In­vå­na­ri­ni­ti­a­tiv

Alo­i­te on jä­tet­ty 15.11.2024
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/31/00.01.04/2025
Val­mis­te­li­ja: Ken­neth Flyt­h­ström ja Emil Ve­ha­nen
Jät­täjä: Wille Alasmä­ki

Bus­si­kul­je­tuk­set ovat mer­kit­tävä osa si­un­ti­o­lais­ten kul­ke­mi­ses­ta ju­ni­en rin­nal­la.
Ha­lu­an Si­un­tion ka­ik­ki­in bus­sei­hin turva­vyöt, ly­hy­em­mät rei­tit ja lisää ai­ka­tau­lu­ja.

Si­un­tios­sa on pit­kään ollut kun­nan tar­jo­a­mia bussi kyyte­jä kou­lu­lai­sil­le.

On hieno asia, että HSL- on al­ka­nut li­i­ken­nö­it­se­mään Si­un­tios­sa. Bus­si­kyy­dit ovat ai­ka­istu­ne­et niin että ju­ni­in eh­dit­tä­i­si­in pa­rem­min, joka on ai­heut­ta­nut sen, että kou­lu­lai­set­kin joutu­vat he­räämään er­it­tä­in ai­ka­i­sin kou­lu­un, vaik­ka se al­ka­i­si­kin pal­jon myö­hem­min. Lap­set tu­le­vat le­vot­to­mik­si pit­ki­en bus­si­mat­ko­jen ai­ka­na ja al­ka­vat ri­e­hua, joka hä­i­rit­see kans­sa mat­ka­i­lijo­i­ta.

Ei ole tur­vallis­ta, että lap­set joutu­vat kä­vel­lä pi­meäs­sä ai­ka­i­sin aamul­la. Myös turvavö­it­ten puute linja-​autoissa on iso ong­el­ma. On hyvä että osis­sa linja-​autoissa on turva­vyöt mutta mi­e­le­stä­ni ka­ik­ki­in linja-​autoihin pitää saada turva­vyöt. HSL-​linja-autot ovat su­un­ni­tel­tu kau­pun­kei­hin, jo­is­sa on pi­e­net li­i­ken­ne­no­peu­det. Mutta Si­un­tios­sa aje­taan su­u­rim­mak­si osak­si maan­ti­e­no­peuksil­la. Tiet ovat myös hu­o­no­kun­to­i­sia, jol­lo­in mat­kust­a­jat pom­pah­te­le­vat si­sällä.

Bus­si­kyyte­jä kul­kee liian har­vak­seen ja liian pit­kiä mat­ko­ja ker­ral­laan, jol­lo­in mat­kat kestävät pit­kään esi­mer­kiksi 914 linja Vejans-​Lappers-Raivio-Kuntakeskus ja 917 linja Hästböle-​Suitia-Pauni-Kuntakeskus. Nämä lin­jat vo­i­tai­si­in jakaa kah­teen eri bus­si­in, jol­lo­in työl­lis­tet­tä­i­si­in enem­män ih­mi­siä ja bus­si­mat­kat pi­e­nen­ty­i­si.

Tiedän myös ettei kunta voi yksin päät­tää bus­seis­ta joten kunta voisi kes­kustel­la HSL:n kans­sa bussi kul­je­tuksista.

Va­s­taus:

Taus­ta

Si­un­tion kun­nal­le on jä­tet­ty kun­ta­lai­sa­lo­i­te 6.11 ai­he­e­na bussi-​kuljetukset tar­vit­se­vat mu­u­to­s­ta Si­un­tios­sa. Alo­it­te­es­sa ko­ros­te­taan ju­nayh­teyk­si­en tar­jo­a­mi­sen vaik­utuksia kou­lu­lais­ten kou­lu­mat­ko­i­hin ja odo­tu­sa­i­ko­i­hin sekä sitä, ettei ka­i­kis­sa Si­un­tios­sa aja­vas­sa ka­lu­stos­sa ole turvavö­i­tä. Li­säk­si alo­it­te­es­sa on mai­nittu, että bus­se­ja kul­kee liian har­vak­seen ja liian pit­kiä mat­ko­ja ker­ral­laan.

Vas­ti­ne

Si­un­tion kunta on Helsingin Seudun Li­i­ken­teen jä­sen­kun­ta, joka tar­ko­it­taa, että HSL to­i­mii Si­un­tios­sa jouk­ko­li­i­ken­ne­vi­ra­no­mai­se­na.

Turvavö­i­stä on käyty kes­kus­telua HSL:n kans­sa, mutta syy turvavö­i­den pu­ut­tu­mi­seen  johtuu pit­käl­ti käytän­nön sy­i­stä. Turva­vyöt on ko­et­tu va­i­val­lo­i­sik­si, kun bus­si­in tulee mat­kust­a­jia ja osa jää pois melko no­pe­al­la syk­lillä. Jos turva­vyöt on asen­net­tu bus­si­in, ni­i­den käyttä­mi­nen on mat­kust­a­jan vastu­ul­la ja pa­kol­lis­ta. Koska kau­pun­ki­bus­seis­sa, Si­un­tion ka­lu­sto mu­kaan lu­ki­en, on myös seiso­ma­paik­ko­ja, ei istu­ma­pai­koil­la­kaan ole katsot­tu ai­he­el­li­sek­si vaa­tia turva­vyön käyttöä.

HSL on pyr­kinyt pitämään er­i­lais­ten bus­si­tyyp­pi­en määrän kohtu­ul­li­sen ra­jal­li­se­na. Käytös­sä on er­i­lai­sia ka­lu­s­to­ko­ko­ja ja kahta er­i­lais­ta ti­laa­ja­vä­ri­ty­stä (ta­valli­nen ja run­ko­lin­ja). Esim. pi­dem­män mat­kan li­i­ken­tee­seen HSL:llä ei ole er­il­li­siä ka­lu­sto­tyyp­pe­jä, to­i­sin kuin joil­la­kin kau­pun­ki­seuduil­la Eu­roo­pas­sa on. Pi­e­nem­mällä ka­lu­sto­tyyp­pi­määrällä hae­taan kust­an­nus­te­hok­ku­ut­ta sitä kaut­ta, että sa­mo­ja bus­se­ja voi käyt­tää missä ta­han­sa HSL-​alueella ja ni­i­den el­in­kaa­ri saa­daan siten hyö­dyn­net­tyä pa­rem­min. Kau­pun­ki­bus­sei­hin olisi te­o­ri­as­sa mah­dol­lis­ta jäl­ki­a­sen­taa turva­vyöt. Tämä vaa­ti­si mu­okkauksia istu­in­tyyp­pei­hin ja ra­ken­te­i­si­in (istui­met lat­ti­aan ki­in­ni, ei sivu­ki­in­ni­tyk­siä jne.). Istui­mi­en li­säk­si vaik­utuksia olisi laa­jemmin­kin li­it­ty­en pyörätu­o­li­ki­in­ni­tyk­se­stä turva­vyö­va­lo­i­hin ja mu­u­to­skat­sastukseen. Mu­u­to­styöt vaa­ti­vat ka­lu­ston uu­del­leen kat­sastuk­sen, ja sen läpi­me­nos­ta pi­tä­i­si olla var­mu­us, mikä saat­taa edel­lyt­tää er­i­lai­sia vi­ral­li­sia te­s­tauksia. Eli ky­se­es­sä olisi iso työ, joka ei jo­ka­i­seen mal­li­in on­nistu­i­si. Tästä ja yllä mai­ni­tu­is­ta mu­is­ta käytän­nö­i­stä johtu­en, myöskään Si­un­tion osal­ta ei poik­keus­ta lähtökoh­tai­sesti läh­de­tä te­ke­mään. Si­un­tion li­i­ken­te­es­sä ole­val­la vas­taa­val­la ka­lu­stol­la aje­taan HSL-​alueella maan­ti­e­no­peuksil­la mm. Län­siväylää, ke­hä­te­i­tä ja Lah­den­väylää. Myöskään nä­illä lin­joil­la ei ole käytös­sä turvavö­i­tä.

