Siir­ry si­säl­töön

Fan­ju­kar­sin his­to­ria


Kan­sal­lis­kir­jai­li­jam­me Alek­sis Kivi asui Fan­jun­kar­sin tor­pas­sa Char­lot­ta Lönn­qvis­tin luona vuo­si­na 1864-1871. Mam­sel­li Char­lot­ta antoi Ki­vel­le kodin ja työ­rau­han. Siun­tioon Kivi tu­tus­tui jo asues­saan vel­jen­sä luona Pur­nuk­ses­sa vuo­si­na 1857-58.
Fan­jun­kar­sis­sa Alek­sis Kivi viet­ti­kin suu­rim­man osan tuot­te­liais­ta mie­huusiän kir­jai­li­ja­vuo­sis­taan ja kir­joit­ti siel­lä koko tuo­tan­ton­sa pää­osan, mm. Seit­se­män vel­jes­tä kol­meen ker­taan.

Syk­syl­lä 1863 Alek­sis Kivi muut­ti Fan­jun­kar­sin so­ti­las­torp­paan, jota emän­nöi neiti Char­lot­ta Lönn­qvist (1815-1891). Char­lo­tan isä Jonas Lönn­qvist oli ollut Suo­men so­das­sa Uu­den­maan ra­kuu­na­ryk­men­tin li­pun­kan­ta­ja­na (fan­jun­ka­re) ja tästä sai Sjund­byn kar­ta­non maal­la oleva so­ti­las­torp­pa­kin ni­men­sä.

Tor­pan maa­kir­ja­ni­mi oli Bruses. Ra­ken­nus­ta oli vuo­sien mit­taan laa­jen­net­tu niin, että siinä oli sali, kaksi ka­ma­ria, jois­ta puu­tar­han puo­lei­ses­sa asui Kivi, keit­tiö ja kaksi eteis­tä. Char­lo­tal­la oli Blesa -​niminen he­vo­nen, leh­miä, va­si­koi­ta, lam­pai­ta ja sii­pi­kar­jaa. Pelto antoi vil­jaa, puu­tar­ha he­del­miä. Tässä tor­pas­sa Alek­sis Kivi kir­joit­ti pää­osan tuo­tan­to­aan mm. ro­maa­nin­sa Seit­se­män vel­jes­tä sekä lu­kui­sia näy­tel­miä ja ru­no­ja.

Fan­jun­kar­sin tor­pan koh­dal­la oli vuo­sia vain muis­to­laat­ta.

Fan­jun­kar­sin torp­pa jäi Neu­vos­to­lii­tol­le vuo­kra­tun Pork­ka­lan alu­een si­sä­puo­lel­le. Neiti Maria Le Bell My­ran­sin kar­ta­nos­ta lait­toi ennen ve­nä­läis­ten tuloa syys­kuun lo­pul­la 1944 tor­pan oveen ve­nä­jän­kie­li­sen ve­too­muk­sen, missä to­det­tiin kir­jai­li­ja Alek­sis Kiven asu­neen tor­pas­sa ja toi­vot­tiin että ra­ken­nus­ta koh­del­tai­siin hyvin. Joko tästä syys­tä tai siitä huo­li­mat­ta ve­nä­läi­set pur­ki­vat tor­pan ki­vi­jal­kaa myö­ten. Alek­sis Kiven Seu­ran edus­ta­jil­le ve­nä­läi­set sa­noi­vat pur­ka­mi­sen syynä ol­leen sen, että torp­pa oli nä­kö­es­tee­nä ra­ja­vyö­hyk­keel­lä. Lu­kui­sia Siun­tion hir­si­ra­ken­nuk­sia pu­ret­tiin myös kui­vien polt­to­pui­den saa­mi­sek­si ve­nä­läis­ten ka­sar­mei­hin. Fan­jun­kar­sin tor­pan pai­kal­la on Char­lot­ta Lönn­qvis­tin ja Alek­sis Kiven muis­to­laat­ta. Fan­jun­kar­sin uu­del­leen­ra­ken­ta­mi­sek­si on pe­rus­tet­tu sää­tiö ke­säl­lä 2002. Fan­jun­kars sää­tiö luo­vut­ti uu­del­leen ra­ken­ne­tun Fan­jun­kar­sin tor­pan hal­lin­nan Siun­tion kun­nal­le 1.1.2023.

Char­lot­ta Lönn­qvist

Char­lot­ta Lönn­qvist asui Siun­tios­sa ny­kyi­sen kun­ta­kes­kuk­sen alu­eel­la In­koon De­ger­bys­tä tu­le­van Bills­ko­gin­tien, joka vei Sund­by­hyn, ja Ku­nin­kaan­tien poh­joi­sen lin­jauk­sen ris­teyk­ses­sä.

