Siir­ry si­säl­töön

Sui­tian linna


Sui­tian linna si­jait­see Siun­tion kir­kon­ky­läs­sä ja­lo­pui­den sy­lei­lys­sä pie­nel­lä pel­to­kuk­ku­lal­la.
Erik Fle­ming ra­ken­si 1540-​luvulla Kirk­ko­joen laak­soon Sui­tian ki­vi­sen kar­ta­no­lin­nan pää­ra­ken­nuk­sek­si ti­lal­leen, josta tuli myö­hem­min räls­si­ti­la. Tilan maat ulot­tui­vat tuol­loin Loh­jan­har­jul­ta Pik­ka­lan­lah­teen. Fle­min­gin suku omis­ti tilan 1730-​luvulle saak­ka, minkä jäl­keen omis­ta­jia oli usei­ta, kuten Reu­ter­hol­min suku ja Au­gust Wrede, joka oli tilan vii­mei­nen yk­si­tyi­so­mis­ta­ja vuo­si­na 1898-1934. Lin­nan ny­kyi­nen ul­koa­su on Wreden teet­tä­mien mit­ta­vien muu­tos­töi­den seu­raus­ta.

Wreden jäl­keen Sui­tian lin­nan on omis­ta­nut Suo­men val­tio. Hel­sin­gin yli­opis­ton opetus-​ ja tut­ki­mus­ti­lan toi­min­ta alkoi Sui­tias­sa vuon­na 1975, ja yli­opis­ton Länsi-​Uudenmaan täy­den­nys­kou­lu­tus­lai­tos pe­rus­tet­tiin sinne vuon­na 1988. Lai­tos tun­net­tiin ni­mel­lä Koulutus-​ ja ke­hit­tä­mis­kes­kus Pal­me­nia, Länsi-​Uusimaa. Koulutus-​ ja ke­hit­tä­mis­kes­kus Pal­me­nian Hel­sin­gin, Länsi-​Uusimaan ja Van­taan yk­si­köt yh­dis­ti­vät voi­man­sa Pää­kau­pun­ki­seu­dun yk­sik­köön 1.1.2007.

Hel­sin­gin yli­opis­to päät­ti kon­sis­to­rin ko­kouk­ses­saan 19.10.2005 luo­pua pel­to­vil­je­lys­tä ja kar­ja­ta­lou­des­ta Sui­tian opetus-​ ja tut­ki­mus­ti­lal­la. Toi­min­not kes­ki­te­tään Hel­sin­gin Vii­kin kam­puk­sel­la si­jait­se­val­le maa­ti­lal­le. 

Kar­ta­no on ny­kyi­sin yk­si­tyi­so­mis­tuk­ses­sa.