Alo­it­te­es­sa oli nos­tet­tu huoli ju­nayh­teyk­si­en mah­dol­lis­ta­mi­sen vaik­utuksista kou­lu­mat­ko­i­hin. Si­un­tios­sa on tar­jot­tu syk­sy­stä 2023 mah­dol­li­su­ut­ta käyt­tää vaihtoyh­teyt­tä er­i­pu­o­lil­ta Si­un­ti­o­ta klo. 7:54 läh­te­vään ju­naan. Vaihtoyh­tey­den tar­jo­a­mi­sen yh­tey­des­sä myös kou­lun al­ka­mi­sa­i­ko­ja ai­ka­is­tet­ti­in 15 mi­nu­u­til­la, jotta op­pi­lai­den odo­tu­sa­i­ka ei mu­u­tok­ses­ta johtu­en kas­vai­si mer­kit­tävästi. Val­ta­o­sa aamun bus­seis­ta saa­puu Si­un­tion kes­kust­aan noin 7.45, joka tar­ko­it­taa op­pi­lail­le odo­tu­sa­i­kaa noin 15 mi­nu­ut­tia.

Si­un­tion kunta ja HSL:n su­un­nit­te­li­jat tar­kas­te­le­vat par­hail­laan Si­un­tion nyky­is­ten bus­si­lin­jo­jen reitte­jä ja ai­ka­tau­lu­ja, jotta ne vas­tai­si­vat pa­rem­min kun­ta­lais­ten to­i­vei­ta ja tar­pei­ta. Myös aamun odo­tu­sa­i­ko­jen mi­ni­moin­ti si­säl­tyy tähän su­un­nit­telu­un. Mu­u­tok­sista tul­laan vi­esti­mään vu­o­den 2025 ai­ka­na sit­ten, kun sel­lai­sia on li­i­ken­tee­seen tu­los­sa.

Alo­i­te on jä­tet­ty 9.6.2024
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/10/00.01.04/2025
Val­mis­te­li­ja:
Jät­täjä: Anna Lam­min­mä­ki

Eh­do­tam­me, että Si­un­tion kunta hank­kii pä­iväko­te­i­hin si­sä­il­ma­puh­disti­mia hen­ki­lö­stön, las­ten sekä las­ten van­hem­pi­en sa­i­ras­tavu­u­den eh­kä­i­se­mi­sek­si.

Tuore Ylen ar­tik­ke­li “Pä­iväko­te­i­hin tu­odut il­man­puh­dis­ti­met vä­hen­sivät las­ten sa­i­ras­telua lähes kol­man­nek­sel­la” (jul­ka­istu 27.11.2023) ker­too E3 Pan­de­mic Re­spon­se -​hankkeen kak­sivu­o­ti­ses­ta tut­ki­mukses­ta. Tut­ki­mus sel­vit­tää ilman puh­dis­ta­mi­sen vaik­utus­ta las­ten, hen­kilö­kun­nan ja pä­ivä­ho­i­dos­sa ole­vi­en las­ten van­hem­pi­en sa­i­ras­tavu­u­teen ja työ­pois­sa­o­lo­i­hin.

Tut­ki­muk­sen en­sim­mä­i­senä vu­o­te­na on saatu alu­sta­via tu­lok­sia, että pä­iväko­deis­sa, jo­is­sa on li­sät­ty il­man­puh­distus­ta, las­ten sa­i­ras­ta­mi­nen on vä­hen­tynyt noin 30 pro­sent­tia.

Ar­tik­ke­lin mu­kaan leikki-​ikäiset lap­set sa­i­ras­ta­vat keski­mää­rin 10-13 tart­tu­vaa in­fek­ti­o­ta vu­o­des­sa ja in­fek­ti­ot kestävät yh­destä kol­meen vi­ik­koa.

Sa­i­rauksil­la on mer­kit­tävä kust­an­nus­vaik­utus, joka myös il­me­nee ar­tik­ke­lis­ta;

“Yhden sa­i­rauspois­sa­o­lopä­ivän hinta on työ­nan­ta­jal­le noin 370 euroa. Jos sa­i­sim­me 30 pro­sent­tia las­ten ai­heut­ta­mis­ta sa­i­rauspä­i­vistä pois sekä ni­i­den li­säk­si tau­dit, jotka me­nevät las­ten mu­ka­na ko­ti­in van­hem­mil­le, siitä tu­li­si iso sää­stö. Tähän ei ole edes las­ket­tu ter­vey­den­hu­ol­lon kust­an­nuksia, lää­ke­ku­u­rei­hin li­it­ty­viä kust­an­nuksia tai pit­kä­ai­ka­ishait­to­ja, –“

Si­sä­il­ma­puh­disti­mi­en hankin­ta on kun­nal­le hyvin mal­til­li­nen in­ve­sto­in­ti pä­iväko­ti­en pi­e­nen lu­kumäärän vu­ok­si, ja hyvin to­den­näkö­i­sesti mak­saa it­sen­sä taka­i­sin sa­i­rauk­si­en ai­heut­ta­mi­en kust­an­nus­ten vä­he­ne­mi­sen mu­o­dos­sa.

