Invånarinitiativ

Aloite on jätetty 15.11.2024
Seurantatunnus: SIU/31/00.01.04/2025
Valmistelija: Kenneth Flythström ja Emil Vehanen
Jättäjä: Wille Alasmäki

Bussikuljetukset ovat merkittävä osa siuntiolaisten kulkemisesta junien rinnalla.
Haluan Siuntion kaikkiin busseihin turvavyöt, lyhyemmät reitit ja lisää aikatauluja.

Siuntiossa on pitkään ollut kunnan tarjoamia bussi kyytejä koululaisille.

On hieno asia, että HSL- on alkanut liikennöitsemään Siuntiossa. Bussikyydit ovat aikaistuneet niin että juniin ehdittäisiin paremmin, joka on aiheuttanut sen, että koululaisetkin joutuvat heräämään erittäin aikaisin kouluun, vaikka se alkaisikin paljon myöhemmin. Lapset tulevat levottomiksi pitkien bussimatkojen aikana ja alkavat riehua, joka häiritsee kanssa matkailijoita.

Ei ole turvallista, että lapset joutuvat kävellä pimeässä aikaisin aamulla. Myös turvavöitten puute linja-autoissa on iso ongelma. On hyvä että osissa linja-autoissa on turvavyöt mutta mielestäni kaikkiin linja-autoihin pitää saada turvavyöt. HSL-linja-autot ovat suunniteltu kaupunkeihin, joissa on pienet liikennenopeudet. Mutta Siuntiossa ajetaan suurimmaksi osaksi maantienopeuksilla. Tiet ovat myös huonokuntoisia, jolloin matkustajat pompahtelevat sisällä.

Bussikyytejä kulkee liian harvakseen ja liian pitkiä matkoja kerrallaan, jolloin matkat kestävät pitkään esimerkiksi 914 linja Vejans-Lappers-Raivio-Kuntakeskus ja 917 linja Hästböle-Suitia-Pauni-Kuntakeskus. Nämä linjat voitaisiin jakaa kahteen eri bussiin, jolloin työllistettäisiin enemmän ihmisiä ja bussimatkat pienentyisi.

Tiedän myös ettei kunta voi yksin päättää busseista joten kunta voisi keskustella HSL:n kanssa bussi kuljetuksista.

Vastaus: aloite on käsittelyssä

Aloite on jätetty 9.6.2024
Seurantatunnus: SIU/10/00.01.04/2025
Valmistelija:
Jättäjä: Anna Lamminmäki

Ehdotamme, että Siuntion kunta hankkii päiväkoteihin sisäilmapuhdistimia henkilöstön, lasten sekä lasten vanhempien sairastavuuden ehkäisemiseksi.

Tuore Ylen artikkeli “Päiväkoteihin tuodut ilmanpuhdistimet vähensivät lasten sairastelua lähes kolmanneksella” (julkaistu 27.11.2023) kertoo E3 Pandemic Response -hankkeen kaksivuotisesta tutkimuksesta. Tutkimus selvittää ilman puhdistamisen vaikutusta lasten, henkilökunnan ja päivähoidossa olevien lasten vanhempien sairastavuuteen ja työpoissaoloihin.

Tutkimuksen ensimmäisenä vuotena on saatu alustavia tuloksia, että päiväkodeissa, joissa on lisätty ilmanpuhdistusta, lasten sairastaminen on vähentynyt noin 30 prosenttia.

Artikkelin mukaan leikki-ikäiset lapset sairastavat keskimäärin 10-13 tarttuvaa infektiota vuodessa ja infektiot kestävät yhdestä kolmeen viikkoa.

