kaikkia nimiä ei välttämättä hyväksytä, kaupparekisteriin ilmoitetaan kolme nimivaihtoehtoa yrityksen perustamisen vaiheessa, joista jokainen kannattaa miettiä huolella. Jos aikoo kansainväliseksi toimijaksi, on hyvä tarkistaa, että valittu nimi ei tarkoita mitään ristiriitaista muilla kielellä.

Internet domainia luodessa on hyvä miettiä, onko tarvetta .fi:lle vai myös .com:lle. Domaineihin ei saa automaattisesti oikeutta, joten ne kannattaa varata hyvissä ajoin. Myös väärin kirjoitettuja domaineja voi pohtia hankkivansa, jos huomaa, että asiakkaat kirjoittavat tuotemerkin usein väärin.

Mikä on mikro- ja pienyritysten laina? Korvaako se yrittäjälainan?

Ei korvaa. Mikro- ja pienyritysten lainaa saa pienen yritystoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Yrittäjälaina on henkilökohtainen yrittäjälle tarkoitettu laina, jota voi käyttää esim. yritysten osakkeiden ostamiseen.

Minkä neuvon antaisit aloittavalle yrittäjälle?

Mieti asiakassegmenttisi tarkkaan. Rajaa sitä niin paljon kuin mahdollista, sillä vaikka voi olla houkuttelevaa koittaa tarjota kaikkea kaikille, on kannattavampaa keskittyä yhteen asiakasryhmään.

Paikalla olivat hallintojohtaja Niko Kannisto ja talouspäällikkö Antti Loisa. Hallinto-osasto on yksi kunnan osastoista, jossa työskentelee noin 15 henkilöä. Hallinto-osasto on jakautunut pienempiin yksiköihin, mukaan lukien hallinto-, henkilöstö-, talous-, ja ICT-yksikkö. Hallintoyksikköön kuuluvat kunnan yleishallinto, kielenkääntö, kunnan kanslia sekä viestintä. Talousyksikössä mm. suunnitellaan talousarvio ja kootaan tilinpäätökset. Kirjanpito on ulkoistettu Lohjalle. ICT:lle kuuluvat kunnan tietoturva-asiat. Tänä vuonna on myös perustettu kuntakehysosasto, jonka alle kuuluu markkinointi. 

Näistä keskustelimme: 

Kirjanpito ja palkanlaskenta on annettu ulkopuolisten hoidettavaksi. Onko se toiminut hyvin? Onko ulkoistaminen yleistä lähialueen kunnissa? 

Nykyisin Siuntion kirjanpidon ja palkanlaskennan hoitaa Lohjan kaupunki, jolta tämä ostetaan palveluna. Tämä on toiminut oikein hyvin, heidän päässään on hyviä, avuliaita ja ratkaisukeskeisiä kirjanpitäjiä. Aluksi oli jonkin verran vaihtuvuutta työntekijöissä, mutta nyt tilanteeseen on tullut vakautta. 

Ulkoistaminen vaikuttaa olevan trendi, joka alkoi 2000-luvulla. Lähinnä yksityisen puolen yritykset ulkoistivat kirjanpitonsa ensiksi, mutta kunnat ovat seuranneet perässä. Helsingissä se ei toiminut, mutta pienemmissä kunnissa se toimii. Lähikunnista Vihti, Inkoo ja Kirkkonummi ovat ulkoistaneet kirjanpitonsa. 

Ennen palkansaajan oli helppoa mennä palkkakonttoriin selvittämään mieltä kaivertaneet asiat. Miten nyt toimitaan, jos joku huomaa palkassaan hämminkiä? 

Siuntion päässä HR (Human Resources) hoitaa näitä asioita. Perustilanteessa palkansaaja ottaa yhteyttä HR:ään, joka vie asian eteenpäin Lohjalle. Yksinkertaisissa tapauksissa selvitys sujuu ongelmitta. Alussa, kun tätä käynnisteltiin Lohjan kanssa, oli enemmän ongelmia. Lohja esimerkiksi vaihtoi palkkajärjestelmäänsä, mutta niistä ajoista on kehitytty. Sama homma laskujen kanssa. Peruskuvio on se, että ollaan yhteydessä kunnan päähän. Muun muassa vesilaskuista tulee paljon kysymyksiä. 

Nykyisin tieto kulkee nopeasti, vaikka palkkakonttori onkin Lohjalla. Ensin kysymys tulee kuntalaiselta HR:ään, joka tarkistaa tilanteen ja on yhteydessä Lohjaan. Lohjan kanssa viestintä toimii sähköpostitse, joten asiat sujuvat jouhevammin kuin mikäli joka kysymys laitettaisiin palvelupyyntönä. 

Kääntääkö kunnan kielenkääntäjä molempiin suuntiin? 

Kyllä kääntää. Kunnalla on käytössään 1 henkilötyövuosi kääntämiselle. Meillä on kielilaista tulevia velvoitteita kääntää. Suurin työkuorma tulee palvelutuotannosta esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on paljon ohjeita. Toimielinkokoukset myös työllistävät paljon. Esityslistatekstit ja pöytäkirjatekstit on oltava kahdella kielellä. Arviolta 95 % käännöksistä on suomesta ruotsiksi. Vaikka kunnassa on paljon äidinkielenään ruotsia puhuvia töissä, valmistellaan asiakirjat pääasiassa suomeksi, jotka sitten käännetään ruotsiksi. 

Työnteko on muuttumassa tekoälyn myötä. Kielenkääntö on ensimmäisiä alueita, joihin tekoäly tulee avuksi. Nyt on kokeilukäytössä tekoälyyn perustuva käännösohjelmisto, josta on alustavasti hyviä kokemuksia. Katsotaan, johtaako se siihen, että kääntäjällä on pysyvästi apunaan käännösohjelmisto. Tekoäly ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan ihmisen oikolukua tarvitsee jatkossakin. Maailma muuttuu siihen suuntaan, että tekoäly kääntää ja ihminen oikolukee. 

Kesäpiha on tilapäinen. Onko siihen tulossa muuta lähivuosina? 

Tähän osaa varmaankin tekninen osasto vastata paremmin, mutta tosiaan, tilapäinen se on. Tilapäisyys voi kestää useita vuosia. 

Kommentti: kunnan asukkaat ovat ottaneet sanan “tilapäinen” väärille raiteille. Tarkoitus on, että rahaa käytetään kunnan viihtyvyyden kasvattamiseen, ja juuri niin on tehty kesäpihan osalta. Kuitenkin sana “tilapäinen” on synnyttänyt kuvan siitä, että kesäpiha lähtisi kesän jälkeen pois ja paikka palautettaisiin entisen näköiseksi, mistä ei ole kysymys! Kun olemassa olevat työt tarkentuvat, selviää, mitä kesäpihan paikalle lopullisesti tulee. Ei pystytä sanomaan, kauanko kesäpiha on tilapäinen, mutta on hyvä, että on edes tällainen tilapäisratkaisu. 

Kuntakeskuksen nimi 

Keskustelussa nousi esille, että kuntakeskuksesta näkyy edelleen käytettävän nimitystä “asemaseutu”, mikä varmaan johtuu historiasta. Kunnan on tärkeä viestiä, missä keskus sijaitsee, kun miettii uusien siuntiolaisten houkuttelemista kuntaan sekä palveluiden suunnittelua. Siuntioon on syntynyt kolme keskusta: kuntakeskus, Pikkala ja uimahallin alue. Näistä kuntakeskus on tärkein junayhteyden takia. 