Läh­te­et:
https://yle.fi/a/74-20052273
https://www.tuni.fi/fi/tut­ki­mus/e3-​excellence-pandemic-response-and-enterprise-solutions
https://www.pan­de­micre­spon­se.fi/(du flyt­tas till en annan tjänst)

Va­s­taus: alo­i­te on kä­sit­telys­sä

Alo­i­te on jä­tet­ty 26.9.2024
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/494/10.06.01/2024
Val­mis­te­li­ja: Ken­neth Flyt­h­ström, Emil Ve­ha­nen
Jät­täjä: Katri­i­na Saar­ni­lah­ti

KAA­VAMU­U­TO­SVAA­TI­MUS

Kaa­van mu­ka­i­ses­sa hy­väksy­tys­sä ti­e­su­un­ni­tel­mas­sa Ti­ma­lan­ti­en li­it­tymä Ten­niskal­li­onti­el­le ja Ten­nisku­jal­le si­ir­tyy Ten­niskal­li­onti­en pää­hän. Samal­la yli 14 vu­ot­ta ki­in­te­i­stö­jen käytös­sä ollut pääl­lys­tet­ty li­it­tymä lä­hem­pänä Stör­svikin­ti­e­tä su­un­ni­tel­laan jäävän pyörä­ti­ek­si. Olen tie­dustel­lut ka­i­kil­ta 22:lta ki­in­te­i­stöl­tä ky­seis­ten te­i­den var­rel­la nä­ke­my­stä pyörä­ti­ek­si mu­ut­ta­mi­ses­ta ja yhtään pu­olta­vaa lausun­toa en ole saa­nut. Pä­in­vas­to­in ki­in­te­i­stö­jen omista­jat ha­lua­vat sä­ilyt­tää nyky­i­sen ajo­ti­en eivät­kä näe tar­vet­ta pyörä­ti­el­le lain­kaan. Mu­u­to­s­ta vastus­te­taan yk­si­mi­e­li­sesti. Tästä syy­stä vaa­din omas­ta ja mui­den pu­o­les­ta kaa­vamu­u­to­s­ta, jolla pyörä­tie mu­u­tet­tai­si­in ajo­li­it­tymäk­si.

Pe­rus­telu­na on
– vu­o­sia va­ki­in­tu­nut käytän­tö käyt­tää ”pyörä­ti­e­tä” ajo­tienä
– pyörä­tie ei jatku ja uusi ke­vy­en li­i­ken­teen väylä on kaa­vo­i­tet­tu Ti­ma­lan­ti­el­le
– ajo­ti­en sä­ilyttä­mi­nen ja­ka­i­si ki­in­te­i­stö­il­le kul­ke­van li­i­ken­ne­määrän ta­sa­i­semmin kuin yksi li­it­tymä
-​Timalantie tulee ole­maan pit­kään ru­u­h­ka­i­nen jat­ku­van ra­ken­ta­mi­sen joh­d­os­ta. Roc­kin alu­e­el­le on kaa­vo­i­tet­tu to­is­ta sataa asu­in­ki­in­te­i­stöä.

Va­s­taus:

Si­un­tion hallin­to­sään­nön §52 mu­kaan tek­ni­nen joh­ta­ja to­i­mii kaa­vo­i­tus, ke­hi­tys ja jouk­ko­li­i­ken­teen tu­lo­sa­lu­een joh­ta­ja­na.

Stör­svi­kis­sä Golf-​kartanon po­hjo­is­pu­o­len alu­een ase­ma­kaa­va on hy­väksyt­ty Si­un­tion kunnan­valtu­ustos­sa 9.11.2009 § 88. Ky­sei­ses­sä ase­ma­kaa­vas­sa kaava-​alueen keskei­sek­si li­i­ken­net­tä välit­täväk­si uu­deksi pääväyläk­si on sil­lo­i­ses­sa osay­le­is­kaa­vas­sa, nyky­i­sin ase­ma­kaa­vo­i­tet­tu lin­jaus kt51:n ja Si­un­tionti­en ris­teyk­seen Sunnan­vi­kis­sä. Si­un­tion maankäytön ke­hi­tysku­van mu­ka­i­sesti ase­ma­kaa­vo­i­tet­tu Stör­vi­kin tu­lo­tie tulee ole­maan pääväylä Kun­ta­keskukses­ta Stör­svi­ki­in kul­ki­en Sunnan­vi­kin kaut­ta tu­le­vai­su­u­des­sa, kun er­i­ta­so­li­it­tymä on val­mistu­nut. Tämän pe­rus­te­el­la on lu­on­te­vaa, että li­i­ken­ne oh­jautuu ten­nisku­jal­ta ja ten­niskal­li­onti­el­tä Sunnan­vi­kin su­un­taan jo kaava-​alueelta läh­ti­en.

Ti­ma­lan­tie tulee ole­maan tu­le­vai­su­u­des­sa er­i­ta­so­li­it­ty­män ja Ti­ma­lan­ti­en val­mistues­sa vil­k­kaasti li­i­ken­nö­i­ty väylä, jol­lo­in ajo­neu­vo­jen määrä Ti­ma­lan­ti­en ja Stör­svi­kin ris­teyk­ses­sä tulee ka­s­va­maan. Myös tästä johtu­en on pe­rus­tel­tua, että Ten­nisku­jan ja Ten­niskal­li­on li­i­ken­ne oh­ja­taan Ti­ma­lan­ti­el­le vo­i­mas­sa ole­van ase­ma­kaa­van mu­ka­i­sesti kau­em­mas em. ris­teyk­se­stä, jot­tei ris­tey­sa­lue ru­u­hkaudu.

Tek­ni­nen osas­to on vas­taa­not­ta­nut 2.10.2024 pä­ivätyn kir­jel­män alu­een ki­in­te­i­stöno­mista­jal­ta, jossa to­de­taan, että ase­ma­kaa­van mu­ka­i­set ka­tu­rat­ka­is­ut tu­li­si sä­ilyt­tää.

Tek­ni­ses­sä laut­a­kun­nas­sa 10.9.2024 § 94 hy­väksyt­ty Ti­ma­lan­ti­en (Stör­svi­kin tu­lo­tie) ka­tu­su­un­ni­tel­ma on laa­dittu vo­i­mas­sa ole­van ase­ma­kaa­van mu­ka­i­sesti. Ase­ma­kaa­van mu­ka­i­set ka­tuyh­tey­det ovat li­i­ken­ne­tur­valli­su­u­den sekä alu­een maankäytön näkökul­mas­ta pe­rus­tel­tuja.

Alo­i­te on jä­tet­ty 15.11.2024
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/31/00.01.04/2025
Val­mis­te­li­ja: Ken­neth Flyt­h­ström
Jät­täjä: Hil­k­ka To­i­vo­nen

Kun­nan jul­ka­i­se­mis­sa ku­u­lutuksis­sa nykyään il­moi­te­taan, että ky­se­i­nen ai­neisto (kaa­vat tai muu) on nähtä­vis­sä kun­nan net­ti­sivuil­la ja kun­nan­ta­los­sa sen au­ki­o­lo­ai­ka­na.

Eh­do­tan, että sen li­säk­si ai­neisto on pa­pe­ri­mu­o­dos­sa nähtä­vis­sä kir­jas­tos­sa. Kir­jas­to voi va­ra­ta yhden leh­ti­hyl­ly­ko­te­lo­pai­kan ajan­koh­tai­sia ku­u­lutuksia ja mm. juuri kaava-​aineistoja varten.

Pe­rus­telu, miksi kir­jas­toon: kir­ja­s­tol­la on laa­jat au­ki­o­lo­a­jat oma­to­i­mi­ai­ko­i­neen. Moni py­styy hah­mot­ta­maan laa­jat ko­ko­nai­su­u­det par­hai­ten pa­pe­ril­la.
Tämä li­sä­i­si kan­sa­lais­ten mah­dol­li­su­uksia osal­listua ja saada ti­e­toa.