Hänen ko­tin­sa oli Sjund­byn kar­ta­no­lin­nan so­ti­las­torp­pa, jonka hän oli “pe­ri­nyt” van­hem­mil­taan Jonas ja Maria Lönn­qvis­til­tä. Hänen isän­sä oli ollut so­das­sa Ruot­sin ar­mei­jas­sa li­pun­kan­ta­ja­na, siitä tor­pal­le ni­mi­tys Fan­jun­kars, re­kis­te­ri­ni­mel­tään Bruses. Char­lot­ta oli jää­nyt ai­noak­si lap­sek­si, kun hänen vel­jen­sä oli kir­kon­kir­jo­jen mu­kaan 21 vuo­ti­aa­na läh­te­nyt Hel­sin­kiin ja hä­nes­tä ei ole sen jäl­keen tie­to­ja. Torp­pa­ri­vuo­kran Char­lot­ta mak­soi kar­ta­nol­le ra­hal­la: hän toimi pi­to­kok­ki­na häis­sä ja hau­ta­jai­sis­sa niin Siun­tios­sa kuin muis­sa pi­tä­jis­sä, myös Nur­mi­jär­vel­lä. Hän oli toi­me­lias ja roh­kea­kin, hän sai Sie­voi­set rahat myös su­den­pyyn­nis­tä.

Hä­nel­lä oli suu­res­sa, mel­kein 100 ne­liö­met­rin tor­pas­saan, usein iso­jen ti­lo­jen nei­to­kai­sia ko­ti­ta­lous­o­pis­sa. Hänen puu­tar­han­sa oli kau­niis­ti hoi­det­tu ja re­he­vä. Torp­pa jäi sodan jäl­keen Neu­vos­to­lii­tol­le vuo­kra­tul­le ns. Pork­ka­lan alu­eel­le. Kun alu­eet pa­lau­tet­tiin vuon­na 1956, oli Fan­jun­kar­sin torp­pa hä­vin­nyt pai­koil­taan. Se oli mah­dol­li­ses­ti kul­je­tet­tu hir­si­nä Neu­vos­to­liit­toon.

Vuo­si­na 1864-71 Alek­sis Kivi asui Char­lot­tan hoi­vis­sa Fan­jun­kar­sis­sa. Nämä vuo­det oli­vat Kiven tuot­te­liaim­mat, sil­loin hän kir­joit­ti pää­osan tuo­tan­to­aan, mm. Seit­se­män vel­jes­tä kol­meen ker­taan. Char­lot­ta huo­leh­ti ar­ki­päi­vän asiois­ta, ruu­as­ta ja vaat­teis­ta. Näin Kivi saat­toi kes­kit­tyä kir­joit­ta­mi­seen. Fan­jun­kars oli hä­nel­le tur­va­paik­ka. Char­lot­ta Lönn­qvist kuoli 76 vuo­ti­aa­na, paik­ka­kun­nal­la ar­vos­tet­tu­na mam­sel­li­na. Hänet on hau­dat­tu Siun­tion kir­kon hau­taus­maal­le van­hem­pien­sa vie­reen.

Alek­sis Kivi Fan­jun­kar­sis­sa

Kir­jai­li­ja Alek­sis Kiven ko­ti­seu­duk­si tuli ruot­sin­kie­li­sen Uu­den­maan ran­nik­ko­pi­tä­jä Siun­tio, jossa hän kir­joit­ti pää­osan ru­nois­taan ja näy­tel­mis­tään sekä ro­maa­nin­sa Seit­se­män vel­jes­tä.

Kivi asui van­him­man vel­jen­sä Ju­ha­ni Sten­val­lin vuo­kraa­mal­la Pur­nuk­sen maa­ti­lal­la lä­hel­lä Siun­tion kir­kon­ky­lää 1857-1858, Kvarn­byn kar­ta­nos­sa 1860-61 ja jah­ti­vou­ti Ka­re­liuk­sen mö­kis­sä 1863. Näis­sä hän kir­joit­ti ru­no­jen ohel­la Kul­ler­vo ja Num­mi­suu­ta­rit -​näytelmiensä en­sim­mäi­siä ver­sioi­ta, ja Ju­ha­ni Sten­val­lin mu­kaan joi­ta­kin kat­kel­mia Seit­se­mäs­tä vel­jek­ses­tä olisi val­mis­tu­nut jo Pur­nuk­sen vuo­si­na. 1850-​luvulla Kivi kir­joit­ti usei­ta ru­no­ja ruot­sin­kie­lel­lä, jota hän hyvin osasi. Num­mi­suu­ta­rien en­sim­mäi­nen kä­si­kir­joi­tus oli­kin ni­mel­tään “Bröl­lops­dan­sen på ljung­he­den”.

Py­sy­vän kodin Siun­tios­sa Alek­sis Kivi sai vuo­si­na 1864-1871 Char­lot­ta Lönn­qvis­tin (1815-1891) emän­nöi­mäs­tä Fan­jun­kars -​nimisestä tor­pas­ta. Juo­ru­ha­luis­ten ja ah­das­mie­lis­ten ih­mis­ten mie­les­tä ei ollut so­pi­vaa, että nai­ma­ton mies asui ta­los­sa, jossa emän­nän li­säk­si oli ta­lou­den­hoi­don opis­sa nuo­ria tyt­tö­jä – jois­ta pa­pin­ty­tär Olga Björk­ma­niin Kivi oli ihas­tu­nut – sekä aina joku pal­ve­li­ja­kin. Tätä ajoit­tain har­mia tuot­ta­nut­ta asian­ti­laa tär­keäm­pi oli kui­ten­kin se, että Kivi sai tor­pas­sa oman työ­huo­neen ja työ­rau­han sekä ruoan ja vaat­teet, le­vä­tä ja sai­ras­taa eli Kivi sai kodin.