 HSL 

Lopuksi ajauduimme keskustelemaan HSL:stä. Johtuen siitä, että Siuntio on pienin HSL-kunnista, maksaa Siuntio kaikista eniten väestömäärään nähden. Vuoroja on rajallinen määrä, joten väistämättä Siuntiossa on myös pienempi matkustajien kokonaismäärä. Junavuorot ovat tyydyttäviä töissä käyville. Viikonloppu on haasteellinen ja erilaiset sopimukset rajaavat mahdollisuuksia. HSL:ään liittyminen nähdään kuitenkin positiivisena asiana. 

Valtio antoi 80 miljoonaa kolmivaiheiseen suunnitelmaan 2030-luvulle, jonka myötä Siuntioon voisi tulla juna jopa tunnin välein, mikäli talous antaa myöten. Koetaan hyväksi, että ongelma on tunnistettu ja on aito suunnitelma sen ratkaisemiseksi. Siuntiossa iso osa kaikesta kulkemisista, ei vain julkisesta, kulkee Siuntion ja Kirkkonummen välillä. Siuntiossa oltaisiin hyvin onnellisia, jos vuoroja voisi lisätä Kirkkonummelle, josta kulkee juna Helsinkiin puolen tunnin välein, jolloin ei rasitettaisi Helsingin päärautatieasemaa laisinkaan. Espoon kaupunkiratasuunnitelma koskee nimenomaan Espoota eikä Siuntiota tai Kirkkonummea. Siellä on aikataulu täynnä, joten radan laajennustöillä helpotetaan Espoon kuormaa. 

Yksi suunnitelma-aihio on, että raiteille saisi noin 5 km ohituskaistaa. Tällä hetkellä rantaradalla kärsitään siitä, kun Turun junat ovat myöhässä. Tämän vuoksi on syytä pitää silmällä länsiradan edistymisessä. Länsiradalla Nummelan asema on kaavoitettu lähelle Siuntion rajaa, mikä voi olla kannusteena Pohjois-Siuntion kehittämiseksi. Länsiradan myötä rantaradan uudeksi päälinjaksi tulisi todennäköisesti Hanko-Helsinki. Nykyiset Hanko-Helsinki –junat ovat pilotteja. 

Teknisen osaston ympäristönsuojeluyksikkö esittäytyy: 

Paikalla olivat ympäristöpäällikkö Lotta Juusti sekä ympäristötarkastaja Jukka Limo. Heidän tehtävinään ovat ympäristönvalvonta ja ympäristöasioiden edistäminen kunnassa. Jukka on lisäksi koordinaattorina Kohti hiilineutraalia kuntaa –hankkeessa (HINKU-hanke). 

Näistä keskustelimme: 

Vesistöjen kuormitus ja hajajätevedet 

Siuntion vesistöjen kunto huolestuttaa kuntalaisia erityisesti jätevesien kannalta.  

Asukkaat halusivat tietää erityisesti Vihdin kunnan Nummelan jätevesienpuhdistamon lupatilanteesta. Nummelan jätevedenpuhdistamon puhdistusvedet kulkeutuvat kuntarajan yli Karhujärven kautta Siuntionjokeen. Nummelan jätevedenpuhdistamolla on voimassa vanha lupa vuoteen 2026 asti ja Nummelan jätevesien käsittely 2026 jälkeen on vielä epäselvää. Vihti on tutkinut vaihtoehtoina käytännössä uutta puhdistamoa Nummelaan tai jätevesien ohjaamista HSY:n jätevesiverkoston kautta Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamolle. Mikäli Vihti päätyy uuteen puhdistamoon, tarvitaan uusi ympäristölupa laitokselle. Vihdin Vesi hakee ympäristölupaa aluehallintovirastolta (AVI). Lupaprosessi voi kestää vuosia mahdollisine oikeuskäsittelyineen. 

Hajajätevesillä tarkoitetaan viemäriverkoston ulkopuolella muodostuvia jätevesiä. Käytännössä haja-asutusalueen jätevesien käsittely toteutetaan rakennusten omilla pienpuhdistamoilla tai johtamalla jätevedet umpisäiliöihin. Haja-asutusalueilla voi olla rakennuksia, joiden jätevesijärjestelmät eivät ole ajantasaisessa kunnossa, jolloin ne kuormittavat ympäristöä ja erityisesti vesistöjä. Ympäristönsuojelun tämän vuoden tavoitteena on käydä kiinteistöjä läpi ja tehdä valvontatoimena täsmäiskuja sekä selvittää, missä on eniten tarvetta jätevesijärjestelmien uusimiselle. 

 Viemäriasioiden tulisi kiinteistöllä olla kunnossa, mikäli talo on rakennettu vuoden 2004 jälkeen, sijaitsee riskialueella rannan tuntumassa tai pohjavesialueella. Lisäksi vanhaan rakennukseen tehtävän isomman remontin aikana tulisi myös tarpeen mukaan päivittää vanhentunut jätevesien käsittelyjärjestelmä. Kunnan viemäriverkon toiminta-alueella liittyminen viemäriverkkoon on pakollista.  

Siuntiolaisille neuvoja oman hajajätevesijärjestelmän lainmukaisuuteen ja päivittämiseen antavat Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristön riippumattomat asiantuntijat. Neuvontanumero p. 045 7750 7725. 

Vesistöjen tila ja näytteenotto? 

Siuntionjoen vesistö on pääosin tyydyttävässä tai välttävässä ekologisessa tilassa. Näytteitä vesistöstä otetaan useasta kohdasta: virtavesipaikoilla pääosin tammikuusta lokakuuhun ja järvihavaintopaikoilla hieman harvemmin lopputalvella, kesällä ja loppukesällä. Pikkalanlahden havaintopaikoilla näytteitä otettaan lopputalvesta (helmikuu-maaliskuu) loppukesään (elokuu-syyskuu). Kasvukauden aikana otettiin myös kokoomanäytteitä. 

Vuodesta 2017 lähtien Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailut on raportoitu yhdistetyssä vuosiraportissa, mikä antaa hyvän kokonaiskuvan pistekuormituksen vaikutuksista ja alueen yleistilasta. Viimeisin vuoden 2022 yhteistarkkailuraportti sekä muita Siuntion vesistöalueen raportteja ja kunnostussuunnitelmia löytyy Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n sivuilta.

Louhostoiminta 

Vireillä oleva ympäristö- ja maa-aineslupahakemus louhokselle ja murskaamolle Kahvimaalla puhutti ja huolestutti tilaisuudessa. Kahvimaan louhoshakemus on tällä hetkellä viranomaisvalmistelussa ympäristönsuojelussa ja ympäristö- ja rakennuslautakunta tekee lopullisen päätöksen asiasta tänä vuonna. Ympäristönsuojelussa odotellaan tällä hetkellä viimeisiä täsmennyksiä lupahakemukseen toiminnanharjoittajalta. Hakemuksen käsittely on venynyt ympäristönsuojelun henkilöstövaihdosten takia, lisäselvitysten odottelun vuoksi ja osin siksi että hakemus piti kokonaisuudessaan kuuluttaa uudestaan. Asian ratkaisu pyritään saamaan lautakuntaan mahdollisimman nopeasti. 

Kuntapalaute 

Kunnalle kohdistuvaa palautetta ja haittailmoituksia toivotaan tulevan yhteisen palautepalvelun kautta. Palautepalvelu löytyy kunnan etusivuilta oikeasta nurkasta ja tämän linkin takaa.

Palautepalvelun kautta palautteet kirjautuisivat ylös ja niitä voisi seurata. Arkistointi on tärkeää, jotta tiedot eivät häviäisi. Tällä hetkellä rakennusvalvonta on ainoa, jolla on sähköinen arkistointi käytössä. 