Va­s­taus: alo­i­te on kä­sit­telys­sä

Alo­i­te on jä­tet­ty 30.12.2023
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/108/10.00.04/2024
Val­mis­te­li­ja: Riku Haili, Emil Ve­ha­nen
Jät­täjä: Tom ja Anna Paa­si­ki­vi

Ase­mal­la si­jait­se­van lu­is­telu­ken­tän pohja on as­fal­to­i­tu. As­valt­ti on vanha ja epä­ta­sa­i­nen. Nä­i­nol­len ken­tän jää­dyttä­mi­nen sel­lai­sek­si, että siinä lu­is­telu on tur­vallis­ta vaa­tii ken­tän po­h­jan uu­si­mi­mi­sen. Ken­tän pohja tu­li­si uusia ta­val­la, että siinä ote­taan hu­o­mioon myös kesäkäyttö. Yksi keski­ko­ko­i­nen kent­tä vaa­tii n. 100-120 ku­u­ti­o­ta vettä lu­is­telu­un. Ken­tän vi­e­reen tulee pe­rustaa ve­si­pis­te, jolla alue saa­daan hel­posti jää­dy­tet­tyä. Ve­si­pis­te tu­li­si sijo­it­taa er­il­li­seen va­ras­toon su­o­jaan ul­koil­mal­ta sekä mah­dol­li­selta il­ki­val­lal­ta.

Ka­i­kil­le jää­a­lu­eil­le tu­li­si va­ra­ta jään­puh­distus­väli­nei­tä, joil­la käyt­täjät py­sty­vät pitämään alu­et­ta puh­taa­na pi­e­ni­stä lu­mi­mää­ristä.

Lu­is­telu­ken­tän yl­läpi­to vaa­tii kun­nal­ta joko li­sär­sus­so­in­tia osa-​aikaiseeen kau­si­työn­te­kijään tai er­il­li­seen so­pi­mukseen yrit­täjän kans­sa, jolla on tar­vitta­va väli­nei­stö ja työn­te­ke­kijä. Kust­an­nus­ver­tai­lu nä­i­den vaihto­ehto­jen kans­sa tulee tehdä.

Mikä­li ken­tän yl­läpi­tö ja hu­ol­to olisi kun­nan vastu­ul­la, niin ken­tän au­raus ja muu lu­men­poisto vaa­tii kun­nan han­kitta­vak­si esim.pi­en­trak­to­rin. Pi­en­trak­to­ril­le ja si­i­hen li­it­tet­tä­vil­le li­sä­va­rus­te­il­le löytyy kun­nas­sa käyttöä vu­o­den ym­pä­ri.

Va­s­taus:

Si­un­tion lu­is­telu­kent­tä si­jait­see tällä het­kel­lä Si­un­tion ten­nisken­tällä. Si­un­tion ta­lousar­vi­os­sa kun­ta­keskuk­sen li­ikun­ta alu­ei­si­in on va­rat­tu vu­o­sil­le 2024-2025 yh­te­en­sä 200 000€, johon si­säl­tyy ten­nisken­tän kun­nostus. Kun­nostukses­sa tul­laan hu­o­mio­i­maan ym­pä­rivuo­ti­nen käyttö. Ky­sei­seen in­ve­sto­in­ti­koh­tee­seen si­säl­tyy myös väli­nei­stön hankin­ta ten­nisken­täl­le mu­kaan lu­ki­en tal­vikäyttö.

No­peam­mal­la ai­ka­välillä tek­ni­nen toimi on käynyt kes­kus­telu­ja ak­ti­i­vis­ten si­un­ti­o­lais­ten kans­sa jää­ken­tän yl­läpi­d­os­ta ja yh­te­i­styö va­paaehto­is­ten kans­sa alo­i­tet­ti­in tam­miku­us­sa 2024. Li­säk­si kunta to­i­mit­taa ken­täl­le jään­puh­distus­väli­nei­tä sekä maa­lit pi­ka­i­sella ai­ka­tau­lul­la. Ken­tän au­raus on ul­ko­is­tet­tu si­un­ti­o­lai­selle yrit­täjäl­le.

Nyky­i­sen lu­is­telu­ken­tän ti­lal­le (tai li­säk­si) on kun­nan ta­lousar­vi­os­sa vu­o­del­la 2024 bud­je­to­i­tu jää­ki­ek­kokau­ka­lo, jolle on jo ole­mas­sa oma ve­si­pis­te. Työ­ko­nei­den tar­vet­ta ol­laan kar­to­it­ta­mas­sa ja mikä­li kun­nan tek­ni­nen toimi tulee si­i­hen lopputu­lok­seen, että oma mön­kijä tai trak­to­ri on jär­ke­vä hank­kia, niin sel­lai­sen hank­ki­mis­ta tul­laan eh­dot­ta­maan.

Alo­i­te on jä­tet­ty: 4.12.2023
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/691/00.01.04/2023
Val­mis­te­li­ja: Jytta Poijärvi-​​Miikkulainen, Ken­neth Flyt­h­ström ja Eero Kling
Jät­täjä: Jan Ai­ro­la

Miksi? 
 
Yh­di­stävä te­kijä kun­nal­li­sesti tu­o­tet­tu­jen to­i­mi­vi­en li­ikun­ta­pal­velu­i­den kans­sa on keskittä­mi­nen. Tällä het­kel­lä Si­un­tios­sa on usei­ta har­rastus­mah­dol­li­su­uksia mutta ne ovat ka­ik­ki ha­ja­nai­sesti ver­rat­taen su­u­ren kun­nan alu­e­el­la. Tämä vai­keut­taa niin yl­läpi­toa kuin saavu­tettavu­ut­ta. Keskittämällä pal­velut yh­teen paik­kaan on ka­ik­ki­en ta­ho­jen etu. Tar­jo­a­mal­la keski­tet­tyjä pal­velu­i­ta löytyy jo­ka­i­selle jo­tain ja samal­la vä­hen­ne­tään edesta­ka­i­sin ajoa esi­mer­kiksi las­ten har­ras­ta­mi­sen takia.  
 
Mihin? 
Vas­taa­van ko­ko­i­si­in kun­ti­in näh­den Si­un­tios­sa on valta­va etu ui­ma­hal­li in­ve­sto­in­nin myötä. Moni vas­taa­van ko­ko­i­nen kunta ei voisi vas­taa­vas­ta haa­veil­la vaik­ka heillä onkin mu­u­ten li­ikun­ta­pal­velut hyvin ho­i­dos­sa. Keskittämällä mui­ta­kin li­i­kun­nal­li­sia pal­velu­i­ta ui­ma­hal­lin yh­tey­teen lu­o­daan myös mah­dol­li­su­uksia yri­tysto­i­min­nal­le jo ole­mas­sa ole­vi­en ti­lo­jen ja to­i­mijo­i­den kaut­ta. Ui­ma­hal­li, kun­to­sa­li + li­ikun­ta­sa­li si­jain­te­i­neen on nel­jän Si­un­ti­o­ta hal­ko­van ve­ri­su­o­nen keski­pis­te­es­sä. Ete­läs­sä 51, Po­hjo­i­ses­sa Lohja ja Yk­köstie, Län­nes­sä Virk­ka­la ja Inkoo ja Idäs­sä Evit­skog ja Kirk­ko­num­mi.  
 