Sairauksilla on merkittävä kustannusvaikutus, joka myös ilmenee artikkelista;

“Yhden sairauspoissaolopäivän hinta on työnantajalle noin 370 euroa. Jos saisimme 30 prosenttia lasten aiheuttamista sairauspäivistä pois sekä niiden lisäksi taudit, jotka menevät lasten mukana kotiin vanhemmille, siitä tulisi iso säästö. Tähän ei ole edes laskettu terveydenhuollon kustannuksia, lääkekuureihin liittyviä kustannuksia tai pitkäaikaishaittoja, –“

Sisäilmapuhdistimien hankinta on kunnalle hyvin maltillinen investointi päiväkotien pienen lukumäärän vuoksi, ja hyvin todennäköisesti maksaa itsensä takaisin sairauksien aiheuttamien kustannusten vähenemisen muodossa.

Lähteet:
https://yle.fi/a/74-20052273
https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/e3-excellence-pandemic-response-and-enterprise-solutions
https://www.pandemicresponse.fi/(du flyttas till en annan tjänst)

Vastaus: aloite on käsittelyssä

Aloite on jätetty 26.9.2024
Seurantatunnus: SIU/494/10.06.01/2024
Valmistelija: Kenneth Flythström, Emil Vehanen
Jättäjä: Katriina Saarnilahti

KAAVAMUUTOSVAATIMUS

Kaavan mukaisessa hyväksytyssä tiesuunnitelmassa Timalantien liittymä Tenniskalliontielle ja Tenniskujalle siirtyy Tenniskalliontien päähän. Samalla yli 14 vuotta kiinteistöjen käytössä ollut päällystetty liittymä lähempänä Störsvikintietä suunnitellaan jäävän pyörätieksi. Olen tiedustellut kaikilta 22:lta kiinteistöltä kyseisten teiden varrella näkemystä pyörätieksi muuttamisesta ja yhtään puoltavaa lausuntoa en ole saanut. Päinvastoin kiinteistöjen omistajat haluavat säilyttää nykyisen ajotien eivätkä näe tarvetta pyörätielle lainkaan. Muutosta vastustetaan yksimielisesti. Tästä syystä vaadin omasta ja muiden puolesta kaavamuutosta, jolla pyörätie muutettaisiin ajoliittymäksi.

Perusteluna on
– vuosia vakiintunut käytäntö käyttää ”pyörätietä” ajotienä
– pyörätie ei jatku ja uusi kevyen liikenteen väylä on kaavoitettu Timalantielle
– ajotien säilyttäminen jakaisi kiinteistöille kulkevan liikennemäärän tasaisemmin kuin yksi liittymä
-Timalantie tulee olemaan pitkään ruuhkainen jatkuvan rakentamisen johdosta. Rockin alueelle on kaavoitettu toista sataa asuinkiinteistöä.

Vastaus:

Siuntion hallintosäännön §52 mukaan tekninen johtaja toimii kaavoitus, kehitys ja joukkoliikenteen tulosalueen johtajana.

Störsvikissä Golf-kartanon pohjoispuolen alueen asemakaava on hyväksytty Siuntion kunnanvaltuustossa 9.11.2009 § 88. Kyseisessä asemakaavassa kaava-alueen keskeiseksi liikennettä välittäväksi uudeksi pääväyläksi on silloisessa osayleiskaavassa, nykyisin asemakaavoitettu linjaus kt51:n ja Siuntiontien risteykseen Sunnanvikissä. Siuntion maankäytön kehityskuvan mukaisesti asemakaavoitettu Störvikin tulotie tulee olemaan pääväylä Kuntakeskuksesta Störsvikiin kulkien Sunnanvikin kautta tulevaisuudessa, kun eritasoliittymä on valmistunut. Tämän perusteella on luontevaa, että liikenne ohjautuu tenniskujalta ja tenniskalliontieltä Sunnanvikin suuntaan jo kaava-alueelta lähtien.

Timalantie tulee olemaan tulevaisuudessa eritasoliittymän ja Timalantien valmistuessa vilkkaasti liikennöity väylä, jolloin ajoneuvojen määrä Timalantien ja Störsvikin risteyksessä tulee kasvamaan. Myös tästä johtuen on perusteltua, että Tenniskujan ja Tenniskallion liikenne ohjataan Timalantielle voimassa olevan asemakaavan mukaisesti kauemmas em. risteyksestä, jottei risteysalue ruuhkaudu.