Millaisia hankaluuksia näette valvonnassa? 

Valvontatyötä on paljon ja resurssit ovat pienet, joten töitä joudutaan valitettavasti priorisoimaan. Tämä tarkoittaa, että ympäristön kannalta merkittävät asiat kiilaavat vaikutukseltaan pienempien asioiden edelle. Tapauskohtaisesti vaikeasti selvitettäviä asioita ovat olleet mm. tallien lantapäästöjen valvonta. Huonosti hoidettu lannankäsittely kuormittaa vesistöä, kun lannan runsaat ravinteet huuhtoutuvat jo ennestään reheviin vesistöihin. Talleista ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta ympäristönsuojeluun mikä vaikeuttaa valvontatyön kohdistamista. Viime vuonna on tehty kartoitus siitä, missä kaikkialla eläinsuojia on, jotta valvontatyötä voidaan tulevaisuudessa tehdä suunnitelmallisesti.  

Sivistysosaston hyvinvointipalvelut esittäytyvät: 

Paikalla olivat sivistystoimenjohtaja Eero Kling, hyvinvointipäällikkö Paula Kivekäs, hyvinvointikoordinaattori Maija Sivonen sekä hyvinvointiohjaaja Satu Lindberg, joka on ollut reilun kuukauden mukana. Satu Lindberg toimii määräaikaisena vuoden loppuun. Hänen työtehtäviinsä kuuluu liikuntaneuvonnan tarjoaminen. 

Alustuksena mainittiin, että hyvinvointi ei rajoitu vain fyysiseen hyvinvointiin, vaan myös psyykkiseen hyvinvointiin. Hyvinvointi on sekä hyvinvointialueen että kunnan tehtävä. Isompi tapahtuma, kampanja tai muu vastaava tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten viestintäkoordinaattorin, kanssa. 

Heti alkuun kunnalle haluttiin antaa positiivista palautetta ja nostaa hattua siitä, että on keskusteltu ja päästy yhteisymmärrykseen päättäjien kanssa siitä, mikä on kunnan ja mikä hyvinvointialueen vastuu. Harrastamismahdollisuudet nähdään tärkeinä samoin kuin huoli tapaturmista, jotka senioreilla johtuvat heikosta tasapainoaistista. 

Näistä keskustelimme: 

Mikä on hyvinvointiohjaajan ja paikallisten toimijoiden suhde? 

Hyvinvointiohjaajan tarkoitus on paikata aukkoja, joista yksityiset toimijat eivät vastaa. Kohderyhmänä ovat seniorit. Tarkoitus on järjestää yksilötapaamisia, joihin saavutaan joko itsekseen tai fysioterapeutin kautta. Satu voi siten vastaanotollaan kohdentaa asiakkaan oikean toimijan luokse. 

Hyvinvointiohjaaja käy myös näyttäytymässä liikuntatiloissa ja kuntosaleilla kertomassa vinkkejä esimerkiksi siitä, kuinka jotain tiettyä laitetta käytetään tai minkälainen harjoittelu sopisi kuntoutuvalle kehonosalle. Allasosastolla on käytössä Hydrohex-järjestelmä, jonka käyttö varmasti kiinnostaa monia, mutta he eivät tiedä, miten sitä käytetään. Tällaisissakin tilanteissa Satu olisi apuna neuvomassa ja asettamassa asiakkaille sopivat asetukset. 

Lisäyksenä alustuksessa nousseeseen huoleen seniorien tasapainoaistin heikkenemisestä kommentoitiin, että senioriväestön kaatumisriksi on tuotu esille ja tarkoitus on järjestää kohdennettuja pienryhmiä, jossa tasapainon ja koordinaation harjoittelu on keskiössä. Pienryhmiä puolletaan yksilöllisen ohjauksen mahdollisuudella. Pienryhmissä harjoitettaisiin tasapainoa ja lihasvoimaa, jonka kautta yksilö saisi täydennystä ja rohkeutta lähteä yksityisten toimijoiden tarjoamiin liikuntapalveluihin. 

Maksulliset uintikerrat 

Sivistystoimenjohtaja Eero Klingille tuotiin esille huoli siitä, että siuntiolaiset seniorit joutuvat käymään maksullisilla uimakerroilla, mutta Inkoossa ja Kirkkonummella päästään ilmaiseksi. Tähän on tullut helpotusta viime aikoina ja toivon mukaan jatkossa tulee uusia helpottavia päätöksiä. Syy nykyiselle järjestelylle on se, että rahasta on pulaa, mutta asioita ollaan viemässä pikkuhiljaa eteenpäin. Niin suomen- kuin ruotsinkielisten liikuntatuntien järjestäminen nähdään tärkeänä. Muistutettiin myös siitä, että pelkästään fyysiseen liikuntaan panostaminen ei riitä, sillä on ihmisiä, jotka eivät voi osallistua niihin. 

Liikuntaneuvonnan proseduuri on koko vuoden ajan kohdennettu senioreille ja sitä koitetaan rakentaa siten, että sitä voi kohdentaa myös muihin ryhmiin. Tällä hetkellä järjestetään Fanjunkarsissa senioritreffejä kerran kuussa, mutta niitä voi olla tarvittaessa tiheämpäänkin tahtiin. Olkkaritoiminnan kanssa voi hyvin käydä keskustelua siitä, voisiko senioritoiminnan kanssa käydä yhteistyötä. Näin tavoitetaan yksinäisiä senioreita, jotka eivät ole vielä valmiita osallistumaan liikuntaryhmiin. Lisäksi tarkoitus on puhua myös muista terveyden osa-alueista, kuten unesta ja ravinnosta. 

Liikuntahankkeet 

Liikuntahankkeiden tavoitteena on, että siuntiolaiset alkaisivat liikkumaan omatoimisesti. Vuosina 2020–2021 toteutetusta Seiso omilla jaloilla -hankkeesta on hyviä kokemuksia. Hankkeen tavoitteena oli saada vähän liikkuvia ja riskiryhmässä olevia aktivoitumaan, ja sen avulla onkin pystytty lisäämään siuntiolaisten tietoisuutta siitä, kuinka hoitaa itseään. Tänä vuonna panostetaan myös henkilöihin, jotka eivät harrasta liikuntaa ja tietoisuutta pyritään monipuolistamaan, ettei kaikki olisi vain netissä. Ehdotuksena oli perinteinen kuntatiedotus. 

Ikäneuvolat 

Ikäneuvoloista ei Siuntiossa ole konkreettista kokemusta, mutta ajatusta pidetään hienona. Ikäihmisten palveluntuotanto ja –ohjaus on kuitenkin saatu keskitettyä siten, että on pieni tiimi, joka on kartalla siitä, missä ikäihmisten palvelut menevät. Tätä ennen on edeltänyt laaja kysely siitä, mitä hyvinvointisektori tarjoaa, jotta Satulla olisi mahdollisimman kattavasti tiedossa, mihin asiakkaan voi ohjata. 

Kommentteja: Realiteetti on se, että hoivakodit ovat kalliita ja niissä on vain rajallinen määrä paikkoja. Moni tekijä ohjaa siihen suuntaan, että seniorit ovat mieluummin kotona kuin hoivakodissa, mutta jollakulla on silti oltava vastuu hänestä. Tämän vuoksi fyysismotorisen toimintakyvyn arviointia pidetään tärkeänä, jotta esimerkiksi kotihoito on perillä siitä, mitä tehdä. Lisäksi he, jotka pääsevät muun muassa senioritreffeille, ovat paremmin perillä palvelutarjonnasta kuin he, jotka eivät pääse paikalle. 

