Kun­ta­lais­aloi­te

Aloi­te on jä­tet­ty 15.11.2024
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/31/00.01.04/2025
Val­mis­te­li­ja: Ken­neth Flyth­ström ja Emil Ve­ha­nen
Jät­tä­jä: Wille Alas­mä­ki

Bus­si­kul­je­tuk­set ovat mer­kit­tä­vä osa siun­tio­lais­ten kul­ke­mi­ses­ta ju­nien rin­nal­la.
Ha­luan Siun­tion kaik­kiin bus­sei­hin tur­va­vyöt, ly­hyem­mät rei­tit ja lisää ai­ka­tau­lu­ja.

Siun­tios­sa on pit­kään ollut kun­nan tar­joa­mia bussi kyy­te­jä kou­lu­lai­sil­le.

On hieno asia, että HSL- on al­ka­nut lii­ken­nöit­se­mään Siun­tios­sa. Bus­si­kyy­dit ovat ai­kais­tu­neet niin että ju­niin eh­dit­täi­siin pa­rem­min, joka on ai­heut­ta­nut sen, että kou­lu­lai­set­kin jou­tu­vat he­rää­mään erit­täin ai­kai­sin kou­luun, vaik­ka se al­kai­si­kin pal­jon myö­hem­min. Lap­set tu­le­vat le­vot­to­mik­si pit­kien bus­si­mat­ko­jen ai­ka­na ja al­ka­vat rie­hua, joka häi­rit­see kans­sa mat­kai­li­joi­ta.

Ei ole tur­val­lis­ta, että lap­set jou­tu­vat kä­vel­lä pi­meäs­sä ai­kai­sin aa­mul­la. Myös tur­va­vöit­ten puute linja-​autoissa on iso on­gel­ma. On hyvä että osis­sa linja-​autoissa on tur­va­vyöt mutta mie­les­tä­ni kaik­kiin linja-​autoihin pitää saada tur­va­vyöt. HSL-​linja-autot ovat suun­ni­tel­tu kau­pun­kei­hin, jois­sa on pie­net lii­ken­ne­no­peu­det. Mutta Siun­tios­sa aje­taan suu­rim­mak­si osak­si maan­tie­no­peuk­sil­la. Tiet ovat myös huo­no­kun­toi­sia, jol­loin mat­kus­ta­jat pom­pah­te­le­vat si­säl­lä.

Bus­si­kyy­te­jä kul­kee liian har­vak­seen ja liian pit­kiä mat­ko­ja ker­ral­laan, jol­loin mat­kat kes­tä­vät pit­kään esi­mer­kik­si 914 linja Vejans-​Lappers-Raivio-Kuntakeskus ja 917 linja Hästböle-​Suitia-Pauni-Kuntakeskus. Nämä lin­jat voi­tai­siin jakaa kah­teen eri bus­siin, jol­loin työl­lis­tet­täi­siin enem­män ih­mi­siä ja bus­si­mat­kat pie­nen­tyi­si.

Tie­dän myös ettei kunta voi yksin päät­tää bus­seis­ta joten kunta voisi kes­kus­tel­la HSL:n kans­sa bussi kul­je­tuk­sis­ta.

Vas­taus:

Taus­ta

Siun­tion kun­nal­le on jä­tet­ty kun­ta­lais­aloi­te 6.11 ai­hee­na bussi-​kuljetukset tar­vit­se­vat muu­tos­ta Siun­tios­sa. Aloit­tees­sa ko­ros­te­taan ju­nayh­teyk­sien tar­joa­mi­sen vai­ku­tuk­sia kou­lu­lais­ten kou­lu­mat­koi­hin ja odo­tusai­koi­hin sekä sitä, ettei kai­kis­sa Siun­tios­sa aja­vas­sa ka­lus­tos­sa ole tur­va­vöi­tä. Li­säk­si aloit­tees­sa on mai­nit­tu, että bus­se­ja kul­kee liian har­vak­seen ja liian pit­kiä mat­ko­ja ker­ral­laan.

Vas­ti­ne

Siun­tion kunta on Hel­sin­gin Seu­dun Lii­ken­teen jä­sen­kun­ta, joka tar­koit­taa, että HSL toi­mii Siun­tios­sa jouk­ko­lii­ken­ne­vi­ran­omai­se­na.

Tur­va­vöis­tä on käyty kes­kus­te­lua HSL:n kans­sa, mutta syy tur­va­vöi­den puut­tu­mi­seen  joh­tuu pit­käl­ti käy­tän­nön syis­tä. Tur­va­vyöt on koet­tu vai­val­loi­sik­si, kun bus­siin tulee mat­kus­ta­jia ja osa jää pois melko no­peal­la syklil­lä. Jos tur­va­vyöt on asen­net­tu bus­siin, nii­den käyt­tä­mi­nen on mat­kus­ta­jan vas­tuul­la ja pa­kol­lis­ta. Koska kau­pun­ki­bus­seis­sa, Siun­tion ka­lus­to mu­kaan lu­kien, on myös sei­so­ma­paik­ko­ja, ei is­tu­ma­pai­koil­la­kaan ole kat­sot­tu ai­heel­li­sek­si vaa­tia tur­va­vyön käyt­töä.

HSL on pyr­ki­nyt pi­tä­mään eri­lais­ten bus­si­tyyp­pien mää­rän koh­tuul­li­sen ra­jal­li­se­na. Käy­tös­sä on eri­lai­sia ka­lus­to­ko­ko­ja ja kahta eri­lais­ta ti­laa­ja­vä­ri­tys­tä (ta­val­li­nen ja run­ko­lin­ja). Esim. pi­dem­män mat­kan lii­ken­tee­seen HSL:llä ei ole eril­li­siä ka­lus­to­tyyp­pe­jä, toi­sin kuin joil­la­kin kau­pun­ki­seu­duil­la Eu­roo­pas­sa on. Pie­nem­mäl­lä ka­lus­to­tyyp­pi­mää­räl­lä hae­taan kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta sitä kaut­ta, että sa­mo­ja bus­se­ja voi käyt­tää missä ta­han­sa HSL-​alueella ja nii­den elin­kaa­ri saa­daan siten hyö­dyn­net­tyä pa­rem­min. Kau­pun­ki­bus­sei­hin olisi teo­rias­sa mah­dol­lis­ta jäl­kia­sen­taa tur­va­vyöt. Tämä vaa­ti­si muok­kauk­sia is­tuin­tyyp­pei­hin ja ra­ken­tei­siin (is­tui­met lat­ti­aan kiin­ni, ei si­vu­kiin­ni­tyk­siä jne.). Is­tui­mien li­säk­si vai­ku­tuk­sia olisi laa­jem­min­kin liit­tyen pyö­rä­tuo­li­kiin­ni­tyk­ses­tä tur­va­vyö­va­loi­hin ja muu­tos­kat­sas­tuk­seen. Muu­tos­työt vaa­ti­vat ka­lus­ton uu­del­leen kat­sas­tuk­sen, ja sen lä­pi­me­nos­ta pi­täi­si olla var­muus, mikä saat­taa edel­lyt­tää eri­lai­sia vi­ral­li­sia tes­tauk­sia. Eli ky­sees­sä olisi iso työ, joka ei jo­kai­seen mal­liin on­nis­tui­si. Tästä ja yllä mai­ni­tuis­ta muis­ta käy­tän­nöis­tä joh­tuen, myös­kään Siun­tion osal­ta ei poik­keus­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti läh­de­tä te­ke­mään. Siun­tion lii­ken­tees­sä ole­val­la vas­taa­val­la ka­lus­tol­la aje­taan HSL-​alueella maan­tie­no­peuk­sil­la mm. Län­si­väy­lää, ke­hä­tei­tä ja Lah­den­väy­lää. Myös­kään näil­lä lin­joil­la ei ole käy­tös­sä tur­va­vöi­tä.