Tekninen osasto on vastaanottanut 2.10.2024 päivätyn kirjelmän alueen kiinteistönomistajalta, jossa todetaan, että asemakaavan mukaiset katuratkaisut tulisi säilyttää.

Teknisessä lautakunnassa 10.9.2024 § 94 hyväksytty Timalantien (Störsvikin tulotie) katusuunnitelma on laadittu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Asemakaavan mukaiset katuyhteydet ovat liikenneturvallisuuden sekä alueen maankäytön näkökulmasta perusteltuja.

Aloite on jätetty 15.11.2024
Seurantatunnus: SIU/31/00.01.04/2025
Valmistelija: Kenneth Flythström
Jättäjä: Hilkka Toivonen

Kunnan julkaisemissa kuulutuksissa nykyään ilmoitetaan, että kyseinen aineisto (kaavat tai muu) on nähtävissä kunnan nettisivuilla ja kunnantalossa sen aukioloaikana.

Ehdotan, että sen lisäksi aineisto on paperimuodossa nähtävissä kirjastossa. Kirjasto voi varata yhden lehtihyllykotelopaikan ajankohtaisia kuulutuksia ja mm. juuri kaava-aineistoja varten.

Perustelu, miksi kirjastoon: kirjastolla on laajat aukioloajat omatoimiaikoineen. Moni pystyy hahmottamaan laajat kokonaisuudet parhaiten paperilla.
Tämä lisäisi kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja saada tietoa.

Vastaus: aloite on käsittelyssä

Aloite on jätetty 30.12.2023
Seurantatunnus: SIU/108/10.00.04/2024
Valmistelija: Riku Haili, Emil Vehanen
Jättäjä: Tom ja Anna Paasikivi

Asemalla sijaitsevan luistelukentän pohja on asfaltoitu. Asvaltti on vanha ja epätasainen. Näinollen kentän jäädyttäminen sellaiseksi, että siinä luistelu on turvallista vaatii kentän pohjan uusimimisen. Kentän pohja tulisi uusia tavalla, että siinä otetaan huomioon myös kesäkäyttö. Yksi keskikokoinen kenttä vaatii n. 100-120 kuutiota vettä luisteluun. Kentän viereen tulee perustaa vesipiste, jolla alue saadaan helposti jäädytettyä. Vesipiste tulisi sijoittaa erilliseen varastoon suojaan ulkoilmalta sekä mahdolliselta ilkivallalta.

Kaikille jääalueille tulisi varata jäänpuhdistusvälineitä, joilla käyttäjät pystyvät pitämään aluetta puhtaana pienistä lumimääristä.

Luistelukentän ylläpito vaatii kunnalta joko lisärsussointia osa-aikaiseeen kausityöntekijään tai erilliseen sopimukseen yrittäjän kanssa, jolla on tarvittava välineistö ja työntekekijä. Kustannusvertailu näiden vaihtoehtojen kanssa tulee tehdä.

Mikäli kentän ylläpitö ja huolto olisi kunnan vastuulla, niin kentän auraus ja muu lumenpoisto vaatii kunnan hankittavaksi esim.pientraktorin. Pientraktorille ja siihen liittettäville lisävarusteille löytyy kunnassa käyttöä vuoden ympäri.

Vastaus:

Siuntion luistelukenttä sijaitsee tällä hetkellä Siuntion tenniskentällä. Siuntion talousarviossa kuntakeskuksen liikunta alueisiin on varattu vuosille 2024-2025 yhteensä 200 000€, johon sisältyy tenniskentän kunnostus. Kunnostuksessa tullaan huomioimaan ympärivuotinen käyttö. Kyseiseen investointikohteeseen sisältyy myös välineistön hankinta tenniskentälle mukaan lukien talvikäyttö.