Vastauksena kommentit saivat myönnytystä. Kotona asumisen tukeminen on isossa roolissa jo hallitusohjelmasta alkaen. Fysioterapiassa tehdään uutta panostusta kotikuntoutukseen, jollaista ei ole ennen tehty. Raja hyvinvointialueen ja kunnan tehtävistä on kuitenkin häilyvä. Väliinputoajien kohdalla on muistettava koko kyläyhteisön rooli, jolloin tarvittaessa esimerkiksi naapuri voi tehdä matalalla kynnyksellä huoli-ilmoituksen. 

Jalkapallokentät 

Siuntion jalkapallokenttien kunto herättää huolta niin aikuis- kuin lapsiharrastajien puolesta. Siuntiossa ei vielä maaliskuun puolen välin aikaan ole päässyt pelaamaan. Pikkalan kentällä on vielä lunta, eikä sinne pääse auraamaan traktorilla. Kenttä on tilkkutäkin tapaan koottu tekonurmesta eikä siinä ole liimasaumoja. Jos traktorilla auraa sen päältä, kenttä repeää. Lumen sulamisenkin jälkeen maa routii vielä 1–2 viikkoa ennen kuin pelit voivat alkaa. Pikkalan kentän kunnostamiseen kaivataan apua, sillä vanhempien ja yritysten rahat eivät tällä hetkellä riitä. Tilanne on sen verran akuutti, ettei kenttä ole kesälläkään välttämättä pelikunnossa. 

Ongelmia on myös keskuskentällä, jolla kasvaa aitoa nurmea. Nurmi on huonossa kunnossa, eikä sitä voi käyttää edes koulun liikuntatunneilla. Miestensarjan ottelu mitätöitiin johtuen kentän huonosta kunnosta. Viime kesänä vesi ei riittänyt nurmen kasteluun eikä kukaan tunnu huolehtivan kentästä, muun muassa lannoittaminen oli jätetty viime vuonna pois. Keskuskentän tilannetta vaikeuttaa myös moukarinheittoon tarkoitetun häkin mahdollinen rakentaminen kentän läheisyyteen. Yleisurheilu on tärkeä osa koulun liikuntatunteja, jolloin oppilaat pääsevät tutustumaan erilaisiin liikuntalajeihin. 

Kommentti: urheilulajien vastakkainasettelu on kummallinen ja hedelmätön tapa toimia. Salivuoroista riidellään sen sijaan että pitäisi yhteisen tunnin. Toiveena on, että seurat ja yhdistykset neuvottelisivat yhteistyöstä, sillä tätä työtä tehdään siuntiolaisten terveyden vuoksi. Samoin on kenttien kanssa. Ei pitäisi kokea niin, että yhdeltä otetaan pois, vaan että tehtäisiin yhteistyötä kaikkien hyväksi. 

Sotekeskus 

Viimeisenä sivuttiin lyhyesti sotekeskuksen tulevaisuutta Siuntiossa. Siuntioon on ehdotettu lähiterveyskeskusta, mutta lausuntoa ei ole vielä tullut. Neuvottelut ovat käynnissä. 

kuntakehitysjohtaja Jytta Poijärvi-Miikkulainen, maankäyttöpäällikkö Teija Liuska-Eloranta

Kuntakehitysjohtaja Jytta Poijärvi-Miikkulainen ja maankäyttöpäällikkö Teija Liuska-Eloranta esittäytyivät. Maankäyttö on siirtynyt osittain tekniseltä kuntakehitykseen.  

Kuntakehitysosasto vastaa maankäyttöön, kaavoitukseen, asumiseen, liikenteeseen ja kunnan elinvoimaisuuteen liittyvistä asioista. Osastolla valmistellaan myös strategisia linjauksia kunnan kehittymiseen liittyen. Valmisteilla on tällä hetkellä mm. maapoliittinen ohjelma, elinvoimaohjelma, kevyenliikenteen suunnitelma. Kuntakehitysosasto tekee tiiviisti yhteistyötä teknisen osaston kanssa. 

Tähän mennessä Siuntiossa ei ole ollut selkeää strategista linjaa kehittymisessä. Tarkoitus on tehdä kuntaa näkyvämmäksi, ja houkutella lisää asukkaita ja yrityksiä. Siuntiolla on paljon potentiaalia, seutu on kaunista, rauhallista ja turvallista, mutta palvelut ovat kuitenkin lähellä n. 20 min Lohja, Kirkkonummi, n. 30 min Espoo. 

Joukkoliikenne 

Julkinen liikenne on haaste Siuntiossa, usein perheeseen tarvitaan kaksi autoa, jotta työmatkat onnistuvat, vaikka periaatteessa junalla virka-aikaan Helsingin suuntaan pääseekin. Junavuoroja menee kuitenkin liian harvoin, jotta niiden varaan voisi työmatkustamisen täysin laskea. 

Siuntioon ollaan suunnittelemassa asemalaiturin pidennystä, jolloin esimerkiksi VR:n ei-ruuhkavuorot voisivat pysähtyä Siuntiossa. Rautatien asemakaavaan suunnitellaan myös yöpymislaituria, jolloin vuoron päätteeksi juna voisi jäädä Siuntioon yöksi, eikä sitä tarvitsisi ajaa tyhjänä takaisin. 

Viikonlopuille toivotaan junavuoroja Helsinkiin, tästä on tullut paljon palautetta muutenkin. Yhtenä haasteena on ollut se, että myös Kirkkonummen ja Espoon pitäisi maksaa uusista junavuoroista, mutta heille junavuoroja tulee jo tarpeeksi. Yritys on kuitenkin kova, jotta Siuntioon saataisiin enemmän junavuoroja. Tavoitteena olisi saada junavuorot kerran tunnissa 2030-luvulla, mutta tämä riippuu myös valtion taloustilanteesta. 

Bussivuoroista annettiin hyvää palautetta. Esimerkiksi Niemenkylästä pääsee bussilla seniorjumppaan. Bussien reitit on tiedossa, mutta pysäkeistä toivottaisiin vielä lisätietoja. Toivottavasti kehitys pysyy hyvänä bussien osalta. 

Ongelmana on koettu bussien lähtöpaikkojen epäselvyys. Siuntioon pitäisi saada selvempi matkakeskus, nyt bussit lähtevät kuntakeskuksesta eri paikoista, ja on vaikea tietää, mistä mikäkin bussi lähtee. Esimerkiksi Uimahalliin menevien bussien löytämisessä on ollut haasteita. Matkakeskukseen voisi keskittää myös palveluita. 

Toivotaan parempaa tiedottamista busseista: ei ole ollut monen tiedossa, että Siuntiosta menee bussi, josta voi vaihtaa 51 tiellä kulkevaan Inkoosta Kamppiin menevään bussiin. Inkoosta kulkeva bussi ei ole HSL-bussi, joten siihen pitää ostaa lippu erikseen. Tästä toivottaisiin tietoa ja ohjeistusta, esimerkiksi kunnan verkkosivuille.  Vanhemmalle väelle on myös haastavaa löytää tietoa verkosta ja eri sovelluksista, joten toivottaisiin myös koteihin lähetettäviä joukkoliikenteen aikatauluja. 

Keskustan kehittäminen 

Keskustan kaavarunko, visiona urbaani kylä: ei korkeita pistekerrostaloja, puiden siluetti korkeus rakennuksissa, korttelipihaa, townhouse tyylisiä asuintaloja, kuntakeskusmaisuus. Siuntioon muuttavat toivovat kerrostaloasumiselta väljyyttä, pientä pihaa, korttelipihaa. Keskustan kaavarunko poikkeaa rakennuksiltaan Campus II kaavasta. 