Aloit­tees­sa oli nos­tet­tu huoli ju­nayh­teyk­sien mah­dol­lis­ta­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta kou­lu­mat­koi­hin. Siun­tios­sa on tar­jot­tu syk­sys­tä 2023 mah­dol­li­suut­ta käyt­tää vaih­to­yh­teyt­tä eri­puo­lil­ta Siun­tio­ta klo. 7:54 läh­te­vään ju­naan. Vaih­to­yh­tey­den tar­joa­mi­sen yh­tey­des­sä myös kou­lun al­ka­mi­sai­ko­ja ai­kais­tet­tiin 15 mi­nuu­til­la, jotta op­pi­lai­den odo­tusai­ka ei muu­tok­ses­ta joh­tuen kas­vai­si mer­kit­tä­väs­ti. Val­tao­sa aamun bus­seis­ta saa­puu Siun­tion kes­kus­taan noin 7.45, joka tar­koit­taa op­pi­lail­le odo­tusai­kaa noin 15 mi­nuut­tia.

Siun­tion kunta ja HSL:n suun­nit­te­li­jat tar­kas­te­le­vat par­hail­laan Siun­tion ny­kyis­ten bus­si­lin­jo­jen reit­te­jä ja ai­ka­tau­lu­ja, jotta ne vas­tai­si­vat pa­rem­min kun­ta­lais­ten toi­vei­ta ja tar­pei­ta. Myös aamun odo­tusai­ko­jen mi­ni­moin­ti si­säl­tyy tähän suun­nit­te­luun. Muu­tok­sis­ta tul­laan vies­ti­mään vuo­den 2025 ai­ka­na sit­ten, kun sel­lai­sia on lii­ken­tee­seen tu­los­sa.

Aloi­te on jä­tet­ty 9.6.2024
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/10/00.01.04/2025
Val­mis­te­li­ja:
Jät­tä­jä: Anna Lam­min­mä­ki

Eh­do­tam­me, että Siun­tion kunta hank­kii päi­vä­ko­tei­hin si­säil­ma­puh­dis­ti­mia hen­ki­lös­tön, las­ten sekä las­ten van­hem­pien sai­ras­ta­vuu­den eh­käi­se­mi­sek­si.

Tuore Ylen ar­tik­ke­li “Päi­vä­ko­tei­hin tuo­dut il­man­puh­dis­ti­met vä­hen­si­vät las­ten sai­ras­te­lua lähes kol­man­nek­sel­la” (jul­kais­tu 27.11.2023) ker­too E3 Pan­de­mic Res­pon­se -​hankkeen kak­si­vuo­ti­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta. Tut­ki­mus sel­vit­tää ilman puh­dis­ta­mi­sen vai­ku­tus­ta las­ten, hen­ki­lö­kun­nan ja päi­vä­hoi­dos­sa ole­vien las­ten van­hem­pien sai­ras­ta­vuu­teen ja työ­pois­sao­loi­hin.

Tut­ki­muk­sen en­sim­mäi­se­nä vuo­te­na on saatu alus­ta­via tu­lok­sia, että päi­vä­ko­deis­sa, jois­sa on li­sät­ty il­man­puh­dis­tus­ta, las­ten sai­ras­ta­mi­nen on vä­hen­ty­nyt noin 30 pro­sent­tia.

Ar­tik­ke­lin mu­kaan leikki-​ikäiset lap­set sai­ras­ta­vat kes­ki­mää­rin 10-13 tart­tu­vaa in­fek­tio­ta vuo­des­sa ja in­fek­tiot kes­tä­vät yh­des­tä kol­meen viik­koa.

Sai­rauk­sil­la on mer­kit­tä­vä kus­tan­nus­vai­ku­tus, joka myös il­me­nee ar­tik­ke­lis­ta;

“Yhden sai­raus­pois­sao­lo­päi­vän hinta on työ­nan­ta­jal­le noin 370 euroa. Jos sai­sim­me 30 pro­sent­tia las­ten ai­heut­ta­mis­ta sai­raus­päi­vis­tä pois sekä nii­den li­säk­si tau­dit, jotka me­ne­vät las­ten mu­ka­na ko­tiin van­hem­mil­le, siitä tu­li­si iso sääs­tö. Tähän ei ole edes las­ket­tu ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sia, lää­ke­kuu­rei­hin liit­ty­viä kus­tan­nuk­sia tai pit­kä­ai­kais­hait­to­ja, –“

Si­säil­ma­puh­dis­ti­mien han­kin­ta on kun­nal­le hyvin mal­til­li­nen in­ves­toin­ti päi­vä­ko­tien pie­nen lu­ku­mää­rän vuok­si, ja hyvin to­den­nä­köi­ses­ti mak­saa it­sen­sä ta­kai­sin sai­rauk­sien ai­heut­ta­mien kus­tan­nus­ten vä­he­ne­mi­sen muo­dos­sa.

Läh­teet:
https://yle.fi/a/74-20052273
https://www.tuni.fi/fi/tut­ki­mus/e3-​excellence-pandemic-response-and-enterprise-solutions
https://www.pan­de­mic­res­pon­se.fi/(siir­ryt toi­seen pal­ve­luun)

Vas­taus: aloi­te on kä­sit­te­lys­sä

Aloi­te on jä­tet­ty 26.9.2024
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/494/10.06.01/2024
Val­mis­te­li­ja: Ken­neth Flyth­ström, Emil Ve­ha­nen
Jät­tä­jä: Kat­rii­na Saar­ni­lah­ti