Nopeammalla aikavälillä tekninen toimi on käynyt keskusteluja aktiivisten siuntiolaisten kanssa jääkentän ylläpidosta ja yhteistyö vapaaehtoisten kanssa aloitettiin tammikuussa 2024. Lisäksi kunta toimittaa kentälle jäänpuhdistusvälineitä sekä maalit pikaisella aikataululla. Kentän auraus on ulkoistettu siuntiolaiselle yrittäjälle.

Nykyisen luistelukentän tilalle (tai lisäksi) on kunnan talousarviossa vuodella 2024 budjetoitu jääkiekkokaukalo, jolle on jo olemassa oma vesipiste. Työkoneiden tarvetta ollaan kartoittamassa ja mikäli kunnan tekninen toimi tulee siihen lopputulokseen, että oma mönkijä tai traktori on järkevä hankkia, niin sellaisen hankkimista tullaan ehdottamaan.

Aloite on jätetty: 4.12.2023
Seurantatunnus: SIU/691/00.01.04/2023
Valmistelija: Jytta Poijärvi-​Miikkulainen, Kenneth Flythström ja Eero Kling
Jättäjä: Jan Airola

Miksi? 
 
Yhdistävä tekijä kunnallisesti tuotettujen toimivien liikuntapalveluiden kanssa on keskittäminen. Tällä hetkellä Siuntiossa on useita harrastusmahdollisuuksia mutta ne ovat kaikki hajanaisesti verrattaen suuren kunnan alueella. Tämä vaikeuttaa niin ylläpitoa kuin saavutettavuutta. Keskittämällä palvelut yhteen paikkaan on kaikkien tahojen etu. Tarjoamalla keskitettyjä palveluita löytyy jokaiselle jotain ja samalla vähennetään edestakaisin ajoa esimerkiksi lasten harrastamisen takia.  
 
Mihin? 
Vastaavan kokoisiin kuntiin nähden Siuntiossa on valtava etu uimahalli investoinnin myötä. Moni vastaavan kokoinen kunta ei voisi vastaavasta haaveilla vaikka heillä onkin muuten liikuntapalvelut hyvin hoidossa. Keskittämällä muitakin liikunnallisia palveluita uimahallin yhteyteen luodaan myös mahdollisuuksia yritystoiminnalle jo olemassa olevien tilojen ja toimijoiden kautta. Uimahalli, kuntosali + liikuntasali sijainteineen on neljän Siuntiota halkovan verisuonen keskipisteessä. Etelässä 51, Pohjoisessa Lohja ja Ykköstie, Lännessä Virkkala ja Inkoo ja Idässä Evitskog ja Kirkkonummi.  
 
Vaihtoehtoisesti Aseman seudulla on jo olemassa olevia liikuntapalveluita mutta katson näiden olevan enemmän sidoksissa koululiikuntaan (pitää säilyttää) ja jotta kunta voisi kasvaa pitää aseman seudulla olla tilaa kasvulle. Mikäli katsomme muita vastaavia kuntia niin urheilukeskukset on järjestään sijoitettu hieman keskustan ulkopuolelle.  
 
Miten?  
Koska urheilukeskusta voi halutessaan kehittää loputtomiin tuomalla lisää mahdollisuuksia samaan yhteyteen on edettävä vaiheittain.  

Ensimmäisessä vaiheessa keskittyisin brändäykseen sekä kunnostamaan jo alueella olevia liikuntapaikkoja kuten tenniskentät, Tjusträskin uimaranta sekä ulkoilureitit (rullaluistelun asfaltti). Ensimmäisessä vaiheessa osana brändäystä kunnan hoitamat hiihtoladut tehdään uimahallin ympäristöön valaistulle alueelle. “Koko perheen voimin ladulle ja uimaan”. Latuja olisi hyvä olla eri tasoisille hiihtäjille eli vähintään kaksi. Osana brändäystä kartoitetaan kesää ajatellen alueen pyöräilyreitit (maasto + matka) sekä suunnistusrasteja lähialueen maastoon. Ensimmäisen vaiheen kustannukset pysyvät toisin sanoen verrattaen pieninä. 
 