Campus II kaavaan ei olla oltu kovin tyytyväisä. Sen suunnittelun taustalla on puurakentamisen pilotti. Haasteena myös se, että pienillä resursseilla käytetään konsultteja, jotka ottavat ehkä mallia isommista kaupungeista, mikä taas ei sopisi Siuntioon. Siuntion pysyminen omaleimaisena on tärkeää, ja nyt on mahdollisuus rakentaa vähän erilaisempaa, omaleimaisempaa keskustaa. 

Elinvoimaisuus ja vetovoimatekijät 

Siuntion vetovoimatekijöitä tänne muuttaneiden mielestä: edulliset tontit, oma piha, väljyys, maisema, ympärillä tilaa, turvallisuus, helppo koulumatka, lapsille paljon harrastusmahdollisuuksia kuntakeskuksessa, junarata, laadukas varhaiskasvatus. Kunnan puolelta vetovoimatekijäksi mainitaan myös uusi kampus. 

Huolta on herättänyt kuntalaisten keskuudessa kampuksen opetustilat. Tällä hetkellä kampus on liian ahdas oppilasmääriin nähden, ja luokkatiloina toimivat myös niihin sopimattomat aulatilat. Kommentti: tästä ei ole kulkeutunut tietoa päättäjille. Siuntiossa ennusteena on lapsimäärän väheneminen, johon kampuksen tilat perustuvat. Jos kuitenkin halutaan houkutella lisää asukkaita ja lapsiperheitä Siuntioon, miten opetustilat riittävät? 

Tavoitteena on kuitenkin voimakas väkiluvun kasvu ja muuttoliike Siuntioon, tähän pitäisi varautua etupainotteisesti palveluiden riittävyyden kannalta. Kuntakeskuksen lisäksi Etelä-Siuntioon odotetaan muuttoliikettä. On pohdittava, mitkä ovat juuri Siuntion vahvuuksia, kun kaikki Suomen kunnat kilpailevat samoista asukkaista. Pääkaupunkiseudun läheisyys ja junarata ovat erittäin tärkeitä, työmatkat mahdollistavia junavuoroja pitäisi saada lisää. 

Kunnan markkinointia pitäisi parantaa. Tällä hetkellä tuntuu, että meillä on täällä todella kaunis ja rauhallinen kunta, jossa on hyvä asua, mutta se on tarkoin varjeltu salaisuus. Eli Siuntiosta ei kovin moni tiedä, ja se usein sotketaan Sipooseen. Kunnan markkinointiin tullaan jatkossa kiinnittämään paljon huomiota ja sen eteen tullaan tekemään töitä. Isoon sisustuslehteen on tulossa juttusarja Siuntion kodeista. Etsitään uusia tapoja vaikuttaa ja saada positiivista juttua eteenpäin. Kuntalaisten näkökulmasta negatiiviset asiat saavat liian paljon näkyvyyttä, positiivisista asioista ja kehityksestä pitäisi kertoa enemmän. 

Keskusteltiin myös siitä, että kunnan pitäisi panostaa yritysten houkutteluun ja tonttimyyntiin. Yritykset luovat työpaikkoja ja verotuloja. Haasteena on se, että Sunnanvikin potentiaalisista yritystonteista vain yksi tontti on kunnan omistuksessa. Maanomistajia tavataan kuitenkin säännöllisesti. Tulevaisuudessa yritystonttien osalta voisi toimia niin, että tontti vuokrataan ensin yritykselle ja kun rakennusvelvoite on täytetty se voitaisiin myydä. Kelan alueella on myös potentiaalista yritysaluetta. 

Jotta yrityksiä saataisiin houkuteltua Siuntioon, tarvitaan lisää asukkaita. Myös uutta liittymäratkaisua 51 tielle odotetaan. Kuntalaisten puolelta toivotaan erityisesti toista ruokakauppaa kuntaan. Siuntiossa pitkään asuneet tietävät alueen historiasta, mietityttää se, että monet ravintolat ja kahvilat ovat joutuneet lopettamaan toimintansa, eivät ole kestäneet kauaa. Onko Siuntion keskusta tarpeeksi elinvoimainen uusille yrityksille? Ennen kehitystä on myös jarrutettu, ja on ollut muutosvastaisuutta, joka ei ole ollut kunnan eduksi. Nyt kuntaa halutaan kuitenkin kehittää voimakkaasti, mikä on positiivinen asia. Nähdään, että Siuntiolla on paljon potentiaalia. 

varhaiskasvatuspäällikkö Mari Mikonaho-Ratia, hyvinvointipäällikkö Paula Kivekäs 

Siuntiossa varhaiskasvatuksessa on hyvä henkilöstötilanne. Meillä on varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa koulutettuja ja päteviä varhaiskasvatuksenopettajia ja lastenhoitajia. Yhteisöllisyys toteutuu hyvin sopivan kokoisissa päiväkodeissa. Kaikki kasvattajat tuntevat koko talon lapset ja huoltajat. Palvelualueen sosionomit – hyvinvointiopettajat tekevät matalakynnyksen kasvatusyhteistyötä päiväkodeissa lapsiryhmien ja perheiden kanssa. 

Siuntiossa hyödynnetään ulkona oppimista. Meillä on luonto lähellä ja sitä pidetään varhaiskasvatuksessakin tärkeänä. Erityisesti Perhepäivähoidossa luotopedagogiikka on vahvasti läsnä arjessa. 

Kunnan nettisivuilta löytyy lapsiperheille tarkoitetusta avoimesta kohtaamispaikkatoiminnasta lukujärjestys, josta löytyy MLL:n ja seurakunnan järjestämiä kerhoja lapsille ja perheille. 

Kuntalaisen mielestä päivähoidon taso ihan huikea ja yllätti positiivisesti, kunnan tähti. Päiväkodissa on aina ollut samat tutut kasvot, ainoastaan tänä syksynä vaihtuvuutta. Loistava varhaiskasvatus ainakin tämän perheen kohdalla pitovoima. Arkea tukevaa verkostointia vanhemmille päiväkotien kautta, kun sisarusparit- ja ryhmät leikkivät yhdessä pihalla. 

Tätä kunnan vahvuutta voitaisiin hyödyntää myös kunnan markkinoinnissa. Toki silloin saatetaan nopeastikin tarvita lisää ryhmiä. 

Esiopetuksella on käytössä oma Instagram, jonka kautta pääsee kurkistamaan meidän arkeen. Sen tarkoitus on antaa kuvaa mitä esiopetuksessa ja kaksivuotisessa esiopetuskokeilussa tapahtuu, mutta myös opettaa lapsille turvallista ja toista kunnioittavaa toimintaa sosiaalisessa mediassa. Lasten kanssa on tarkoitus keskustella jaettavista kuvista mitä voidaan ja mitä halutaan julkaista, onko kuva positiivinen, voiko joku loukkaantua siitä ja miltä tuntuu, jos joku laittaa kuvan ilman lupaa. 

MLL:n palvelut osallistujille tuttuja, perhekahvilat tärkeitä. Tilat rapistuvat, kunnalta toivotaan ennakoivaa toimintaa ja ymmärrystä kolmannen sektorin tukemisen tärkeydestä. Tässä esimerkiksi kirjasto voisi olla yhteistyökumppani. Tällä hetkellä paljon on yhden ihmisen varalla MLL:n toiminnassa.  