KAA­VA­MUU­TOS­VAA­TI­MUS

Kaa­van mu­kai­ses­sa hy­väk­sy­tys­sä tie­suun­ni­tel­mas­sa Ti­ma­lan­tien liit­ty­mä Ten­nis­kal­lion­tiel­le ja Ten­nis­ku­jal­le siir­tyy Ten­nis­kal­lion­tien pää­hän. Sa­mal­la yli 14 vuot­ta kiin­teis­tö­jen käy­tös­sä ollut pääl­lys­tet­ty liit­ty­mä lä­hem­pä­nä Störs­vi­kin­tie­tä suun­ni­tel­laan jää­vän pyö­rä­tiek­si. Olen tie­dus­tel­lut kai­kil­ta 22:lta kiin­teis­töl­tä ky­seis­ten tei­den var­rel­la nä­ke­mys­tä pyö­rä­tiek­si muut­ta­mi­ses­ta ja yh­tään puol­ta­vaa lausun­toa en ole saa­nut. Päin­vas­toin kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat ha­lua­vat säi­lyt­tää ny­kyi­sen ajo­tien ei­vät­kä näe tar­vet­ta pyö­rä­tiel­le lain­kaan. Muu­tos­ta vas­tus­te­taan yk­si­mie­li­ses­ti. Tästä syys­tä vaa­din omas­ta ja mui­den puo­les­ta kaa­va­muu­tos­ta, jolla pyö­rä­tie muu­tet­tai­siin ajo­liit­ty­mäk­si.

Pe­rus­te­lu­na on
– vuo­sia va­kiin­tu­nut käy­tän­tö käyt­tää ”pyö­rä­tie­tä” ajo­tie­nä
– pyö­rä­tie ei jatku ja uusi ke­vyen lii­ken­teen väylä on kaa­voi­tet­tu Ti­ma­lan­tiel­le
– ajo­tien säi­lyt­tä­mi­nen ja­kai­si kiin­teis­töil­le kul­ke­van lii­ken­ne­mää­rän ta­sai­sem­min kuin yksi liit­ty­mä
-​Timalantie tulee ole­maan pit­kään ruuh­kai­nen jat­ku­van ra­ken­ta­mi­sen joh­dos­ta. Roc­kin alu­eel­le on kaa­voi­tet­tu tois­ta sataa asuin­kiin­teis­töä.

Vas­taus:

Siun­tion hal­lin­to­sään­nön §52 mu­kaan tek­ni­nen joh­ta­ja toi­mii kaa­voi­tus, ke­hi­tys ja jouk­ko­lii­ken­teen tu­los­a­lu­een joh­ta­ja­na.

Störs­vi­kis­sä Golf-​kartanon poh­jois­puo­len alu­een ase­ma­kaa­va on hy­väk­syt­ty Siun­tion kun­nan­val­tuus­tos­sa 9.11.2009 § 88. Ky­sei­ses­sä ase­ma­kaa­vas­sa kaava-​alueen kes­kei­sek­si lii­ken­net­tä vä­lit­tä­väk­si uu­dek­si pää­väy­läk­si on sil­loi­ses­sa osay­leis­kaa­vas­sa, ny­kyi­sin ase­ma­kaa­voi­tet­tu lin­jaus kt51:n ja Siun­tion­tien ris­teyk­seen Sun­nan­vi­kis­sä. Siun­tion maan­käy­tön ke­hi­tys­ku­van mu­kai­ses­ti ase­ma­kaa­voi­tet­tu Stör­vi­kin tu­lo­tie tulee ole­maan pää­väy­lä Kun­ta­kes­kuk­ses­ta Störs­vi­kiin kul­kien Sun­nan­vi­kin kaut­ta tu­le­vai­suu­des­sa, kun eri­ta­so­liit­ty­mä on val­mis­tu­nut. Tämän pe­rus­teel­la on luon­te­vaa, että lii­ken­ne oh­jau­tuu ten­nis­ku­jal­ta ja ten­nis­kal­lion­tiel­tä Sun­nan­vi­kin suun­taan jo kaava-​alueelta läh­tien.

Ti­ma­lan­tie tulee ole­maan tu­le­vai­suu­des­sa eri­ta­so­liit­ty­män ja Ti­ma­lan­tien val­mis­tues­sa vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­ty väylä, jol­loin ajo­neu­vo­jen määrä Ti­ma­lan­tien ja Störs­vi­kin ris­teyk­ses­sä tulee kas­va­maan. Myös tästä joh­tuen on pe­rus­tel­tua, että Ten­nis­ku­jan ja Ten­nis­kal­lion lii­ken­ne oh­ja­taan Ti­ma­lan­tiel­le voi­mas­sa ole­van ase­ma­kaa­van mu­kai­ses­ti kau­em­mas em. ris­teyk­ses­tä, jot­tei ris­tey­sa­lue ruuh­kau­du.

Tek­ni­nen osas­to on vas­taa­not­ta­nut 2.10.2024 päi­vä­tyn kir­jel­män alu­een kiin­teis­tö­no­mis­ta­jal­ta, jossa to­de­taan, että ase­ma­kaa­van mu­kai­set ka­tu­rat­kai­sut tu­li­si säi­lyt­tää.

Tek­ni­ses­sä lau­ta­kun­nas­sa 10.9.2024 § 94 hy­väk­syt­ty Ti­ma­lan­tien (Störs­vi­kin tu­lo­tie) ka­tusuun­ni­tel­ma on laa­dit­tu voi­mas­sa ole­van ase­ma­kaa­van mu­kai­ses­ti. Ase­ma­kaa­van mu­kai­set ka­tu­yh­tey­det ovat lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den sekä alu­een maan­käy­tön nä­kö­kul­mas­ta pe­rus­tel­tu­ja.

Aloi­te on jä­tet­ty 15.11.2024
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/31/00.01.04/2025
Val­mis­te­li­ja: Ken­neth Flyth­ström
Jät­tä­jä: Hilk­ka Toi­vo­nen

Kun­nan jul­kai­se­mis­sa kuu­lu­tuk­sis­sa ny­ky­ään il­moi­te­taan, että ky­sei­nen ai­neis­to (kaa­vat tai muu) on näh­tä­vis­sä kun­nan net­ti­si­vuil­la ja kun­nan­ta­los­sa sen au­kio­loai­ka­na.

Eh­do­tan, että sen li­säk­si ai­neis­to on pa­pe­ri­muo­dos­sa näh­tä­vis­sä kir­jas­tos­sa. Kir­jas­to voi va­ra­ta yhden leh­ti­hyl­ly­ko­te­lo­pai­kan ajan­koh­tai­sia kuu­lu­tuk­sia ja mm. juuri kaava-​aineistoja var­ten.

Pe­rus­te­lu, miksi kir­jas­toon: kir­jas­tol­la on laa­jat au­kio­loa­jat oma­toi­miai­koi­neen. Moni pys­tyy hah­mot­ta­maan laa­jat ko­ko­nai­suu­det par­hai­ten pa­pe­ril­la.
Tämä li­säi­si kan­sa­lais­ten mah­dol­li­suuk­sia osal­lis­tua ja saada tie­toa.