Toisessa vaiheessa rakennetaan Lepopirtin ja tenniskenttien väliselle alueelle täysipitkä tekonurmikenttä (min. 95x55m).  Alla hahmotelmaa miten mahtuisi.  

Tekonurmikenttä tehtäisiin ympäristö- ja käyttäjäystävällisenä puukuitutäytteisenä (Esim. https://forest.fi/fi/artikkeli/puu-korvasi-kumirouheen-jalkapallokentalla/#d47458be(öppnas i en ny flik, du flyttas till en annan tjänst)). Täysikokoinen kenttä antaa mahdollisuuden tapahtumien järjestämiseen ilman häiriötä keskustan muuhun elämään. Alueelta löytyy jo tarvittavat pysäköintitilat sekä palveluita. Huom. Talin palloiluhallissa järjestetään junioreiden käsipalloturnauksia tekonurmella talvisin koska on riittävän iso tila. Sjundeå Cuppia ajatellen tekonurmi myös kestää turnauskäytössä paremmin kuin luonnonnurmi.  

Kolmannessa vaiheessa investoidaan tekonurmikentän kattamiseen. Ylipainekuplahalli täysikokoisen kentän päälle tuo vuokratuloja ja yritystoiminnan tukea myös muista kunnista. Lohjan Muijalan kupla on yli 40 vuotta vanha eikä riitä nykyisille kävijämäärille. Inkoon jalkapallohalli ei täytä mittojen puolesta edes 10 vuotiaiden otteluvaatimuksia. Veikkolasta ajetaan Nummelaan tai Masalaan talviharjoituksiin. Karjaalta ajetaan Tammisaareen. 
 
Neljännessä vaiheessa tehdään Lepopirtin kaakkoispuolen kaistaleelle luistelua varten alue joka toimii kesäisin lämmittelyalueena tekonurmikentälle.  
 
Vaiheiden lukumäärään, sisältöön saatikka aikatauluun en tässä taloustilanteessa halua ottaa aloitteessani liikaa kantaa. Näkisin kuitenkin että pystyisimme tarjoamaan parempaa jo vaiheen 1 toiminnoilla. Näiden vaiheiden toteuttaminen vaatii yhteistyötä Hotelli Siuntion osalta mutta en usko että heillä on ainakaan asiaan vastustusta kun käytännössä tuomme heille lisää asiakkaita. Koko perheen aktivointi liikkumaan on helpompaa kun jokaiselle voi tarjota jotain.  

Respons:

Kuntalaisaloitteessa esitelty malli toimintojen keskittämisestä ja asteittaisesta parantamisesta on kannatettava ja osittain jo käytössä. Asiaa on käsitelty laajasti Siuntion liikuntaolosuhdeselvityksessä (Liikkumisen ja urheilun olosuhteet Siuntiossa 2020-2024(öppnas i en ny flik)). Selvitystä tehtäessä uimahallin maaston tilanne oli kuitenkin vielä toisenlainen, joten selvityksen päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi.  

Siuntio haluaa olla tunnettu siitä, että täällä ihmiset voivat hyvin. Siuntion elinvoiman ja brändin rakentamisessa hyvinvointi, johon liikkuminen ja ulkoilu kuuluu, ovatkin keskiössä. Maantieteellisesti hyvinvointipalveluiden ja matkailunbrändin rakentamisessa on kolme painopistettä:  
1) Hotelli Siuntio kokonaisuus 
2) kuntakeskus  
3) Pickala-Störsvik 

Tämä kolmipisteinen malli mahdollistaa toisiaan tukevat mutta kuitenkin pääosin erilaiset toiminnot.  