Vaihto­ehto­i­sesti Ase­man seudul­la on jo ole­mas­sa ole­via li­ikun­ta­pal­velu­i­ta mutta kat­son nä­i­den ole­van enem­män si­dok­sis­sa kou­lu­li­ikun­taan (pitää sä­ilyt­tää) ja jotta kunta voisi kas­vaa pitää ase­man seudul­la olla tilaa kas­vul­le. Mikä­li kat­som­me muita vas­taa­via kun­tia niin ur­hei­lu­keskuk­set on jär­je­stään sijo­i­tet­tu hi­e­man kes­kus­t­an ul­ko­pu­o­lel­le.  
 
Miten?  
Koska ur­hei­lu­kes­kus­ta voi ha­lu­tes­saan ke­hit­tää lo­put­to­mi­in tu­o­mal­la lisää mah­dol­li­su­uksia samaan yh­tey­teen on edet­tävä vai­heit­tain.  

En­sim­mä­i­ses­sä vai­he­es­sa keskit­ty­i­sin brän­däyk­seen sekä kun­nosta­maan jo alu­e­el­la ole­via li­ikun­ta­paik­ko­ja kuten ten­nisken­tät, Tjusträ­skin ui­ma­ran­ta sekä ul­koi­lu­rei­tit (rul­la­lu­is­telun as­falt­ti). En­sim­mä­i­ses­sä vai­he­es­sa osana brän­däy­stä kun­nan ho­i­ta­mat hi­ihto­ladut teh­dään ui­ma­hal­lin ym­pä­ri­stöön va­laistul­le alu­e­el­le. “Koko per­heen vo­i­min la­dul­le ja ui­maan”. La­tu­ja olisi hyvä olla eri ta­so­i­sil­le hi­ihtä­jil­le eli vä­hin­tään kaksi. Osana brän­däy­stä kar­to­i­te­taan kesää aja­tel­len alu­een pyör­ä­ily­rei­tit (maas­to + matka) sekä su­un­nistus­raste­ja lä­hi­alu­een maas­toon. En­sim­mä­i­sen vai­heen kust­an­nuk­set pysy­vät to­i­sin sa­no­en ver­rat­taen pi­e­ninä. 
 
To­i­ses­sa vai­he­es­sa ra­ken­ne­taan Le­po­pir­tin ja ten­niskent­ti­en väli­selle alu­e­el­le täy­si­pit­kä te­ko­nur­mi­kent­tä (min. 95x55m).  Alla hah­mo­tel­maa miten mahtu­i­si.  

Te­ko­nur­mi­kent­tä tehtä­i­si­in ympäristö-​ ja käyt­täjäy­stäväl­li­senä pu­u­kui­tutäyt­te­i­senä (Esim. https://fo­rest.fi/fi/ar­tik­ke­li/puu-​korvasi-kumirouheen-jalkapallokentalla/#d47458be(öpp­nas i en ny flik, du flyt­tas till en annan tjänst)). Täy­si­ko­ko­i­nen kent­tä antaa mah­dol­li­su­u­den ta­pahtu­mi­en jär­je­stä­mi­seen ilman hä­i­ri­ötä kes­kus­t­an mu­u­hun elämään. Alu­e­el­ta löytyy jo tar­vitta­vat py­säkö­in­ti­ti­lat sekä pal­velu­i­ta. Huom. Talin pal­loi­lu­hal­lis­sa jär­jes­te­tään ju­ni­o­rei­den kä­si­pal­lo­tur­nauksia te­ko­nur­mel­la tal­vi­sin koska on ri­it­tävän iso tila. Sjun­deå Cup­pia aja­tel­len te­ko­nur­mi myös kestää tur­naus­käytös­sä pa­rem­min kuin lu­on­non­nur­mi.  

Kol­man­nes­sa vai­he­es­sa in­ve­sto­i­daan te­ko­nur­mi­ken­tän kat­ta­mi­seen. Yli­pai­ne­kupla­hal­li täy­si­ko­ko­i­sen ken­tän pääl­le tuo vu­o­kra­tu­lo­ja ja yri­tysto­i­min­nan tukea myös mu­is­ta kun­nista. Lo­h­jan Mui­ja­lan kupla on yli 40 vu­ot­ta vanha eikä riitä nyky­i­sil­le kä­vijämää­ril­le. In­koon jalka­pal­lo­hal­li ei täytä mit­to­jen pu­o­les­ta edes 10 vu­o­ti­ai­den ot­te­lu­vaa­ti­muksia. Ve­ikko­las­ta aje­taan Num­me­laan tai Ma­sa­laan tal­vi­har­jo­i­tuksi­in. Kar­jaal­ta aje­taan Tam­mi­saa­reen. 
 
Nel­jän­nes­sä vai­he­es­sa teh­dään Le­po­pir­tin kaak­ko­is­pu­o­len ka­i­sta­le­el­le lu­is­telua varten alue joka to­i­mii kesä­i­sin läm­mit­tely­a­lu­e­e­na te­ko­nur­mi­ken­täl­le.  
 
Vai­hei­den lu­kumäärään, si­säl­töön saa­tik­ka ai­ka­tau­lu­un en tässä ta­lousti­lan­te­es­sa halua ottaa alo­it­te­es­sa­ni li­i­kaa kan­taa. Nä­ki­sin kui­ten­kin että py­sty­i­sim­me tar­jo­a­maan pa­rem­paa jo vai­heen 1 to­i­min­noil­la. Nä­i­den vai­hei­den to­teut­ta­mi­nen vaa­tii yh­te­i­styötä Ho­tel­li Si­un­tion osal­ta mutta en usko että heillä on aina­kaan asi­aan vastustus­ta kun käytän­nössä tu­om­me heil­le lisää asi­ak­ka­i­ta. Koko per­heen ak­ti­vo­in­ti li­ik­ku­maan on hel­pom­paa kun jo­ka­i­selle voi tar­jo­ta jo­tain.  

Re­spons:

Kun­ta­lai­sa­lo­it­te­es­sa esi­tel­ty malli to­i­min­to­jen keskittä­mi­se­stä ja aste­it­tai­ses­ta pa­ran­ta­mi­ses­ta on kan­na­tetta­va ja osit­tain jo käytös­sä. Asiaa on kä­si­tel­ty laa­jasti Si­un­tion li­ikun­ta­o­lo­suh­de­sel­vi­tyk­ses­sä (Li­ik­ku­mi­sen ja ur­hei­lun olo­suh­te­et Si­un­tios­sa 2020-2024(öpp­nas i en ny flik)). Sel­vi­ty­stä tehtä­es­sä ui­ma­hal­lin maas­ton ti­lan­ne oli kui­ten­kin vielä to­i­sen­lai­nen, joten sel­vi­tyk­sen pä­i­vittä­mi­nen on tul­lut ajan­koh­tai­sek­si.  