Vas­taus: aloi­te on kä­sit­te­lys­sä

Aloi­te on jä­tet­ty 30.12.2023
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/108/10.00.04/2024
Val­mis­te­li­ja: Riku Haili, Emil Ve­ha­nen
Jät­tä­jä: Tom ja Anna Paa­si­ki­vi

Ase­mal­la si­jait­se­van luis­te­lu­ken­tän pohja on as­fal­toi­tu. As­valt­ti on vanha ja epä­ta­sai­nen. Näi­nol­len ken­tän jää­dyt­tä­mi­nen sel­lai­sek­si, että siinä luis­te­lu on tur­val­lis­ta vaa­tii ken­tän poh­jan uusi­mi­mi­sen. Ken­tän pohja tu­li­si uusia ta­val­la, että siinä ote­taan huo­mioon myös ke­sä­käyt­tö. Yksi kes­ki­ko­koi­nen kent­tä vaa­tii n. 100-120 kuu­tio­ta vettä luis­te­luun. Ken­tän vie­reen tulee pe­rus­taa ve­si­pis­te, jolla alue saa­daan hel­pos­ti jää­dy­tet­tyä. Ve­si­pis­te tu­li­si si­joit­taa eril­li­seen va­ras­toon suo­jaan ul­koil­mal­ta sekä mah­dol­li­sel­ta il­ki­val­lal­ta.

Kai­kil­le jää­alueil­le tu­li­si va­ra­ta jään­puh­dis­tus­vä­li­nei­tä, joil­la käyt­tä­jät pys­ty­vät pi­tä­mään aluet­ta puh­taa­na pie­nis­tä lu­mi­mää­ris­tä.

Luis­te­lu­ken­tän yl­lä­pi­to vaa­tii kun­nal­ta joko li­sär­sus­soin­tia osa-​aikaiseeen kausi­työn­te­ki­jään tai eril­li­seen so­pi­muk­seen yrit­tä­jän kans­sa, jolla on tar­vit­ta­va vä­li­neis­tö ja työn­te­ke­ki­jä. Kus­tan­nus­ver­tai­lu näi­den vaih­toeh­to­jen kans­sa tulee tehdä.

Mi­kä­li ken­tän yl­lä­pi­tö ja huol­to olisi kun­nan vas­tuul­la, niin ken­tän au­raus ja muu lu­men­pois­to vaa­tii kun­nan han­kit­ta­vak­si esim.pient­rak­to­rin. Pient­rak­to­ril­le ja sii­hen liit­tet­tä­vil­le li­sä­va­rus­teil­le löy­tyy kun­nas­sa käyt­töä vuo­den ym­pä­ri.

Vas­taus:

Siun­tion luis­te­lu­kent­tä si­jait­see tällä het­kel­lä Siun­tion ten­nis­ken­täl­lä. Siun­tion ta­lous­ar­vios­sa kun­ta­kes­kuk­sen lii­kun­ta aluei­siin on va­rat­tu vuo­sil­le 2024-2025 yh­teen­sä 200 000€, johon si­säl­tyy ten­nis­ken­tän kun­nos­tus. Kun­nos­tuk­ses­sa tul­laan huo­mioi­maan ym­pä­ri­vuo­ti­nen käyt­tö. Ky­sei­seen in­ves­toin­ti­koh­tee­seen si­säl­tyy myös vä­li­neis­tön han­kin­ta ten­nis­ken­täl­le mu­kaan lu­kien tal­vi­käyt­tö.

No­peam­mal­la ai­ka­vä­lil­lä tek­ni­nen toimi on käy­nyt kes­kus­te­lu­ja ak­tii­vis­ten siun­tio­lais­ten kans­sa jää­ken­tän yl­lä­pi­dos­ta ja yh­teis­työ va­paa­eh­tois­ten kans­sa aloi­tet­tiin tam­mi­kuus­sa 2024. Li­säk­si kunta toi­mit­taa ken­täl­le jään­puh­dis­tus­vä­li­nei­tä sekä maa­lit pi­kai­sel­la ai­ka­tau­lul­la. Ken­tän au­raus on ul­kois­tet­tu siun­tio­lai­sel­le yrit­tä­jäl­le.

Ny­kyi­sen luis­te­lu­ken­tän ti­lal­le (tai li­säk­si) on kun­nan ta­lous­ar­vios­sa vuo­del­la 2024 bud­je­toi­tu jää­kiek­ko­kau­ka­lo, jolle on jo ole­mas­sa oma ve­si­pis­te. Työ­ko­nei­den tar­vet­ta ol­laan kar­toit­ta­mas­sa ja mi­kä­li kun­nan tek­ni­nen toimi tulee sii­hen lop­pu­tu­lok­seen, että oma mön­ki­jä tai trak­to­ri on jär­ke­vä hank­kia, niin sel­lai­sen hank­ki­mis­ta tul­laan eh­dot­ta­maan.

Aloi­te on jä­tet­ty: 4.12.2023
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/691/00.01.04/2023
Val­mis­te­li­ja: Jytta Poijärvi-​​Miikkulainen, Ken­neth Flyth­ström ja Eero Kling
Jät­tä­jä: Jan Ai­ro­la

Miksi? 
Yh­dis­tä­vä te­ki­jä kun­nal­li­ses­ti tuo­tet­tu­jen toi­mi­vien lii­kun­ta­pal­ve­lui­den kans­sa on kes­kit­tä­mi­nen. Tällä het­kel­lä Siun­tios­sa on usei­ta har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sia mutta ne ovat kaik­ki ha­ja­nai­ses­ti ver­rat­taen suu­ren kun­nan alu­eel­la. Tämä vai­keut­taa niin yl­lä­pi­toa kuin saa­vu­tet­ta­vuut­ta. Kes­kit­tä­mäl­lä pal­ve­lut yh­teen paik­kaan on kaik­kien ta­ho­jen etu. Tar­joa­mal­la kes­ki­tet­ty­jä pal­ve­lui­ta löy­tyy jo­kai­sel­le jo­tain ja sa­mal­la vä­hen­ne­tään edes­ta­kai­sin ajoa esi­mer­kik­si las­ten har­ras­ta­mi­sen takia.  
 
Mihin? 
Vas­taa­van ko­koi­siin kun­tiin näh­den Siun­tios­sa on val­ta­va etu ui­ma­hal­li in­ves­toin­nin myötä. Moni vas­taa­van ko­koi­nen kunta ei voisi vas­taa­vas­ta haa­veil­la vaik­ka heil­lä onkin muu­ten lii­kun­ta­pal­ve­lut hyvin hoi­dos­sa. Kes­kit­tä­mäl­lä mui­ta­kin lii­kun­nal­li­sia pal­ve­lui­ta ui­ma­hal­lin yh­tey­teen luo­daan myös mah­dol­li­suuk­sia yri­tys­toi­min­nal­le jo ole­mas­sa ole­vien ti­lo­jen ja toi­mi­joi­den kaut­ta. Ui­ma­hal­li, kun­to­sa­li + lii­kun­ta­sa­li si­jain­tei­neen on nel­jän Siun­tio­ta hal­ko­van ve­ri­suo­nen kes­ki­pis­tees­sä. Ete­läs­sä 51, Poh­joi­ses­sa Lohja ja Yk­kös­tie, Län­nes­sä Virk­ka­la ja Inkoo ja Idäs­sä Evits­kog ja Kirk­ko­num­mi.  
 
