Siun­tion his­to­ria

Siun­tion seutu on ollut asut­tua ki­vi­kau­des­ta läh­tien. Jää­kau­den jäl­keen me­ren­lah­ti ulot­tui aina Loh­jan har­jul­le asti, mutta maan ko­ho­tes­sa jäl­jel­le jäi­vät joki ja jär­vet. Alu­een mui­nais­his­to­rias­ta ovat merk­ki­nä lu­kui­sat prons­si­kau­ti­set hau­ta­röyk­kiöt.

En­sim­mäi­set asia­kir­ja­mer­kin­nät Siun­tios­ta ovat vuo­den 1382 lah­ja­kir­ja Loh­jan seu­ra­kun­nal­le ja vuo­del­ta 1417 oleva mer­kin­tä, jossa Siun­tio mai­ni­taan hal­lin­nol­li­se­na yk­sik­kö­nä. Myös pi­tä­jän har­maa­ki­vi­kirk­ko on pe­räi­sin kes­kia­jal­ta. Kir­kon suo­je­lus­py­hi­mys on Pyhä Pie­ta­ri, jonka tai­vaan por­tin avai­met ovat kun­nan vaa­ku­nan hal­lit­se­vin osa.

Siun­tion ni­mes­tä on monta ta­ri­naa. Yksi ker­too ruot­sin­kie­li­sen nimen Sjundeå ku­vaa­van seit­se­mät­tä jokea Au­ra­joes­ta las­ket­tu­na, toi­nen ta­ri­na taas väit­tää nimen joh­tu­van Sjund­byn ko­hi­se­vas­ta kos­kes­ta. Pik­ka­lan­jo­ki ja Pik­ka­lan­lah­ti ovat saa­neet ni­men­sä pi­kois­ta eli tu­keis­ta ja sei­päis­tä, joita 1100-1200 -​luvuilla on lyöty jo­ki­suis­toon es­tä­mään vi­hol­li­sen pää­syä jokea ylös­päin.

Siun­tion kes­kiai­kai­set lin­nat

Siun­tios­sa on kaksi mah­ta­vaa kes­kiai­kais­ta kar­ta­noa, Sjund­by ja Sui­tia. Näi­den lin­no­jen ki­vi­set ra­ken­nuk­set kieh­to­vat ih­mi­siä vielä tä­nään­kin, ja nii­hin onkin ke­säi­sin mah­dol­lis­ta pääs­tä tu­tus­tu­maan opas­te­tul­le kier­rok­sel­le Sjund­byn ja Sui­tian lin­no­jen omis­ta­ji­na on ollut monia mai­neik­kai­ta su­ku­ja kuten Häs­tes­ko, Tott, Creutz, Adlercreutz sekä Fle­ming ja Reu­ter­holm. Tai­te­li­ja Helen Sch­jerf­beck viet­ti kesiä Sjund­byn lin­nas­sa ja myös maa­la­si siel­lä.

Sui­tias­sa toimi Hel­sin­gin yli­opis­ton alai­set opetus-​ ja tut­ki­mus­ti­la sekä Länsi-​Uudenmaan täy­den­nys­kou­lu­tus­lai­tos.  Ny­ky­ään Sui­tian maita vil­je­lee vie­rei­nen, al­ku­jaan Sui­tias­ta ero­tet­tu suuri Gårdskullan tila. Sjund­by on ta­val­li­nen maa­ti­la ja linna on tilan pää­ra­ken­nus ja yk­si­tyis­ko­ti.

Alek­sis Kivi Siun­tios­sa

Yksi kun­nan his­to­rian suu­rim­mis­ta hah­mois­ta on kui­ten­kin ollut kir­jai­li­ja Alek­sis Kivi. Hän asui vuo­si­na 1864–1871 Char­lot­ta Lönn­qvis­tin luona Fan­jun­kar­sin tor­pas­sa, joka si­jait­si ny­kyi­ses­sä kun­nan kes­kus­tas­sa. Asues­saan Siun­tios­sa hän kir­joit­ti useim­mat mer­kit­tä­vim­mis­tä teok­sis­taan, kuten Seit­se­män vel­jes­tä. Tor­pas­sa si­jait­si pit­kään paik­ka­kun­nan ko­ti­seu­tu­museo, mutta ra­ken­nus pu­ret­tiin 1945–1956, jol­loin kun­nan ete­läi­nen nel­jän­nes oli osana nk. Pork­ka­lan aluet­ta vuo­krat­tu Neu­vos­to­lii­tol­le. Fan­jun­kar­sin torp­pa ra­ken­net­tiin uu­del­leen (valm. 2006) sen kal­tai­sek­si kuin se oli 1800-​luvulla, jol­loin Alek­sis Kivi asui siel­lä. Uu­del­leen ra­ken­net­tu Fan­jun­kars, mo­nien mah­dol­li­suuk­sien kult­tuu­ri­ta­lo, si­jait­see näyt­tä­väl­lä pai­kal­la kes­kel­lä Siun­tion kun­ta­kes­kus­ta.

Pork­ka­lan vuokra-​aika

Nel­jäs­osa Siun­tion kun­nas­ta kuu­lui niin kut­sut­tuun Pork­ka­lan vuokra-​alueeseen, joka jou­dut­tiin jat­ko­so­dan jäl­keen vuo­kraa­maan Neu­vos­to­lii­tol­le so­ti­las­tu­ki­koh­dak­si. Neu­vos­to­liit­to jätti alu­een 1956 ennen vuo­kra­so­pi­muk­sen päät­ty­mis­tä. Neu­vos­to­liit­to­lai­set so­ti­laat oli­vat pur­ka­neet osan ra­ken­nuk­sis­ta ja jät­ti­vät suu­ren osan jäl­jel­le jää­neis­tä asuin­kel­vot­to­maan kun­toon. Osa näis­tä, kuten Sjund­byn linna, kor­jat­tiin, osa pu­ret­tiin. Neu­vos­to­so­ti­lai­den jäl­jil­tä Pik­ka­las­ta löy­tyy edel­leen mu­ku­la­ki­vil­lä pääl­lys­tet­ty kuja, jonka pääl­lä tan­kit vyö­ryi­vät, sekä rie­mu­kaa­ri.