Si­un­tio ha­lu­aa olla tun­net­tu siitä, että täällä ih­mi­set vo­i­vat hyvin. Si­un­tion el­in­vo­i­man ja brän­din ra­ken­ta­mi­ses­sa hy­vin­vo­in­ti, johon li­ik­ku­mi­nen ja ul­koi­lu ku­u­luu, ovat­kin keski­ös­sä. Maan­ti­e­te­el­li­sesti hy­vin­vo­in­ti­pal­velu­i­den ja mat­ka­i­lun­brän­din ra­ken­ta­mi­ses­sa on kolme pai­no­pis­tet­tä:  
1) Ho­tel­li Si­un­tio ko­ko­nai­su­us 
2) kun­ta­kes­kus  
3) Pickala-​Störsvik 

Tämä kol­mi­pis­te­i­nen malli mah­dol­listaa to­i­si­aan tu­ke­vat mutta kui­ten­kin pääo­sin er­i­lai­set to­i­min­not.  

Ho­tel­li Si­un­tion ko­ko­nai­su­us on ke­hit­ty­mäs­sä su­un­taan, jossa va­ki­nai­nen asu­mi­nen on keskei­ses­sä roo­lis­sa. Hy­vin­vo­in­ti­pal­velut kul­ke­vat kon­sep­tis­sa hyvin mu­ka­na mutta eivät tu­keudu ur­hei­lu­kes­ku­styyp­pi­seen to­i­min­taan. Nyky­i­set kun­nan ope­ro­i­mat pal­velut alu­e­el­la (ui­ma­hal­li, kun­to­sa­li, li­ikun­ta­hal­li sekä ui­ma­hal­lin ul­ko­a­lu­e­et) ovat jo nyt pi­e­nel­le kun­nal­le er­it­tä­in hyvät. Si­un­tion kun­nan brän­din kan­nal­ta on tär­keä keskit­tää mark­ki­no­in­ti ja vo­i­ma­va­rat nyt ole­mas­sa ole­vi­en to­i­min­to­jen ke­hittä­mi­seen.  

Ui­ma­hal­lin ul­ko­a­lu­e­el­la teh­ti­in jo kesän 2023 ai­ka­na pi­e­ni­mu­o­to­i­sia kun­nostu­stö­i­tä. Ul­koi­lu­reitte­jä ra­i­vat­ti­in, beach-​volleykentän hi­ek­ka vaih­det­ti­in ja ul­koi­lu­reit­ti­en rikk­outu­nei­ta ra­ken­te­i­ta kor­jat­ti­in. Al­kutal­vesta 2023 ul­koi­lu­reit­ti­en va­laistus vaih­det­ti­in yh­te­i­styös­sä Ho­tel­li Si­un­tion kans­sa led-​pohjaiseksi, jol­lo­in käyttöku­lut pi­e­ne­nivät hu­o­matta­vas­ti. Alu­een kun­nostu­stö­i­tä jat­ke­taan lu­mi­en su­let­tua. Pyör­ä­ily­reitte­jä on tar­ko­i­tus kar­to­it­taa vu­o­den 2024 ai­ka­na ja ki­in­to­rasti­en aset­ta­mi­sen mah­dol­li­su­ut­ta sel­vi­te­tään ole­mal­la yh­tey­des­sä lajin har­ras­ta­ji­in. 

Kes­kust­as­sa si­jait­see jo nyt moni­pu­o­li­sesti sisä- ja ul­ko­li­ikun­ta­to­i­min­to­ja. Pi­e­neen kun­taan näh­den ole­mas­sa ole­vat to­i­min­not ovat jo nyt run­saat ja ni­i­den yl­läpi­dos­sa ja ke­hittä­mi­ses­sä on töitä. Kes­kus­t­an to­i­min­no­is­ta suuri osa on kun­nan ope­ro­i­mia ja näin mah­dol­li­su­uksia myös ni­i­den ke­hittä­mi­seen on kun­nal­la par­haat. 

Ur­hei­lu­ken­tän ym­pä­ri­stöön on tar­ko­i­tus laa­tia ko­ko­nais­val­tai­nen su­un­ni­tel­ma, jotta hil­jal­leen ra­ken­tu­ne­et ko­ko­nai­su­u­det saa­daan ni­vot­tua yh­teen. Ur­hei­lu­kent­tä, ten­nisken­tän alue, skeitti­pu­isto ja BMX-​rata vaa­ti­vat ka­ik­ki paran­nusto­i­men­pite­i­tä ja uu­dis­ta­mis­ta. Uu­dis­ta­mi­sen en­sim­mä­i­ses­sä vai­he­es­sa lu­istin­jää si­ir­re­tään uu­teen paik­kaan lä­hel­le AKK:n väli­ai­ka­is­ten ti­lo­jen ai­em­paa paik­kaa. Lu­istin­jää ra­ken­ne­taan siten, että kesä­ai­ka­na sitä vo­i­daan käyt­tää mu­u­hun pe­lai­lu­un. Tämä ta­pahtuu vu­o­den 2024 ai­ka­na. Loppu­a­lu­e­el­le teh­dään vu­o­den 2024 ai­ka­na tar­kem­pi su­un­ni­tel­ma. Vu­on­na 2024 kor­ja­taan jo myös skeit­ti­alu­een ra­ken­nel­mia.   

Ete­läs­sä Pickala-​Störsvik alu­een pai­no­pis­te­et ovat golf, ten­nis/padel, meri sekä Störsvik-​Kopparnäsin vir­ki­s­ty­sa­lue.  

Jalka­pal­lo­ku­plan tarve on kun­nas­sa tun­nistet­tu jalka­pal­lon kas­va­nei­den har­ras­ta­jamää­ri­en myötä. In­ve­sto­in­ti­na ko­ko­naan uuden ken­tän ra­ken­ta­mi­nen on Si­un­tion ko­ko­i­selle kun­nal­le kui­ten­kin haas­ta­vaa. Jo nyky­is­ten ra­ken­nus­ten ja liikunta-​alueiden yl­läpi­to ja esi­mer­kiksi var­hais­kas­va­tuk­sen ti­lo­jen ra­ken­ta­mi­nen vi­evät pal­jon in­ve­sto­in­ti­ra­haa eikä kun­ta­lais­ten ve­ro­taak­kaa ha­lu­ta kas­vat­taa. Ide­a­na ken­tän ra­ken­ta­mi­nen ui­ma­hal­lin lä­hei­syy­teen on tuore, mutta kun­nan lä­hi­ai­ko­jen in­ve­sto­in­tio­h­jel­mi­in se ei tule mahtu­maan. 