Vaih­toeh­toi­ses­ti Ase­man seu­dul­la on jo ole­mas­sa ole­via lii­kun­ta­pal­ve­lui­ta mutta kat­son näi­den ole­van enem­män si­dok­sis­sa kou­lu­lii­kun­taan (pitää säi­lyt­tää) ja jotta kunta voisi kas­vaa pitää ase­man seu­dul­la olla tilaa kas­vul­le. Mi­kä­li kat­som­me muita vas­taa­via kun­tia niin ur­hei­lu­kes­kuk­set on jär­jes­tään si­joi­tet­tu hie­man kes­kus­tan ul­ko­puo­lel­le.  
 
Miten?  
Koska ur­hei­lu­kes­kus­ta voi ha­lu­tes­saan ke­hit­tää lo­put­to­miin tuo­mal­la lisää mah­dol­li­suuk­sia sa­maan yh­tey­teen on edet­tä­vä vai­heit­tain.  

En­sim­mäi­ses­sä vai­hees­sa kes­kit­tyi­sin brän­däyk­seen sekä kun­nos­ta­maan jo alu­eel­la ole­via lii­kun­ta­paik­ko­ja kuten ten­nis­ken­tät, Tjusträs­kin ui­ma­ran­ta sekä ul­koi­lu­rei­tit (rul­la­luis­te­lun as­falt­ti). En­sim­mäi­ses­sä vai­hees­sa osana brän­däys­tä kun­nan hoi­ta­mat hiih­to­la­dut teh­dään ui­ma­hal­lin ym­pä­ris­töön va­lais­tul­le alu­eel­le. “Koko per­heen voi­min la­dul­le ja ui­maan”. La­tu­ja olisi hyvä olla eri ta­soi­sil­le hiih­tä­jil­le eli vä­hin­tään kaksi. Osana brän­däys­tä kar­toi­te­taan kesää aja­tel­len alu­een pyö­räi­ly­rei­tit (maas­to + matka) sekä suun­nis­tus­ras­te­ja lä­hia­lu­een maas­toon. En­sim­mäi­sen vai­heen kus­tan­nuk­set py­sy­vät toi­sin sa­noen ver­rat­taen pie­ni­nä. 
 
Toi­ses­sa vai­hees­sa ra­ken­ne­taan Le­po­pir­tin ja ten­nis­kent­tien vä­li­sel­le alu­eel­le täy­si­pit­kä te­ko­nur­mi­kent­tä (min. 95x55m).  Alla hah­mo­tel­maa miten mah­tui­si.  

Te­ko­nur­mi­kent­tä teh­täi­siin ympäristö-​ ja käyt­tä­jäys­tä­väl­li­se­nä puu­kui­tu­täyt­tei­se­nä (Esim. https://fo­rest.fi/fi/ar­tik­ke­li/puu-​korvasi-kumirouheen-jalkapallokentalla/#d47458be(avau­tuu uu­teen ik­ku­naan, siir­ryt toi­seen pal­ve­luun)). Täy­si­ko­koi­nen kent­tä antaa mah­dol­li­suu­den ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mi­seen ilman häi­riö­tä kes­kus­tan muu­hun elä­mään. Alu­eel­ta löy­tyy jo tar­vit­ta­vat py­sä­köin­ti­ti­lat sekä pal­ve­lui­ta. Huom. Talin pal­loi­lu­hal­lis­sa jär­jes­te­tään ju­nio­rei­den kä­si­pal­lo­tur­nauk­sia te­ko­nur­mel­la tal­vi­sin koska on riit­tä­vän iso tila. Sjundeå Cup­pia aja­tel­len te­ko­nur­mi myös kes­tää tur­naus­käy­tös­sä pa­rem­min kuin luon­non­nur­mi.  

Kol­man­nes­sa vai­hees­sa in­ves­toi­daan te­ko­nur­mi­ken­tän kat­ta­mi­seen. Yli­pai­ne­kupla­hal­li täy­si­ko­koi­sen ken­tän pääl­le tuo vuo­kra­tu­lo­ja ja yri­tys­toi­min­nan tukea myös muis­ta kun­nis­ta. Loh­jan Mui­ja­lan kupla on yli 40 vuot­ta vanha eikä riitä ny­kyi­sil­le kä­vi­jä­mää­ril­le. In­koon jal­ka­pal­lo­hal­li ei täytä mit­to­jen puo­les­ta edes 10 vuo­tiai­den ot­te­lu­vaa­ti­muk­sia. Veik­ko­las­ta aje­taan Num­me­laan tai Ma­sa­laan tal­vi­har­joi­tuk­siin. Kar­jaal­ta aje­taan Tam­mi­saa­reen. 
 
Nel­jän­nes­sä vai­hees­sa teh­dään Le­po­pir­tin kaak­kois­puo­len kais­ta­leel­le luis­te­lua var­ten alue joka toi­mii ke­säi­sin läm­mit­te­ly­alu­ee­na te­ko­nur­mi­ken­täl­le.  
 
Vai­hei­den lu­ku­mää­rään, si­säl­töön saa­tik­ka ai­ka­tau­luun en tässä ta­lous­ti­lan­tees­sa halua ottaa aloit­tees­sa­ni lii­kaa kan­taa. Nä­ki­sin kui­ten­kin että pys­tyi­sim­me tar­joa­maan pa­rem­paa jo vai­heen 1 toi­min­noil­la. Näi­den vai­hei­den to­teut­ta­mi­nen vaa­tii yh­teis­työ­tä Ho­tel­li Siun­tion osal­ta mutta en usko että heil­lä on ai­na­kaan asi­aan vas­tus­tus­ta kun käy­tän­nös­sä tuom­me heil­le lisää asiak­kai­ta. Koko per­heen ak­ti­voin­ti liik­ku­maan on hel­pom­paa kun jo­kai­sel­le voi tar­jo­ta jo­tain.  

Vas­taus:

Kun­ta­lais­aloit­tees­sa esi­tel­ty malli toi­min­to­jen kes­kit­tä­mi­ses­tä ja as­teit­tai­ses­ta pa­ran­ta­mi­ses­ta on kan­na­tet­ta­va ja osit­tain jo käy­tös­sä. Asiaa on kä­si­tel­ty laa­jas­ti Siun­tion lii­kun­tao­lo­suh­de­sel­vi­tyk­ses­sä (Liik­ku­mi­sen ja ur­hei­lun olo­suh­teet Siun­tios­sa 2020-2024(avau­tuu uu­teen ik­ku­naan)). Sel­vi­tys­tä teh­täes­sä ui­ma­hal­lin maas­ton ti­lan­ne oli kui­ten­kin vielä toi­sen­lai­nen, joten sel­vi­tyk­sen päi­vit­tä­mi­nen on tul­lut ajan­koh­tai­sek­si.  

