Siun­tion­jo­ki

Siun­tion­jo­ki on yksi Etelä-​Suomen eri­tyi­sim­mis­tä jo­ki­ve­sis­töis­tä, ja se saa al­kun­sa Vih­din Enä­jär­ves­tä, josta se las­kee Pik­ka­lan­joen kaut­ta Itä­me­reen. Joki on säi­ly­nyt lä­hes­tul­koon luon­non­ti­lai­se­na, ja sen ai­nut­laa­tui­suut­ta ko­ros­taa sii­hen nouse­va me­ri­tai­men­kan­ta. Li­säk­si joen var­rel­la esiin­tyy Suo­mes­sa har­vi­nai­nen ku­nin­gas­ka­las­ta­ja ja vä­hä­lu­kui­nen leik­ki­sä sauk­ko.

Siun­tion­joen valuma-​aluetta täplit­tä­vät pie­net jär­vet, vilk­kai­na vir­taa­vat pie­net purot, pie­nia­lai­set sa­vi­pel­lot ja jyl­hät kal­lio­jyr­kän­teet. Ai­nut­laa­tui­nen Siun­tion­joen valuma-​alue muo­dos­taa val­ta­kun­nal­li­ses­ti ar­vok­kaan maisema-​alueen.

Siun­tion luon­non­mai­se­maa ym­mär­tää pa­rem­min, kun kii­pe­ää mäen­har­jal­le kat­so­maan män­ni­kön lo­mas­ta au­kea­vaa pel­to­mai­se­maa ja ku­vit­te­lee meren sen ti­lal­le. Vielä 3000 vuot­ta sit­ten Siun­tio oli saa­ris­toa ja meri peit­ti ny­kyi­siä pel­toau­kei­ta. Prons­si­kau­den ih­mi­set hau­ta­si­vat kuol­leen­sa saa­ris­ton kau­niil­le män­ty­luo­doil­le veden ää­reen, ja prons­si­kau­ti­sia hau­ta­röyk­kiöi­tä löy­tyy edel­leen Siun­tion alu­eel­ta.

Sit­tem­min maan ko­hoa­mi­sen myötä me­ren­ran­ta on ve­täy­ty­nyt ny­kyi­sil­le si­joil­leen. Jäl­keen­sä meri jätti laa­jat sa­vi­ken­tät sekä Länsi-​Uudenmaan lu­kui­sat purot ja jär­vet.

Verk­kai­se­na vir­taa­va Siun­tion­jo­ki on toi­mi­nut sa­to­jen vuo­sien ajan tär­keä­nä kul­ku­reit­ti­nä.  Siun­tion kes­kiai­kais­ta ki­vi­kirk­koa ja sen ym­pä­ril­le kas­va­nut­ta kir­kon­ky­lää ei ra­ken­net­tu sat­tu­mal­ta Siun­tion­joen ja Kirk­ko­joen ris­teyk­seen.

Sa­vi­maat val­jas­tet­tiin tu­hat­kun­ta vuot­ta sit­ten niik­si pel­toau­keik­si, jois­ta Siun­tion mai­se­ma ny­ky­ään tun­ne­taan. Vil­ja­vat pel­lot vaa­ti­vat kui­ten­kin ve­ron­sa: jotta pel­loil­ta saa­tiin yli­mää­räi­nen vesi pois, pe­rat­tiin monet Siun­tion purot ja ojat suo­rik­si, mikä aset­ti huo­nos­ti vettä lä­päi­se­vät sa­vi­maat ja suo­rat syvät ojat alt­tiik­si tul­vil­le. Tul­vat puo­les­taan huuh­to­vat ra­vin­tei­ta ja ir­toai­nes­ta Siun­tion­jo­keen ja Itä­me­reen, minkä seu­rauk­se­na ve­sis­töt re­he­vöi­tyi­vät ja ir­toai­nes tukki me­ri­tai­me­nel­le kor­vaa­mat­to­mia ku­tuso­raik­ko­ja.

So­tien jäl­keen yleis­ty­nyt sa­lao­ji­tus on osal­taan pie­nen­tä­nyt pel­to­jen pin­ta­va­lun­taa ja siten vä­hen­tä­nyt ra­vin­tei­den huuh­tou­tu­mis­ta ve­sis­töi­hin.

Siun­tion­jo­ki vir­taa laa­jo­jen sa­vi­ta­san­tei­den poik­ki ja on näin luon­nos­taan sa­vi­sa­mea joki. Täy­del­li­ses­sä kun­nos­sa Siun­tion­jo­ki ei kui­ten­kaan ole.

Jär­vet joen var­rel­la vaih­te­le­vat eko­lo­gi­sel­ta ti­lal­taan huo­nos­ta hy­vään. Osa valuma-​alueen jär­vis­tä on pa­has­ti re­he­vöi­ty­nei­tä, mikä näkyy myös Siun­tion­joes­sa. Eko­lo­gi­sel­ta ti­lal­taan joki on kui­ten­kin py­sy­nyt tyy­dyt­tä­vä­nä.