Kun­ta­lai­sa­lo­it­te­es­sa tu­o­daan hyvin esiin lä­hikun­ti­en tar­jon­ta jalka­pal­lon sisä­pe­li­ti­lo­is­sa. Oman hal­lin ra­ken­ta­mi­sen si­jas­ta Si­un­tion kan­nat­taa­kin tut­kia er­i­lai­sia yh­te­i­styö­mah­dol­li­su­uksia su­u­rem­pi­en in­ve­sto­in­ti­en ra­ho­it­ta­mi­ses­sa. 

Li­sä­ti­e­to­ja: 
Si­vis­tysto­i­men­joh­ta­ja Eero Kling, eero.kling@si­un­tio.fi

Alo­i­te on jä­tet­ty: 12.6.2023
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/440/00.01.04/2023
Val­mis­te­li­ja: Ken­neth Flyt­h­ström/Arto In­ki­nen
Jät­täjä: Stör­svi­kin asu­ka­syh­di­s­tys

Stör­svi­kin alu­e­el­la si­jait­se­va hi­ek­ka­kent­tä, josta on pu­ret­tu las­ten pä­iväko­ti, on to­det­tu laut­a­kun­ti­en kes­kus­telu­is­sa so­pivak­si ko­i­ra­pu­iston sijo­i­tuspaikak­si. Sen vi­e­res­sä on las­ten le­ik­ki­paik­ka, joka odot­taa kun­nos­ta­mis­ta. Stör­svi­kin asu­ka­syh­di­s­tys eh­dot­taa että kun­nostuk­sen yh­tey­des­sä tu­li­si alu­e­el­le ra­ken­taa ko­i­ra­pu­isto. Pe­rus­te­e­na alo­it­te­el­le pidäm­me ko­i­ri­en er­it­tä­in su­ur­ta määrää alu­e­el­la sekä alu­een ko­i­ri­en ul­koi­lut­ta­mi­seen li­it­ty­viä ra­jo­it­te­i­ta. Alue mu­o­d­ostuu pää­a­si­as­sa golf­ken­ti­stä, joil­la ei pe­likau­den ai­ka­na voi li­ik­kua sekä seudun su­u­rim­mas­ta lu­on­to­pu­istos­ta, jossa lin­tu­jen pe­si­mä­ai­ka­na 1.4.-31.7. ko­i­rat eivät saa ju­os­ta va­pai­na. Le­ik­ki­pai­kan kun­nos­ta­mi­seen li­it­tyy li­säk­si Asu­ka­syh­di­styk­sen hank­ki­ma le­ik­ki­mök­ki, jonka si­ir­to pa­rem­min so­pi­vaan paik­kaan ken­tällä on pää­tet­ty ai­ka­i­semmin, mutta joka on to­istai­sek­si vielä te­ke­mät­tä. Le­ik­ki­mö­kin kun­nos­ta­mi­nen tal­koil­la on tar­ko­i­tus to­teut­taa kesän ai­ka­na.

Olem­me ti­e­to­i­sia että ky­se­i­nen alue saa­te­taan tu­le­vai­su­u­des­sa myydä ja pu­iston aidat joudu­taan sil­lo­in si­irtämään to­i­seen so­pi­vaan paik­kaan.

Las­ten pä­iväko­din purun yh­tey­des­sä ken­tän ta­so­i­tus ja put­kisto­jen poisto on jäänyt te­ke­mät­tä. Paik­ka on näky­vä ja keske­i­nen ajo­ti­en vi­e­res­sä ja se ka­i­paa si­isti­mi­stä.

Arvio ko­i­ra­pu­iston aidan ja por­tin ra­ken­ta­mi­ses­ta on noin 20.000 euroa. Tar­kem­pi tieto on saata­vis­sa kun Si­un­tion kes­kus­t­an ko­i­ra­pu­isto to­teu­te­taan tänä vu­on­na.

Alo­i­te on jä­tet­ty: 15.2.2023
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/151/11.01.05/2023
Val­mis­te­li­ja: Lotta Ju­usti
Jät­täjä: Pro Ka­hvi­maa

Eh­do­tam­me, että Si­un­tion kun­nan tulee ryhtyä to­i­mi­in So­lamä­en kal­li­oylän­gön li­sää­mi­sek­si pai­kal­li­sesti luonnon-​ ja mai­se­man­su­o­jelun kan­nal­ta ar­vok­ka­i­den kal­li­o­a­lu­ei­den jouk­koon (ar­vo­lu­ok­ka 5) ja tämän mer­kit­se­mi­sek­si Si­un­tion kun­nan yle­is­kaa­vaan.

Si­un­tion Ka­hvi­maal­le on tun­nuso­mais­ta kor­keis­ta kal­li­o­jak­so­is­ta mu­o­d­ostu­va mai­se­ma. So­lamä­en maisema-​arvojen su­o­jelu­mer­ki­ty­stä pu­olta­vat kal­li­o­a­lu­een suh­te­el­li­nen kor­keus, hah­mot­tu­mi­nen ym­pä­ri­stö­stä ja si­el­tä avautu­vat näkö­a­lat sekä seudul­li­sen ym­pä­ri­stön mai­se­ma­ku­va. Li­säk­si mm. kal­li­o­a­lu­een län­si­reu­na on mai­se­mal­li­nen sol­mu­koh­ta. Osin metsä­i­set rin­te­et ko­hoa­vat jyr­kästi hal­li­ten mai­se­maa. Kal­li­o­pal­jastu­mat ovat jäkälä­val­tai­sia.

Er­i­ty­is­pi­ir­te­i­tä hai­tal­li­sesti mu­utta­via to­i­men­pite­i­tä tu­li­si täällä vält­tää ja sekä So­lamä­el­lä si­jait­se­van geo­lo­gi­sesti sekä ar­ke­o­lo­gi­sesti hu­o­matta­van kal­li­omu­o­d­ostu­man, So­lamä­en lu­o­las­ton su­o­jelua tu­li­si edi­stää. So­lamä­ki on mai­se­mal­li­sesti osa kun­tam­me kor­keim­pi­en kal­li­o­i­den So­lamä­ki—Kim­pa­ri -​kokonaisuutta.

