Sjund­byn linna

---

Tjusträs­kin ja Vikt­räs­kin vä­li­sel­lä jo­kio­suu­del­la on kos­ki­paik­ka, jonka par­taal­le Jakob Hen­riks­son (jota kut­sut­tiin myös ni­mel­lä Jakob Häs­tes­ko) ra­ken­nut­ti har­maa­ki­vi­sen lin­nan noin vuon­na 1560. Niin Hor­nin ja Tot­tin suku kuin Kaa­ri­na Mau­nun­tyt­tä­ren tytär Sigrid kuu­lu­vat Sjund­byn lin­nan his­to­ri­aan. Linna oli myös tun­ne­tun tai­tei­li­jan He­le­ne Sch­jerf­beck mum­mo­la, jossa Sch­jerf­beck maa­la­si mm. teok­set: Tyttö pu­nai­sel­la soh­val­la (1882), Vene lum­me­lam­mes­sa (1883), Sjund­byn puis­ti­kos­ta maa­lat­tu Puis­ton­penk­ki (1883) ja Vanha her­ras­kar­ta­no (1901).

Loh­jal­ta pe­räi­sin oleva Adlercreutzin suku on jo liki kol­men­sa­dan vuo­den ajan hal­lin­nut tilaa, lu­kuu­not­ta­mat­ta Pork­ka­lan vuokra-​aikaa, jol­loin neu­vos­to­liit­to­lai­set oli­vat isän­ti­nä.

Erään ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­tä on tä­nä­kin päi­vä­nä luet­ta­vis­sa ve­nä­jän­kie­lis­tä teks­tiä, jossa on osia oh­jeis­ta neu­vos­toar­mei­jan so­ti­lail­le. Pe­rus­teel­lis­ten kor­jaus­ten jäl­keen linna pal­ve­lee edel­leen Adlercreutzin sukua yk­si­tyis­ko­ti­na.

Kos­ken yli joh­ta­van sil­lan vie­res­sä sei­soo 1700-​luvulta pe­räi­sin oleva vil­ja­ma­ka­sii­ni. Alem­pa­na toi­mii voi­ma­lai­tos, jonka uudet säh­kö­tur­bii­nit tuot­ta­vat ve­si­ti­lan­teen niin sal­lies­sa säh­kön lin­naan.

Käyn­tio­soi­te

Kars­ko­gin­tie 680
02580 Siun­tio

Kaik­ki lin­naa kos­ke­vat va­rauk­set hoi­taa

SE-​Action
09 256 4040
info(a)seac­tion.com

SE-​action (avau­tuu uu­teen ik­ku­naan, siir­ryt toi­seen pal­ve­luun)