Siun­tio ha­lu­aa olla tun­net­tu siitä, että tääl­lä ih­mi­set voi­vat hyvin. Siun­tion elin­voi­man ja brän­din ra­ken­ta­mi­ses­sa hy­vin­voin­ti, johon liik­ku­mi­nen ja ul­koi­lu kuu­luu, ovat­kin kes­kiös­sä. Maan­tie­teel­li­ses­ti hy­vin­voin­ti­pal­ve­lui­den ja mat­kai­lunbrän­din ra­ken­ta­mi­ses­sa on kolme pain­opis­tet­tä:  
1) Ho­tel­li Siun­tio ko­ko­nai­suus 
2) kun­ta­kes­kus  
3) Pickala-​Störsvik 

Tämä kol­mi­pis­tei­nen malli mah­dol­lis­taa toi­si­aan tu­ke­vat mutta kui­ten­kin pää­osin eri­lai­set toi­min­not.  

Ho­tel­li Siun­tion ko­ko­nai­suus on ke­hit­ty­mäs­sä suun­taan, jossa va­ki­nai­nen asu­mi­nen on kes­kei­ses­sä roo­lis­sa. Hy­vin­voin­ti­pal­ve­lut kul­ke­vat kon­sep­tis­sa hyvin mu­ka­na mutta eivät tu­keu­du ur­hei­lu­kes­kus­tyyp­pi­seen toi­min­taan. Ny­kyi­set kun­nan ope­roi­mat pal­ve­lut alu­eel­la (ui­ma­hal­li, kun­to­sa­li, lii­kun­ta­hal­li sekä ui­ma­hal­lin ul­koa­lu­eet) ovat jo nyt pie­nel­le kun­nal­le erit­täin hyvät. Siun­tion kun­nan brän­din kan­nal­ta on tär­keä kes­kit­tää mark­ki­noin­ti ja voi­ma­va­rat nyt ole­mas­sa ole­vien toi­min­to­jen ke­hit­tä­mi­seen.  

Ui­ma­hal­lin ul­koa­lu­eel­la teh­tiin jo kesän 2023 ai­ka­na pie­ni­muo­toi­sia kun­nos­tus­töi­tä. Ul­koi­lu­reit­te­jä rai­vat­tiin, beach-​volleykentän hiek­ka vaih­det­tiin ja ul­koi­lu­reit­tien rik­kou­tu­nei­ta ra­ken­tei­ta kor­jat­tiin. Al­ku­tal­ves­ta 2023 ul­koi­lu­reit­tien va­lais­tus vaih­det­tiin yh­teis­työs­sä Ho­tel­li Siun­tion kans­sa led-​pohjaiseksi, jol­loin käyt­tö­ku­lut pie­ne­ni­vät huo­mat­ta­vas­ti. Alu­een kun­nos­tus­töi­tä jat­ke­taan lu­mien su­let­tua. Pyö­räi­ly­reit­te­jä on tar­koi­tus kar­toit­taa vuo­den 2024 ai­ka­na ja kiin­to­ras­tien aset­ta­mi­sen mah­dol­li­suut­ta sel­vi­te­tään ole­mal­la yh­tey­des­sä lajin har­ras­ta­jiin. 

Kes­kus­tas­sa si­jait­see jo nyt mo­ni­puo­li­ses­ti sisä- ja ul­ko­lii­kun­ta­toi­min­to­ja. Pie­neen kun­taan näh­den ole­mas­sa ole­vat toi­min­not ovat jo nyt run­saat ja nii­den yl­lä­pi­dos­sa ja ke­hit­tä­mi­ses­sä on töitä. Kes­kus­tan toi­min­nois­ta suuri osa on kun­nan ope­roi­mia ja näin mah­dol­li­suuk­sia myös nii­den ke­hit­tä­mi­seen on kun­nal­la par­haat. 

Ur­hei­lu­ken­tän ym­pä­ris­töön on tar­koi­tus laa­tia ko­ko­nais­val­tai­nen suun­ni­tel­ma, jotta hil­jal­leen ra­ken­tu­neet ko­ko­nai­suu­det saa­daan ni­vot­tua yh­teen. Ur­hei­lu­kent­tä, ten­nis­ken­tän alue, skeit­ti­puis­to ja BMX-​rata vaa­ti­vat kaik­ki pa­ran­nus­toi­men­pi­tei­tä ja uu­dis­ta­mis­ta. Uu­dis­ta­mi­sen en­sim­mäi­ses­sä vai­hees­sa luis­tin­jää siir­re­tään uu­teen paik­kaan lä­hel­le AKK:n vä­liai­kais­ten ti­lo­jen ai­em­paa paik­kaa. Luis­tin­jää ra­ken­ne­taan siten, että ke­sä­ai­ka­na sitä voi­daan käyt­tää muu­hun pe­lai­luun. Tämä ta­pah­tuu vuo­den 2024 ai­ka­na. Lop­pua­lu­eel­le teh­dään vuo­den 2024 ai­ka­na tar­kem­pi suun­ni­tel­ma. Vuon­na 2024 kor­ja­taan jo myös skeit­tia­lu­een ra­ken­nel­mia.   

Ete­läs­sä Pickala-​Störsvik alu­een pain­opis­teet ovat golf, ten­nis/padel, meri sekä Störsvik-​Kopparnäsin vir­kis­ty­sa­lue.  

Jal­ka­pal­lo­kuplan tarve on kun­nas­sa tun­nis­tet­tu jal­ka­pal­lon kas­va­nei­den har­ras­ta­ja­mää­rien myötä. In­ves­toin­ti­na ko­ko­naan uuden ken­tän ra­ken­ta­mi­nen on Siun­tion ko­koi­sel­le kun­nal­le kui­ten­kin haas­ta­vaa. Jo ny­kyis­ten ra­ken­nus­ten ja liikunta-​alueiden yl­lä­pi­to ja esi­mer­kik­si var­hais­kas­va­tuk­sen ti­lo­jen ra­ken­ta­mi­nen vie­vät pal­jon in­ves­toin­ti­ra­haa eikä kun­ta­lais­ten ve­ro­taak­kaa ha­lu­ta kas­vat­taa. Idea­na ken­tän ra­ken­ta­mi­nen ui­ma­hal­lin lä­hei­syy­teen on tuore, mutta kun­nan lä­hiai­ko­jen in­ves­toin­tioh­jel­miin se ei tule mah­tu­maan. 