Esikouluissa huolestuttaa hälyisä ympäristö, joka väsyttää. Voisiko eskariryhmiä siirtää päiväkoteihin? Yhteistyö koulujen kanssa on ollut hienoa, ainakin aikaisemmin. Huoli kiinteistöstä, ei ainoastaan tilojen puutteesta, vaan myös siitä, ettei ole omaa pihaa. 

Vastaus: Periaatteessa esiopetusta voisi olla myös päiväkodeissa, mutta kunnassa on linjattu, että esiopetusta järjestetään koulujen yhteydessä. Tarkoituksena on sujuva jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen. Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä madaltaa kouluun siirtymisen kynnystä. Sivistyskampuksella voidaan olla nyt kaikki saman katon alla.   

Voisiko kaksikielisessä kunnassa olla kielikylpyä? Kiva, että kielirikastumisen hankkeen kautta on tuotu ruotsinkielisiä lauluja ja loruja. Onneksi monet harrastukset onneksi kaksikielisiä. Olisiko mahdollista tarjota ruotsi A1 kielenä vaihtoehtona? Liittyy ehkä oppilasmääriin. 

Vastaus: Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on ollut useamman vuoden valtion avustuksella hanke kielirikasteisen toiminnan kehittämiseen. Henkilöstö on saanut koulutusta kielirikasteiseen pedagogiikkaan ja siihen on nyt välineitä ja osaamista. 

Uuden kansainvälisyyshankeen kautta saatiin esiopetukseen Tukholman ruotsinsuomalainen koulu ystäväkouluksi. Lapset ovat mm. laulaneet yhdessä Teams-tapahtumassa, ja lähettäneet toisilleen kirjeitä. Hankkeen kautta esiopetuksen lapset pääsevät harjoittelemaan toista kotimaista kieltä ja tutustumaan ruotsissa asuviin lapsiin ja heidän päiväkoti- ja kouluarkeen. 

Tyyskylän bussiretkien vähentymisen takia esimerkiksi vierailut vanhainkodissa ovat jääneet pois.  

Vastaus: Voisiko tähän liittää esimerkiksi ikäihmisten virkistäminen, ja yhteinen bussi? Palvelulinja-tyyppinen bussi, ehkä yhteistyössä kirjaston kanssa käyntien edistämiseksi. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että olisi ihanaa saada arkisia yhteishetkiä lasten ja ikäihmisten välillä, ei vain juhlahetki kerran vuodessa. Esimerkiksi yhdessä askartelua? 

Olisiko mahdollista tarjota kuntalaisille mahdollisuus osallistua? Ainakin teemapäivien yhteydessä, esimerkiksi Vie vanhus ulos. Vauvanpäivä Lohjalla oli mahdollisuus vierailla vauvan kanssa vanhuskodissa, jossa pidettiin yhteinen musiikkituokio. Sukupolvien välistä yhteispinta on kaikille osapuolille tärkeä. 

Golf-tapahtuman viikonlopun ohjelma oli mainio ja hyvin aikataulutettu. Turistiviikonloppu voisi toistaa, samalla myös uusien asukkaiden tutustuttamista Siuntioon. 

Siuntion Olohuone-yhdistyksen, toiminta hiipumassa, “paukut lopussa”. Kenelläkään ei ole yksin tai parin kassa aikaa järjestää suurta kierrätystapahtumaa. Olisiko mahdollista saada apua kunnalta? Kunnassa tekijöitä on vähän, mutta voi miettiä yhteistyötä kunnan eri tahojen välillä. Ehdotus tapahtuma-avustuksesta on tulossa lautakuntaan. Voi kysyä apua Maarit Tuomistolta, Paulalta, Aino Mykrältä, jos kunta voi olla mukana auttamassa. 

Kierrätystapahtuma on vetänyt ihmisiä läheltä ja kaukaa. Samaan yhteyteen voisi toteuttaa muuta, esimerkiksi Syö Siuntiossa yhteistyötä kahviloiden ja ravintoloiden kanssa. 

Siuntiosta käydään usein muualla töissä. Minkälainen toiminta toisi kuntalaisia yhteen? Enemmän yhteisöllisyyttä, se lisäisi hyvinvointia. Tässä yhdistyksillä on iso rooli. 

Aikuisille suunnitteilla uintitekniikan kurssi ohjaajalla on suunnitteilla. Kunnan resurssit riittävät tämänkaltaisiin, kertaluonteisiin hyvinvointia edistäviin panostuksiin. Myös hankerahoja voi hyödyntää. Tällä hetkellä hyvinvointisektori suunnittelee vuosikelloa tapahtumille, esimerkiksi teemapäivien ja –viikkojen yhteyteen. 

Vt. tekninen johtaja Kenneth Flythström, maankäyttöpäällikkö Teija Liuska-​Eloranta

Kirjastokahveilla keskusteltiin mm. leikkipuistoista, keskustan viihtyvyydestä ja Sudenkaaren alueen viemärisaneerauksesta. 

Leikkipuistot: 

Kiireelliset ongelmat korjataan tänä vuonna, ensi vuonna parannetaan leikkipuistoja. 

Pääleikkipuisto rakennetaan Fanjunkarsin viereen ensi vuonna, kunhan sille myönnetään rahaa. Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden 2024 talousarvion 13.11. Sijoitusta tarkastellaan vielä jatkosuunnittelun yhteydessä. 

Palonummen leikkipuisto on tilattu ja toteutus alkaa tänä vuonna. Aita rakennetaan ensi vuonna. 

Lappersin leikkipuistoon on nyt tullut suunnitellut hiekkalaatikko ja keinu. 

Selvitetään mahdollisuutta huoltaa Veturin leikkipuistoa. 

Sudenkaaren viemärisaneeraus: 

Pellolle Siuntiontien varteen tulee kosteikko, johon johdetaan alueen hulevedet. Siitä tulee puistomainen. 

Hulevesijärjestelmään tulee lähtökohtaisesti liittyä, koska hulevesijärjestelmä on lakisääteinen. Tarve arvioidaan kiinteistökohtaisesti. Jos hulevedet on aikaisemmin johdettu viemäriin, täytyy liittyä verkostoon. 

Katuvalot: 

Huolto kuuluu sekä kunnalle että valtiolle tiestä riippuen. Viime aikoina tietyillä alueilla on katuvalot ovat palaneet päivisin kunnan huoltotöiden aikana.  

Pikkalassa on ollut pimeää 51:lla sillan jälkeen Kirkkonummen suuntaan. Tämä valaistus on valtion vastuulla. Vioista voi ilmoittaa ELY-keskukselle joko soittamalla Tienkäyttäjän linjaan 0200 2100 tai netissä karttapohjaan palautevayla.fi. 

Kantatie 51 parantaminen:

ELY-keskuksen hankkeen tavoitteena on parantaa kantatietä Kirkkonummen Munkinmäeltä aina Inkoon rajalle asti. 

14.11 mennessä voi jättää mielipiteitä YVA (ympäristövaikutusten arviointi) ohjelmasta ELY-keskukselle. 

Siuntiontien ja Kantatie 51 risteys: 

Risteyksen parannus suunnitellaan erillään Kantatie 51 parannushankkeesta. Suunnitelmat ovat jo pitkällä, mutta rahoitus puuttuu. 

Toiveita: 

• Billskogintielle toivottiin parannusta, nyt kapea raskaasta liikenteestä huolimatta ja kävelytie puuttuu Fanjunkarsintien ja Palonummen välillä. 