Hotelli Siuntion kokonaisuus on kehittymässä suuntaan, jossa vakinainen asuminen on keskeisessä roolissa. Hyvinvointipalvelut kulkevat konseptissa hyvin mukana mutta eivät tukeudu urheilukeskustyyppiseen toimintaan. Nykyiset kunnan operoimat palvelut alueella (uimahalli, kuntosali, liikuntahalli sekä uimahallin ulkoalueet) ovat jo nyt pienelle kunnalle erittäin hyvät. Siuntion kunnan brändin kannalta on tärkeä keskittää markkinointi ja voimavarat nyt olemassa olevien toimintojen kehittämiseen.  

Uimahallin ulkoalueella tehtiin jo kesän 2023 aikana pienimuotoisia kunnostustöitä. Ulkoilureittejä raivattiin, beach-volleykentän hiekka vaihdettiin ja ulkoilureittien rikkoutuneita rakenteita korjattiin. Alkutalvesta 2023 ulkoilureittien valaistus vaihdettiin yhteistyössä Hotelli Siuntion kanssa led-pohjaiseksi, jolloin käyttökulut pienenivät huomattavasti. Alueen kunnostustöitä jatketaan lumien sulettua. Pyöräilyreittejä on tarkoitus kartoittaa vuoden 2024 aikana ja kiintorastien asettamisen mahdollisuutta selvitetään olemalla yhteydessä lajin harrastajiin. 

Keskustassa sijaitsee jo nyt monipuolisesti sisä- ja ulkoliikuntatoimintoja. Pieneen kuntaan nähden olemassa olevat toiminnot ovat jo nyt runsaat ja niiden ylläpidossa ja kehittämisessä on töitä. Keskustan toiminnoista suuri osa on kunnan operoimia ja näin mahdollisuuksia myös niiden kehittämiseen on kunnalla parhaat. 

Urheilukentän ympäristöön on tarkoitus laatia kokonaisvaltainen suunnitelma, jotta hiljalleen rakentuneet kokonaisuudet saadaan nivottua yhteen. Urheilukenttä, tenniskentän alue, skeittipuisto ja BMX-rata vaativat kaikki parannustoimenpiteitä ja uudistamista. Uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa luistinjää siirretään uuteen paikkaan lähelle AKK:n väliaikaisten tilojen aiempaa paikkaa. Luistinjää rakennetaan siten, että kesäaikana sitä voidaan käyttää muuhun pelailuun. Tämä tapahtuu vuoden 2024 aikana. Loppualueelle tehdään vuoden 2024 aikana tarkempi suunnitelma. Vuonna 2024 korjataan jo myös skeittialueen rakennelmia.   

Etelässä Pickala-Störsvik alueen painopisteet ovat golf, tennis/padel, meri sekä Störsvik-Kopparnäsin virkistysalue.  

Jalkapallokuplan tarve on kunnassa tunnistettu jalkapallon kasvaneiden harrastajamäärien myötä. Investointina kokonaan uuden kentän rakentaminen on Siuntion kokoiselle kunnalle kuitenkin haastavaa. Jo nykyisten rakennusten ja liikunta-alueiden ylläpito ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen tilojen rakentaminen vievät paljon investointirahaa eikä kuntalaisten verotaakkaa haluta kasvattaa. Ideana kentän rakentaminen uimahallin läheisyyteen on tuore, mutta kunnan lähiaikojen investointiohjelmiin se ei tule mahtumaan. 

Kuntalaisaloitteessa tuodaan hyvin esiin lähikuntien tarjonta jalkapallon sisäpelitiloissa. Oman hallin rakentamisen sijasta Siuntion kannattaakin tutkia erilaisia yhteistyömahdollisuuksia suurempien investointien rahoittamisessa. 