So­lamä­el­lä on useam­pia yli 90 me­trin kor­keu­teen yl­tä­viä kal­li­o­huippu­ja ja jyr­kän­te­i­tä (jyr­kän­te­i­stä 14 kpl on hu­o­mio­i­tu maas­to­kar­tal­la) sekä usei­ta pi­e­niä su­o­a­lu­ei­ta ”kal­li­o­so­li­en” välis­sä ja avo­läh­de sekä noro. Vih­din pu­o­lel­le ulot­tu­va kal­li­oylän­kö ra­jautuu lu­on­non­su­o­jelu­a­lu­ee­seen mikä täy­den­tää So­lamä­en alu­een mer­kit­tä­vyyt­tä. Ylän­göl­tä löytyy pai­ko­i­tel­len val­ta­kun­nal­li­sesti ja pai­kal­li­sesti uha­na­lai­sia ja sil­mälläpi­det­tä­viä la­je­ja ja sen kaut­ta kul­kee eko­lo­gi­sia yh­teyk­siä lä­hi­alu­een lu­on­non­su­o­jelu­a­lu­eil­le ja ar­vok­ka­il­le lu­on­to­koh­te­il­le (Ri­subac­ka­jo­en ran­ta­lehto, Itänur­kan puro, Si­kamä­ki, Ny­bac­kan pä­h­ki­nä­lehto, Je­ru­sa­le­min­mä­ki, Si­komä­ki, Kimpari-​Mustalahdenvuori, Pek­ku­la ja Jär­ven­ko­lo, Falk­mä­ki, Tors­går­din metsä, He­pa­ri, Pa­lo­jo­ki, Haa­pa­jär­vi, Num­men­kylän ko­ho­suo, Kauhusuo-​Kauhukallo ja Huh­mar­jo­en luh­ta­met­sa) aina Nu­uk­sioon saak­ka. Maa­kun­ta­kaa­vas­sa eko­lo­gi­nen käytävä löytyy So­lamä­en itä­pu­o­lel­ta (Meiko-​Nuuksio län­ti­nen).

Er­i­ko­i­nen lu­on­no­ne­si­in­tymä, So­lamä­en lu­o­las­to si­jait­see kun­nan to­i­sek­si kor­keim­man kal­li­onlaen (n. 94 metriä) yh­tey­des­sä. Tämä on varsi­nai­nen näkö­a­la­paik­ka – suuri maas­to­kor­keus ja jyr­kän­ne, mistä au­ke­aa län­teen laaja ja este­etön näkymä vil­jelyau­keil­le ja muil­le kal­li­oil­le. Mu­se­o­vi­ras­to on in­ven­to­i­nut lu­o­las­ton ja lu­et­te­lo­i­nut sen ti­e­to­kan­taan­sa. Noin vi­i­si­to­is­ta metriä pit­käs­sä päälu­o­las­sa on kal­li­o­pi­ir­rok­sia ja si­i­hen li­it­tyy pai­kal­lis­ta kult­tu­u­ri­histo­ri­aa. Pe­ri­mä­ti­e­to­na ker­ro­taan, että ky­se­es­sä on iso­vi­han ai­ka­i­nen pi­i­lo­paik­ka, jota on käy­tet­ty vielä myö­hemmin­kin. So­lamä­en lu­o­las­to esi­tel­lään myös Uu­den­maan lu­o­lat -​tietokirjassa (jul­ka­istu 2017). Teos esit­te­lee alu­een 60 su­urin­ta, geo­lo­gi­al­taan er­i­ko­i­sin­ta, kan­san­ta­ru­stol­taan ki­ehto­vin­ta ja mat­ka­i­lul­li­sesti mer­kit­tä­vin­tä lu­o­laa. Kir­jo­it­ta­ja on ti­e­to­kir­jai­li­ja ja lu­on­to­mat­ka­i­lu­o­pas Tuomo Kesälä­i­nen, jonka kir­jat kä­sit­te­levät er­i­ty­i­sesti geo­lo­gi­sia mu­o­d­os­tel­mia kuten rot­ko­ja ja lu­o­lia, jo­is­ta jäl­kim­mä­i­siä hän on tut­kinut yli kym­me­nen vu­ot­ta.

So­lamä­el­lä on bi­o­lo­gi­sia, geo­lo­gi­sia, histo­ri­al­li­sia ja mai­se­mal­li­sia ar­vo­ja sekä li­säk­si monikäyttö-​ ja lä­hiym­pä­ri­stö­ar­vo­ja niin pal­jon, että sen pis­te­et saat­tai­si­vat yltää jopa maa­kun­nal­li­sesti luonnon-​ ja mai­se­man­su­o­jelun kan­nal­ta ar­vok­ka­i­den kal­li­o­a­lu­ei­den jouk­koon. Haem­me So­lamä­en kal­li­oylän­göl­le tällä haa­vaa vä­hin­tään pai­kal­lis­ta sta­tus­ta, kuten joh­dan­to­tek­stis­sä ker­ro­im­me.

So­lamä­en kal­li­oylän­gön si­jain­ti: Ka­hvi­maan keskel­lä Si­un­tion po­hjo­i­so­sis­sa, kal­li­o­a­lu­een noin 150 heh­taa­rin pinta-​alasta su­u­rin osa on Si­un­tion pu­o­lel­la ja noin vi­i­deso­sa Vih­din pu­o­lel­la.

Re­spons:

Su­o­men ym­pä­ri­stö­keskuk­sen (Syke) ja Geo­lo­gi­an tut­ki­muslai­tok­sen (GTK) to­teut­ta­ma val­ta­kun­nal­li­sesti ar­vok­ka­i­den kal­li­o­a­lu­ei­den in­ven­to­in­nin loppu­ra­port­ti on tu­los­sa jul­ka­i­su­un ke­vään 2023 ai­ka­na. Ra­port­ti si­säl­tää run­saasti ti­e­toa myös ar­vo­lu­ok­ki­in 5–7 ar­vo­te­tu­is­ta kal­li­o­a­lu­eis­ta, joil­la voi olla hu­o­matta­vaa pai­kal­lis­ta mer­ki­ty­stä. Jääm­me odot­ta­maan ra­por­tin jul­ka­i­sua, jotta vo­im­me hu­o­mio­i­da näitä mah­dol­li­sia pai­kal­li­sesti mer­kit­tä­viä kal­li­o­a­lu­ei­ta. Tä­män­het­ki­sen kar­to­i­tuk­sen pe­rus­te­el­la So­lamä­en alu­e­el­le ei sijo­i­tu val­ta­kun­nal­li­sesti ar­vok­ka­i­ta kal­li­o­a­lu­ei­ta.

Tu­le­van yle­is­kaa­van pä­i­vi­ty­styös­sä hyö­dyn­ne­tään te­e­ma­koh­tai­sia tausta-​aineistoja, jo­is­sa on hu­o­mio­i­tu nyky­tie­dos­sa ole­vat val­ta­kun­nal­li­sesti ja pai­kal­li­sesti ar­vok­kaat kal­li­o­a­lu­e­et (Sweco, 2020). Si­un­tion stra­te­gis­ta yle­is­kaa­vaa to­teu­te­taan teema-​aineistojen po­h­jal­ta ja siten mai­se­man­su­o­jelua vo­i­daan edi­stää kaa­vo­i­tuksel­la. So­lamä­en alue on yk­si­ty­iso­mis­te­is­ta ja yle­is­kaa­vas­sa lu­o­ki­tel­tu maa- ja metsä­ta­lous­val­tai­sek­si alu­e­ek­si. Alo­i­te tu­o­daan kaa­vo­i­tukseen ti­e­toon ja alu­een pai­kal­lis­ta mer­kit­se­vyyt­tä vo­i­daan tar­kastel­la uuden maankäyttöpääl­li­kön astut­tua vir­kaan.