Kun­ta­lais­aloit­tees­sa tuo­daan hyvin esiin lä­hi­kun­tien tar­jon­ta jal­ka­pal­lon si­sä­pe­li­ti­lois­sa. Oman hal­lin ra­ken­ta­mi­sen si­jas­ta Siun­tion kan­nat­taa­kin tut­kia eri­lai­sia yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia suu­rem­pien in­ves­toin­tien ra­hoit­ta­mi­ses­sa. 

Li­sä­tie­to­ja: 
Si­vis­tys­toi­men­joh­ta­ja Eero Kling, eero.kling@siun­tio.fi 

Aloi­te on jä­tet­ty: 12.6.2023
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/440/00.01.04/2023
Val­mis­te­li­ja: Ken­neth Flyth­ström/Arto In­ki­nen
Jät­tä­jä: Störs­vi­kin asu­ka­syh­dis­tys

Störs­vi­kin alu­eel­la si­jait­se­va hiek­ka­kent­tä, josta on pu­ret­tu las­ten päi­vä­ko­ti, on to­det­tu lau­ta­kun­tien kes­kus­te­luis­sa so­pi­vak­si koi­ra­puis­ton si­joi­tus­pai­kak­si. Sen vie­res­sä on las­ten leik­ki­paik­ka, joka odot­taa kun­nos­ta­mis­ta. Störs­vi­kin asu­ka­syh­dis­tys eh­dot­taa että kun­nos­tuk­sen yh­tey­des­sä tu­li­si alu­eel­le ra­ken­taa koi­ra­puis­to. Pe­rus­tee­na aloit­teel­le pi­däm­me koi­rien erit­täin suur­ta mää­rää alu­eel­la sekä alu­een koi­rien ul­koi­lut­ta­mi­seen liit­ty­viä ra­joit­tei­ta. Alue muo­dos­tuu pää­asias­sa golf­ken­tis­tä, joil­la ei pe­li­kau­den ai­ka­na voi liik­kua sekä seu­dun suu­rim­mas­ta luon­to­puis­tos­ta, jossa lin­tu­jen pe­si­mä­ai­ka­na 1.4.-31.7. koi­rat eivät saa juos­ta va­pai­na. Leik­ki­pai­kan kun­nos­ta­mi­seen liit­tyy li­säk­si Asu­ka­syh­dis­tyk­sen hank­ki­ma leik­ki­mök­ki, jonka siir­to pa­rem­min so­pi­vaan paik­kaan ken­täl­lä on pää­tet­ty ai­kai­sem­min, mutta joka on tois­tai­sek­si vielä te­ke­mät­tä. Leik­ki­mö­kin kun­nos­ta­mi­nen tal­koil­la on tar­koi­tus to­teut­taa kesän ai­ka­na.

Olem­me tie­toi­sia että ky­sei­nen alue saa­te­taan tu­le­vai­suu­des­sa myydä ja puis­ton aidat jou­du­taan sil­loin siir­tä­mään toi­seen so­pi­vaan paik­kaan.

Las­ten päi­vä­ko­din purun yh­tey­des­sä ken­tän ta­soi­tus ja put­kis­to­jen pois­to on jää­nyt te­ke­mät­tä. Paik­ka on nä­ky­vä ja kes­kei­nen ajo­tien vie­res­sä ja se kai­paa siis­ti­mis­tä.

Arvio koi­ra­puis­ton aidan ja por­tin ra­ken­ta­mi­ses­ta on noin 20.000 euroa. Tar­kem­pi tieto on saa­ta­vis­sa kun Siun­tion kes­kus­tan koi­ra­puis­to to­teu­te­taan tänä vuon­na.

Vas­taus:

Van­han päi­vä­ko­din alue on viime ke­sä­nä osit­tain ta­soi­tet­tu ja put­kis­to­ja on pois­tet­tu. Koi­ra­puis­ton ra­ken­ta­mi­nen on in­ves­toin­ti, joka on kä­si­tel­tä­vä ta­lous­ar­vio kä­sit­te­ly­jen yh­tey­des­sä. Tek­ni­nen lau­ta­kun­ta ottaa asian huo­mioon, kun in­ves­toin­tien tar­ve­sel­vi­tyk­set laa­di­taan. 

Aloi­te on jä­tet­ty: 15.2.2023
Seu­ran­ta­tun­nus: SIU/151/11.01.05/2023
Val­mis­te­li­ja: Lotta Juus­ti
Jät­tä­jä: Pro Kah­vi­maa

Eh­do­tam­me, että Siun­tion kun­nan tulee ryh­tyä toi­miin So­la­mäen kal­lio­y­län­gön li­sää­mi­sek­si pai­kal­li­ses­ti luonnon-​ ja mai­se­man­suo­je­lun kan­nal­ta ar­vok­kai­den kal­lio­aluei­den jouk­koon (ar­vo­luok­ka 5) ja tämän mer­kit­se­mi­sek­si Siun­tion kun­nan yleis­kaa­vaan.

Siun­tion Kah­vi­maal­le on tun­nuso­mais­ta kor­keis­ta kal­lio­jak­sois­ta muo­dos­tu­va mai­se­ma. So­la­mäen maisema-​arvojen suo­je­lu­mer­ki­tys­tä puol­ta­vat kal­lio­alu­een suh­teel­li­nen kor­keus, hah­mot­tu­mi­nen ym­pä­ris­tös­tä ja siel­tä avau­tu­vat nä­kö­alat sekä seu­dul­li­sen ym­pä­ris­tön mai­se­ma­ku­va. Li­säk­si mm. kal­lio­alu­een län­si­reu­na on mai­se­mal­li­nen sol­mu­koh­ta. Osin met­säi­set rin­teet ko­hoa­vat jyr­käs­ti hal­li­ten mai­se­maa. Kal­lio­pal­jas­tu­mat ovat jä­kä­lä­val­tai­sia.

Eri­tyis­piir­tei­tä hai­tal­li­ses­ti muut­ta­via toi­men­pi­tei­tä tu­li­si tääl­lä vält­tää ja sekä So­la­mäel­lä si­jait­se­van geo­lo­gi­ses­ti sekä ar­keo­lo­gi­ses­ti huo­mat­ta­van kal­lio­muo­dos­tu­man, So­la­mäen luo­las­ton suo­je­lua tu­li­si edis­tää. So­la­mä­ki on mai­se­mal­li­ses­ti osa kun­tam­me kor­keim­pien kal­lioi­den So­la­mä­ki—Kim­pa­ri -​kokonaisuutta.