Lisätietoja: 
Sivistystoimenjohtaja Eero Kling, eero.kling@siuntio.fi

Aloite on jätetty: 12.6.2023
Seurantatunnus: SIU/440/00.01.04/2023
Valmistelija: Kenneth Flythström/Arto Inkinen
Jättäjä: Störsvikin asukasyhdistys

Störsvikin alueella sijaitseva hiekkakenttä, josta on purettu lasten päiväkoti, on todettu lautakuntien keskusteluissa sopivaksi koirapuiston sijoituspaikaksi. Sen vieressä on lasten leikkipaikka, joka odottaa kunnostamista. Störsvikin asukasyhdistys ehdottaa että kunnostuksen yhteydessä tulisi alueelle rakentaa koirapuisto. Perusteena aloitteelle pidämme koirien erittäin suurta määrää alueella sekä alueen koirien ulkoiluttamiseen liittyviä rajoitteita. Alue muodostuu pääasiassa golfkentistä, joilla ei pelikauden aikana voi liikkua sekä seudun suurimmasta luontopuistosta, jossa lintujen pesimäaikana 1.4.-31.7. koirat eivät saa juosta vapaina. Leikkipaikan kunnostamiseen liittyy lisäksi Asukasyhdistyksen hankkima leikkimökki, jonka siirto paremmin sopivaan paikkaan kentällä on päätetty aikaisemmin, mutta joka on toistaiseksi vielä tekemättä. Leikkimökin kunnostaminen talkoilla on tarkoitus toteuttaa kesän aikana.

Olemme tietoisia että kyseinen alue saatetaan tulevaisuudessa myydä ja puiston aidat joudutaan silloin siirtämään toiseen sopivaan paikkaan.

Lasten päiväkodin purun yhteydessä kentän tasoitus ja putkistojen poisto on jäänyt tekemättä. Paikka on näkyvä ja keskeinen ajotien vieressä ja se kaipaa siistimistä.

Arvio koirapuiston aidan ja portin rakentamisesta on noin 20.000 euroa. Tarkempi tieto on saatavissa kun Siuntion keskustan koirapuisto toteutetaan tänä vuonna.

Aloite on jätetty: 15.2.2023
Seurantatunnus: SIU/151/11.01.05/2023
Valmistelija: Lotta Juusti
Jättäjä: Pro Kahvimaa

Ehdotamme, että Siuntion kunnan tulee ryhtyä toimiin Solamäen kallioylängön lisäämiseksi paikallisesti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden joukkoon (arvoluokka 5) ja tämän merkitsemiseksi Siuntion kunnan yleiskaavaan.

Siuntion Kahvimaalle on tunnusomaista korkeista kalliojaksoista muodostuva maisema. Solamäen maisema-arvojen suojelumerkitystä puoltavat kallioalueen suhteellinen korkeus, hahmottuminen ympäristöstä ja sieltä avautuvat näköalat sekä seudullisen ympäristön maisemakuva. Lisäksi mm. kallioalueen länsireuna on maisemallinen solmukohta. Osin metsäiset rinteet kohoavat jyrkästi halliten maisemaa. Kalliopaljastumat ovat jäkälävaltaisia.

Erityispiirteitä haitallisesti muuttavia toimenpiteitä tulisi täällä välttää ja sekä Solamäellä sijaitsevan geologisesti sekä arkeologisesti huomattavan kalliomuodostuman, Solamäen luolaston suojelua tulisi edistää. Solamäki on maisemallisesti osa kuntamme korkeimpien kallioiden Solamäki—Kimpari -kokonaisuutta.