Länsi-​Uudenmaan Vesi ja Ym­pä­ris­tö ry (LUVY), WWF Suomi ja Vir­ta­ve­sien hoi­to­yh­dis­tys ry ovat yh­des­sä Siun­tion kun­ta­lais­ten kans­sa ra­ken­ta­neet joen var­rel­le lu­kui­sia kos­teik­ko­ja ja kak­si­ta­sou­o­mia ra­vin­tei­den ja kiin­toai­nek­sen pi­dät­tä­mi­sek­si pois joes­ta ja Itä­me­res­tä.

Me­ri­tai­me­nen li­sään­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia on ko­hen­net­tu lu­kui­sil­la vir­ta­ve­si­kun­nos­tuk­sil­la, kuten pur­ka­mal­la nousues­tei­tä ja la­pioi­mal­la uusia ku­tuso­raik­ko­ja. 

Kun­ta­lais­ten ha­luk­kuus suo­jel­la Siun­tion­jo­kea on kor­vaa­ma­ton voi­ma­va­ra joen suo­je­le­mi­sek­si. Siun­tion kunta on ra­hoit­ta­nut kun­nos­tus­hank­kei­ta ja ra­ken­ta­nut oman hu­le­ve­siä ke­rää­vän ja vii­vyt­tä­vän kos­tei­kon hu­le­ve­sien luon­non­mu­kai­sek­si puh­dis­ta­mi­sek­si.

Siun­tion­jo­ki 2030

Länsi-​Uudenmaan Vesi ja Ym­pä­ris­tö ry (LUVY) on laa­ti­nut ve­sis­tö­vi­sion Siun­tion­joen tilan ko­hen­ta­mi­sek­si hy­vään eko­lo­gi­seen ti­laan. Vi­sion ovat hy­väk­sy­neet ja al­le­kir­joit­ta­neet kaik­ki valuma-​alueen kun­nat, ja Siun­tion kunta on vi­sion tär­keä tu­ki­ja. Hanke käyn­nis­tyi kuusi­vuo­ti­sel­la so­pi­muk­sel­la vuo­den 2019 alus­sa ja se sai vuon­na 2024 jat­koa vuo­sil­le 2025-2030.

Siun­tion­jo­ki 2030 -​hankkeen tar­koi­tuk­se­na on alu­een toi­mi­joi­den mää­rä­tie­toi­sel­la yh­teis­työl­lä pa­ran­taa ve­sis­tön tilaa ja edis­tää vir­kis­tys­käyt­töä. Jo teh­ty­jen toi­men­pi­tei­den seu­rauk­se­na Siun­tion­joen ve­sis­tö valuma-​alueineen on hy­väs­sä eko­lo­gi­ses­sa ti­las­sa, tai­me­nen luon­tai­nen elin­kier­to on tur­vat­tu ja ve­sis­tö­jen vir­kis­täy­ty­mis­mah­dol­li­suu­det ovat laa­jen­tu­neet.

Ve­sis­tö­alu­ees­ta suu­rin osa kuu­luu Na­tu­ra 2000 -​alueeseen. Li­säk­si se on myös ainoa ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­riön aset­ta­man Ve­sis­tö­jen eri­tyis­suo­je­lu­työ­ryh­män eh­dot­ta­ma eri­tyis­suo­jel­ta­va jo­ki­ve­sis­tö Uu­del­la­maal­la.

Siun­tion­joen ve­sis­tö­alue kuu­luu Kymijoen­-​Suomenlahden ve­sien­hoi­toa­lu­ee­seen, josta löy­dät li­sä­tie­toa ym­pä­ris­tö­hal­lin­non in­ter­net­si­vuil­ta.

Sa­vi­sa­mea joki on voin­nil­taan tyy­dyt­tä­väs­sä ti­las­sa ja sen jär­vien tila vaih­te­lee huo­nos­ta hy­vään. Siun­tion­joen ve­sis­tö­alu­ee­seen kuu­luu jo­kio­suu­den li­säk­si usei­ta jär­viä, kuten esi­mer­kik­si Vih­din Enä­jär­vi ja Poik­ki­puo­liai­nen, Siun­tion Kar­hu­jär­vi, Tjusträsk ja Vikt­räsk ja Kirk­ko­num­men Bakt­räsk, He­pa­ri ja Pe­tä­jär­vi.

Siun­tion­jo­ki tar­jo­aa kun­ta­lai­sil­le hie­non ul­koi­lu­koh­teen. Joki on esi­mer­kik­si hel­pos­ti me­lot­ta­vis­sa, ja me­lo­jien kes­kuu­des­sa Siun­tion­jo­ki tun­ne­taan­kin Suo­men Amazonina. Li­säk­si Siun­tion kun­ta­kes­kus­taan on pe­rus­tet­tu Jo­ki­puis­to, joka on va­paas­ti kun­ta­lais­ten vir­kis­täy­ty­mis­käy­tös­sä.

Siun­tion­jo­keen tu­tus­tu­mi­nen on si­säl­ly­tet­ty Siun­tion mo­lem­pien kou­lu­jen, Sjundeå svens­ka sko­lan ja Alek­sis Kiven kou­lun, ala­kou­lun ym­pä­ris­tö­op­piin.