• Tyyskylän päiväkodin siivoukseen ja pihanhuoltoon toivottiin parannusta. 
• Störsvikiin toivottiin lisää tai isompia roskiksia, ja tiheämpää tyhjennystä. 
• Uimakopin valo tarkistetaan ja asennetaan tarvittaessa hämäräkytkin. 
• Kysyttiin aikataulua Palonummen “vanhan puolen” asfaltoinnille. Tekninen lautakunta päättää keväisin mitä asfaltoidaan, määrärahojen puitteissa. 
• Toivottiin suojatietä Palonummentielle, kun tullaan Palonummenkaarelta- ja kummulta. Tämän pitäisi olla helposti järjestettävissä. 
• Kysyttiin aikataulua Sunnanvikin asuinalueen katuvalaistukselle. Tällä hetkellä ei ole aikataulua, toteutetaan määrärahan puitteissa. 
• Todettiin, että Kirkkotien alku ja osittain Kumpulantie ovat olleet pimeänä. Asia on tiedossa ja katuvalaistuksen huolto on tilattu.   
• Viheralueiden hoidosta keskusteltiin ja todettiin että, mm. vireillä olevaan keskustan kaavarunkotyöhön liittyvässä viherverkostosuunnitelmassa tullaan tähän kiinnittämään huomiota. 

Jos huomaa puutteita, niistä saa mielellään ilmoittaa kunnan palautekanavaan. Näiden perusteella korjataan vikoja, ja voidaan päivittää esim. huoltovälejä.

Hallintojohtaja Niko Kannisto, elinvoimapäällikkö Kaisa Kivelä

Kirjastokahveilla keskusteltiin mm. kunnan veto- ja pitovoimasta, eli siitä, miten saadaan uusia kuntalaisia muuttamaan Siuntioon ja mikä saa heidät jäämään. Tila, hyvinvointi, vapaa-aika ja luonto metropolialueen lähellä houkuttavat uusia kuntalaisia. Kunta tekee töitä sen eteen, että Siuntiossa olisi jatkossakin terveyskeskus.

Kuntakeskustan viihtyvyys ja kehitys nousi tärkeänä aiheena. Toivottiin, että kuntakeskusta kehitettäisiin viihtyisämmäksi myös läpikulkevia mielessä pitäen.

Kunnan järjestämät elinvoimaillat ovat kaikille avoimia, vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa on jo syntynyt uutta yhteistoimintaa. Siuntion yrittäjät järjestävät myös yrittäjien aamukahveja.

Kunta kehittää uutta ratkaisua TE- ja yrittäjäpalveluille, sillä TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025. Naapurikuntien kanssa neuvotellaan palveluyhteistyöstä.

Sivistystoimenjohtaja Eero Kling, kirjasto- ja kulttuuripäällikkö Maarit Tuomisto

Sivistystoimen kirjastokahveilla 6.9. puhututti mm. koulukuljetukset, kouluruokailu, Tyyskylän päiväkodin pihan kunto sekä kirjastovierailut, omatoimikirjasto, kulttuuritapahtumat ja lukupiirit. 

Sivistystoimenjohtaja Eero Kling esitteli selvityksen vaaralliseksi määritellyistä kouluteistä. Koulukyydit on järjestettävä niin, ettei lapsen tarvitse kulkea vaarallista tietä pitkin, eikä ylittää vaarallisessa paikassa. Tämä johtaa joissain tapauksissa pitkiin bussimatkoihin. 

Keskusteltiin siitä, että HSL ei ole vaatinut kilpailutuksessa turvavöitä busseihin. Bussit on valittu merkityn matkustajamäärän mukaan, joista osa on seisomapaikkoja. Kunta keskustelee HSL:än kanssa bussien turvallisuudesta, ja varsinkin pikkubusseihin halutaan turvavöitä. Kannattaa kuitenkin laitta palautetta myös suoraan HSL:lle heidän asiakaspalvelunsa kautta. 

Kouluruokailuun liittyen oltiin huolissaan siitä, että ensimmäinen ruokailuvuoro on jo klo 9.45, vaikka lapset saattavat olla kotona vasta klo 14.20. Jos lapsi ei ole iltapäiväkerhossa, hän ei saa välipalaa. Ruokailuaikoihin on vaikea vaikuttaa, mutta Kling on keskustellut rehtorin kanssa ja he miettivät vielä vaihtoehtoja. Ratkaisuksi ehdotettiin ilmaista välipalaa niille lapsille, jotka koulukyytien takia ovat tässä tilanteessa. 

Moni vanhempi toivoo myös, että ruotsinkielisen ja suomenkielisen koulujen lapset voisivat kohdata koulupäivän aikana. Lounaan ääressä olisi luontevaa kohdata. Vaikka monet lapset kulkevatkin samoilla busseilla, toivottiin enemmän vuorovaikutusta koulujen ja kieliryhmien välillä. 

Kampuksen työntekijät voivat ostaa koululounaasta jäänyttä hävikkiruokaa. Vaikka olisikin hienoa tarjota tätä mahdollisuutta kaikille kuntalaisille, on katsottu, ettei haluta ulkopuolisia ruokalaan koulupäivän aikana. 

Toivottiin, että iltapäivätoiminnan maksut porrastettaisiin osallistumisen mukaan, ja että siinä otettaisiin huomioon bussivuorot. Kling vastasi, että kunta tiedostaa, että on kallista ja asia on mietinnän alla. 

Koulu on tällä hetkellä ahdas. Ennuste näyttää kuitenkin pieneneviä oppilasmääriä, ja jo ensi lukuvuonna tulee olemaan yksi suomenkielinen esikouluryhmä vähemmän kuin tällä hetkellä. 

Ilmeni, että Tyyskylän päiväkodin lapset eivät ole päässeet retkeille sen jälkeen, kuin bussivuoroja lisättiin niin, että ne eivät enää voi ajaa heitä keskustaan joukkoliikennevuorojen ulkopuolella. Nykyiset bussivuorot Siuntion keskustaan eivät sovi päiväkodin aikatauluun. Päiväkodin budjetti ei riitä maksamaan kuljetukset esimerkiksi kirjastoon tai muille retkeille. Kling välittää tiedon varhaiskasvatuspäällikkö Mari Mikonaho-Ratialle, jotta päiväkotilapset pääsisivät taas käymään kirjastolla. 

Toivottiin isoa keskusleikkipuistoa. Leikkipuistosuunnitelma on laadittu, ja tällä hetkellä toteutus aikataulutetaan. Suunnitelmaan kuuluu keskusleikkipuisto. Leikkipuistoista voi tulla keskustelemaan teknisen johtajan kanssa Teknisen kirjastokahveissa 1.11.2023.  

Leikkipuistosuunnitelmaan voi tutustua teknisen lautakunnan 15.11.2022 pöytäkirjasta ja liitteistä. 

Uudesta omatoimikirjastosta oltiin iloisia, mutta myös huolenaiheita löytyi. Nykyään pitää aina muistaa ottaa kirjastokortti mukaan, jos haluaa tulla kirjastoon lukemaan lehtiä aamupäivällä. Esimerkiksi muistisairaalle voi olla vaikeaa käyttää omatoimikirjastoa, jos ei muista omaa pin-koodia tai miten kirjaudutaan. Spontaani vierailu kirjastossa voi siis jäädä pois. Kirjasto lupaa kuitenkin neuvoa omatoimikirjaston käytössä. 

Moni toivoi aikuisten lukupiiriä. Sellaista voi järjestää kirjastossa, ja kirjasto voi myös auttaa esim. kirjavalinnoissa. Siuntiossa on toiminut yksityinen ruotsinkielinen lukupiiri jo 45 vuoden ajan. Suomenkieliseen ryhmään ei ole aikaisemmin löydetty osallistujia. 