Solamäellä on useampia yli 90 metrin korkeuteen yltäviä kalliohuippuja ja jyrkänteitä (jyrkänteistä 14 kpl on huomioitu maastokartalla) sekä useita pieniä suoalueita ”kalliosolien” välissä ja avolähde sekä noro. Vihdin puolelle ulottuva kallioylänkö rajautuu luonnonsuojelualueeseen mikä täydentää Solamäen alueen merkittävyyttä. Ylängöltä löytyy paikoitellen valtakunnallisesti ja paikallisesti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja ja sen kautta kulkee ekologisia yhteyksiä lähialueen luonnonsuojelualueille ja arvokkaille luontokohteille (Risubackajoen rantalehto, Itänurkan puro, Sikamäki, Nybackan pähkinälehto, Jerusaleminmäki, Sikomäki, Kimpari-Mustalahdenvuori, Pekkula ja Järvenkolo, Falkmäki, Torsgårdin metsä, Hepari, Palojoki, Haapajärvi, Nummenkylän kohosuo, Kauhusuo-Kauhukallo ja Huhmarjoen luhtametsa) aina Nuuksioon saakka. Maakuntakaavassa ekologinen käytävä löytyy Solamäen itäpuolelta (Meiko-Nuuksio läntinen).

Erikoinen luonnonesiintymä, Solamäen luolasto sijaitsee kunnan toiseksi korkeimman kallionlaen (n. 94 metriä) yhteydessä. Tämä on varsinainen näköalapaikka – suuri maastokorkeus ja jyrkänne, mistä aukeaa länteen laaja ja esteetön näkymä viljelyaukeille ja muille kallioille. Museovirasto on inventoinut luolaston ja luetteloinut sen tietokantaansa. Noin viisitoista metriä pitkässä pääluolassa on kalliopiirroksia ja siihen liittyy paikallista kulttuurihistoriaa. Perimätietona kerrotaan, että kyseessä on isovihan aikainen piilopaikka, jota on käytetty vielä myöhemminkin. Solamäen luolasto esitellään myös Uudenmaan luolat -tietokirjassa (julkaistu 2017). Teos esittelee alueen 60 suurinta, geologialtaan erikoisinta, kansantarustoltaan kiehtovinta ja matkailullisesti merkittävintä luolaa. Kirjoittaja on tietokirjailija ja luontomatkailuopas Tuomo Kesäläinen, jonka kirjat käsittelevät erityisesti geologisia muodostelmia kuten rotkoja ja luolia, joista jälkimmäisiä hän on tutkinut yli kymmenen vuotta.

Solamäellä on biologisia, geologisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja sekä lisäksi monikäyttö- ja lähiympäristöarvoja niin paljon, että sen pisteet saattaisivat yltää jopa maakunnallisesti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden joukkoon. Haemme Solamäen kallioylängölle tällä haavaa vähintään paikallista statusta, kuten johdantotekstissä kerroimme.

Solamäen kallioylängön sijainti: Kahvimaan keskellä Siuntion pohjoisosissa, kallioalueen noin 150 hehtaarin pinta-alasta suurin osa on Siuntion puolella ja noin viidesosa Vihdin puolella.

Respons:

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Geologian tutkimuslaitoksen (GTK) toteuttama valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden inventoinnin loppuraportti on tulossa julkaisuun kevään 2023 aikana. Raportti sisältää runsaasti tietoa myös arvoluokkiin 5–7 arvotetuista kallioalueista, joilla voi olla huomattavaa paikallista merkitystä. Jäämme odottamaan raportin julkaisua, jotta voimme huomioida näitä mahdollisia paikallisesti merkittäviä kallioalueita. Tämänhetkisen kartoituksen perusteella Solamäen alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita.

Tulevan yleiskaavan päivitystyössä hyödynnetään teemakohtaisia tausta-aineistoja, joissa on huomioitu nykytiedossa olevat valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kallioalueet (Sweco, 2020). Siuntion strategista yleiskaavaa toteutetaan teema-aineistojen pohjalta ja siten maisemansuojelua voidaan edistää kaavoituksella. Solamäen alue on yksityisomisteista ja yleiskaavassa luokiteltu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Aloite tuodaan kaavoitukseen tietoon ja alueen paikallista merkitsevyyttä voidaan tarkastella uuden maankäyttöpäällikön astuttua virkaan.