So­la­mäel­lä on useam­pia yli 90 met­rin kor­keu­teen yl­tä­viä kal­lio­huip­pu­ja ja jyr­kän­tei­tä (jyr­kän­teis­tä 14 kpl on huo­mioi­tu maas­to­kar­tal­la) sekä usei­ta pie­niä suo­a­luei­ta ”kal­lio­so­lien” vä­lis­sä ja avo­läh­de sekä noro. Vih­din puo­lel­le ulot­tu­va kal­lio­y­län­kö ra­jau­tuu luon­non­suo­je­lua­lu­ee­seen mikä täy­den­tää So­la­mäen alu­een mer­kit­tä­vyyt­tä. Ylän­göl­tä löy­tyy pai­koi­tel­len val­ta­kun­nal­li­ses­ti ja pai­kal­li­ses­ti uha­na­lai­sia ja sil­mäl­lä­pi­det­tä­viä la­je­ja ja sen kaut­ta kul­kee eko­lo­gi­sia yh­teyk­siä lä­hia­lu­een luon­non­suo­je­lua­lueil­le ja ar­vok­kail­le luon­to­koh­teil­le (Ri­su­bac­ka­joen ran­ta­leh­to, Itä­nur­kan puro, Si­ka­mä­ki, Ny­bac­kan päh­ki­nä­leh­to, Je­rusa­le­min­mä­ki, Si­ko­mä­ki, Kimpari-​Mustalahdenvuori, Pek­ku­la ja Jär­ven­ko­lo, Falk­mä­ki, Torsgårdin metsä, He­pa­ri, Pa­lo­jo­ki, Haa­pa­jär­vi, Num­men­ky­län ko­ho­suo, Kauhusuo-​Kauhukallo ja Huh­mar­joen luh­ta­met­sa) aina Nuuk­sioon saak­ka. Maa­kun­ta­kaa­vas­sa eko­lo­gi­nen käy­tä­vä löy­tyy So­la­mäen itä­puo­lel­ta (Meiko-​Nuuksio län­ti­nen).

Eri­koi­nen luon­no­ne­siin­ty­mä, So­la­mäen luo­las­to si­jait­see kun­nan toi­sek­si kor­keim­man kal­lion­laen (n. 94 met­riä) yh­tey­des­sä. Tämä on var­si­nai­nen nä­kö­ala­paik­ka – suuri maas­to­kor­keus ja jyr­kän­ne, mistä au­ke­aa län­teen laaja ja es­tee­tön nä­ky­mä vil­je­ly­au­keil­le ja muil­le kal­lioil­le. Museo­vi­ras­to on in­ven­toi­nut luo­las­ton ja luet­te­loi­nut sen tie­to­kan­taan­sa. Noin vii­si­tois­ta met­riä pit­käs­sä pää­luo­las­sa on kal­lio­piir­rok­sia ja sii­hen liit­tyy pai­kal­lis­ta kult­tuu­ri­his­to­ri­aa. Pe­ri­mä­tie­to­na ker­ro­taan, että ky­sees­sä on iso­vi­han ai­kai­nen pii­lo­paik­ka, jota on käy­tet­ty vielä myö­hem­min­kin. So­la­mäen luo­las­to esi­tel­lään myös Uu­den­maan luo­lat -​tietokirjassa (jul­kais­tu 2017). Teos esit­te­lee alu­een 60 suu­rin­ta, geo­lo­gial­taan eri­koi­sin­ta, kan­san­ta­rus­tol­taan kieh­to­vin­ta ja mat­kai­lul­li­ses­ti mer­kit­tä­vin­tä luo­laa. Kir­joit­ta­ja on tie­to­kir­jai­li­ja ja luon­to­mat­kai­luo­pas Tuomo Ke­sä­läi­nen, jonka kir­jat kä­sit­te­le­vät eri­tyi­ses­ti geo­lo­gi­sia muo­dos­tel­mia kuten rot­ko­ja ja luo­lia, jois­ta jäl­kim­mäi­siä hän on tut­ki­nut yli kym­me­nen vuot­ta.

So­la­mäel­lä on bio­lo­gi­sia, geo­lo­gi­sia, his­to­rial­li­sia ja mai­se­mal­li­sia ar­vo­ja sekä li­säk­si monikäyttö-​ ja lä­hiym­pä­ris­tö­ar­vo­ja niin pal­jon, että sen pis­teet saat­tai­si­vat yltää jopa maa­kun­nal­li­ses­ti luonnon-​ ja mai­se­man­suo­je­lun kan­nal­ta ar­vok­kai­den kal­lio­aluei­den jouk­koon. Haem­me So­la­mäen kal­lio­y­län­göl­le tällä haa­vaa vä­hin­tään pai­kal­lis­ta sta­tus­ta, kuten joh­dan­to­teks­tis­sä ker­roim­me.

So­la­mäen kal­lio­y­län­gön si­jain­ti: Kah­vi­maan kes­kel­lä Siun­tion poh­joi­so­sis­sa, kal­lio­alu­een noin 150 heh­taa­rin pinta-​alasta suu­rin osa on Siun­tion puo­lel­la ja noin vii­des­osa Vih­din puo­lel­la.

Vas­taus:
Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kuk­sen (Syke) ja Geo­lo­gian tut­ki­mus­lai­tok­sen (GTK) to­teut­ta­ma val­ta­kun­nal­li­ses­ti ar­vok­kai­den kal­lio­aluei­den in­ven­toin­nin lop­pu­ra­port­ti on tu­los­sa jul­kai­suun ke­vään 2023 ai­ka­na. Ra­port­ti si­säl­tää run­saas­ti tie­toa myös ar­vo­luok­kiin 5–7 ar­vo­te­tuis­ta kal­lio­alueis­ta, joil­la voi olla huo­mat­ta­vaa pai­kal­lis­ta mer­ki­tys­tä. Jääm­me odot­ta­maan ra­por­tin jul­kai­sua, jotta voim­me huo­mioi­da näitä mah­dol­li­sia pai­kal­li­ses­ti mer­kit­tä­viä kal­lio­aluei­ta. Tä­män­het­ki­sen kar­toi­tuk­sen pe­rus­teel­la So­la­mäen alu­eel­le ei si­joi­tu val­ta­kun­nal­li­ses­ti ar­vok­kai­ta kal­lio­aluei­ta.

Tu­le­van yleis­kaa­van päi­vi­tys­työs­sä hyö­dyn­ne­tään tee­ma­koh­tai­sia tausta-​aineistoja, jois­sa on huo­mioi­tu ny­ky­tie­dos­sa ole­vat val­ta­kun­nal­li­ses­ti ja pai­kal­li­ses­ti ar­vok­kaat kal­lio­alu­eet (Sweco, 2020). Siun­tion stra­te­gis­ta yleis­kaa­vaa to­teu­te­taan teema-​aineistojen poh­jal­ta ja siten mai­se­man­suo­je­lua voi­daan edis­tää kaa­voi­tuk­sel­la. So­la­mäen alue on yk­si­tyi­so­mis­teis­ta ja yleis­kaa­vas­sa luo­ki­tel­tu maa- ja met­sä­ta­lous­val­tai­sek­si alu­eek­si. Aloi­te tuo­daan kaa­voi­tuk­seen tie­toon ja alu­een pai­kal­lis­ta mer­kit­se­vyyt­tä voi­daan tar­kas­tel­la uuden maan­käyt­tö­pääl­li­kön as­tut­tua vir­kaan.