Kampuksen viimesyksyisiä avajaisia muistettiin lämmöllä, erityisesti Aleksis Kivi-teatteriesitys oli tykätty. Toivottiin lisää kulttuuria pitäjään, kaikenikäisille ja molemmilla kielillä. Kirjasto- ja kulttuurikoordinaattori Aino Mykrä kertoi, että kirjastossa oli viime viikolla ollut kirjailijavieras Lina Laurent. Leena Lehtolainen vierailee Siuntio-päivänä ja siuntiolainen oopperalaulaja Helena Juntunen tulee kertomaan kirjastaan myöhemmin syksyllä. 

Ilmoitustaulua kaivataan kirjastoon, kylän yhteiseen olohuoneeseen. Kirjaston digitaaliset ilmoitustaulut, eli infonäytöt, ovat kuntalaisen käytettävissä esim. tapahtumien tai harrastusten mainostamiseen. Ilmoituksen voi lähettää Power Point dian muodossa osoitteeseen kirjasto@siuntio.fi(avautuu uuteen ikkunaan).

Kiitettiin päiväkotilaisten mahdollisuudesta päästä kampuksen auditorioon “elokuvateatteriin”. Kunta on nyt hankkinut lisenssin, jolla voi jatkossa näyttää melkein mitä vaan elokuvia. Siuntion MLL on myös järjestänyt elokuvaillan lapsille  yhteistyössä kirjaston kanssa kesällä. Nyt kirjastoon on tulossa elokuvaesityksiä säännöllisesti, aikuisille, nuorille ja lapsille. 

Huomautettiin, että Tyyskylän päiväkodin ulkoalueet ovat hoitamatta monesta yhteydenotosta huolimatta. Kunta on ulkoistanut hoidon, ja kuntalaisten yhteydenottojen ansiosta on tullut ilmi, että päiväkodin huolto ei ole sopimuksessa kunnolla huomioitu. Kuntalaiset tiesivät myös kertoa, että aurauksen kanssa on ollut ongelmia ja henkilökunta on ollut jumissa koska tietä ei aurattu, vielä monta tuntia ja päivää lumisateen jälkeen. Toivottiin omaa siuntiolaista tekijää. Kling kiitti palautteesta aurauksesta, kunnan on hyvä olla tietoinen tulevaa talvea ajatellen. 

Toivottiin, että Störsvikiin avattaisiin taas päiväkoti. Alueella on lisääntynyt perheelliset viime vuosina. Toivotaan päiväkotia olemassa olevaan rakennukseen, joka on katsottu toimivaksi päiväkotitoiminnalle. Kunta laatii tällä hetkellä kuntalaiskyselyä, ja se julkaistaan kuntalaisten täytettäväksi ennen joulua. Yksi siihen tuleva tärkeä kysymys on, ketkä voisivat viedä lapsiaan mahdolliseen Störsvikin päiväkotiin. Kirjastokahvien osallistujat ehdottivat, että tätä vaihtoehtoa voisi mainostaa myös inkoolaisille vanhemmille. 

Sivistystoimenjohtaja Klingiltä kysyttiin, mihin hän on erityisen tyytyväinen AKK:ssa, ja mitä saisi lähteä kehittämään. Koulun kehittäminen rehtorin tehtävä. Kling on tyytyväinen siihen, että monivuotinen projekti saada kouluille samat arviointiperusteet luokille 1–5 on nyt viety maaliin. Teinit ovat teiniä ja lapset lapsia; aina löytyy toki haasteita, mutta niihin tartutaan. Siuntiossa on myös pienet luokkakoot, mikä on hieno asia. Vanhempien kehitysehdotuksia käsitellään, vaikka prosessit saattavat olla pitkiä. Odotetaan mahdollista uutta opetussuunnitelmaa ennen kuin lähdetään kehittämään opetusta vahvasti tiettyyn suuntaan. Tuleva iso haaste on, että osa opetushenkilöstöstä on palkattu hankerahoilla, jotka loppuvat 2024. 

Yleisurheilukentän nurmikkokenttä on ollut käyttökiellossa nurmen uusimisen yhteydessä. Koulut ja pienimmät ovat kuitenkin saaneet käyttää sitä, vaikka se on aikuisilta ja harrastelijoilta kielletty. Kunnan tekninen osasto tiedottaa kentän käyttökielloista, ja heiltä voi myös kysyä asiasta. Olisiko tekonurmi käytännöllisempi? Pitää selvittää, ennen kuin kenttää uusitaan seuraavan kerran. SIF hoitaa tällä hetkellä kenttää. 

Kampus on tuonut eri toimijoita yhteen, ja viime vuosi on mennyt käytännön asioiden, kuten tilakäytön ja turvallisuusasioiden, hoitamiseen. Kampukselle tehdään talven aikana visio, jotta saadaan kampuksen kehitystä vietyä samaan suuntaan yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa.   

Ilkivaltatapauksissa SRV tekee rikosilmoituksen ja vie asiaa eteenpäin. Rikkinäisistä liikuntavälineistä voi ilmoittaa kirjasto- ja kulttuuripäällikkö Maarit Tuomistolle maarit.tuomisto@siuntio.fi(avautuu uuteen ikkunaan). Tällä hetkellä sählymaalit ovat rikki. Asiasta ilmoitetaan hyvinvointipäällikkö Paula Kivekkäälle, joka voi hankkia uudet. 

Kirjastokahvit jatkuvat syksyn aikana. Tarkoitus on pitää kirjastokahveja myös keväällä, jolloin pyrimme järjestämään iltapäiväkahveja, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan. 

Kevättalvena 2023 järjestimme nuorille ja viranhaltijoille osallistumista koskevia koulutuksia ja työpajoja yhdessä Osallisuuden osaamiskeskuksen kanssa. Kurssisarja antoi nuorille arvokasta osallistumiskokemusta ja tarjosi päättäjille työkaluja asukkaiden mukaan ottamiseksi päätöksentekoprosessiin. Yhteiskehittämisprosessissa noussut idea päättäjien vierailuista Walkers-nuorisotilassa jatkokehitetään syksyn 2023 aikana yhdessä nuorisotoimen, Osallisuuden osaamiskeskuksen ja Aseman lasten kanssa. 

Järjestimme Mukaan vaikuttamaan-asukasillan 2.3.2023, jossa kuntalaiset pääsivät tutustumaan päätöksentekoprosessiin ja visioimaan tulevaisuuden Siuntiota. 

13.3.2023 kirjastolla oli vaalipaneeli kampuksen auditoriossa. Paneeliin osallistui eduskuntavaaliehdokkaita kaikista eduskuntapuolueista, ja tilaisuus suoratoistettiin kunnan facebook-sivulla. 

Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen aikaan myös perheen pienimmät saivat äänestää, kirjaston pehmovaaleissa. Esikoululaiset ja Aleksis Kiven koulun sekä Sjundeå svenska skolanin nuorimmat oppilaat pääsivät myös äänestämään luokkiensa kanssa. 

Kirjasto ja osallisuushanke haastoivat kuntalaiset lukemaan neljä kirjaa jollain yhteiskunnallisella teemalla kesän aikana. Osallistujien kesken arvottiin Helle-ämpärillinen Siuntio-tuotteita. 

Alakoulujen 5. ja 6.-luokille järjestetään syksyn aikana demokratia-aiheiset Hei, me vaikutetaan!-teematunnit. Teematunneilla oppilaat tutustuvat osallistumiseen monesta eri näkökulmasta, ja saavat tavata kunnan päättäjiä.