Kier­rät­tä­mi­nen hil­lit­see il­mas­ton­muu­tos­ta ja luon­to­ka­toa

• 18.3.2025

• Ajan­koh­tais­taAsu­mi­nen ja ym­pä­ris­tö

Il­mas­to­krii­sin ja luon­to­ka­don taus­tal­la vai­kut­ta­vat pait­si kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt myös kai­ken­lai­nen luon­non­va­ro­jen lii­ka­käyt­tö (Sitra 2022).

Se tar­koit­taa sitä, että pla­nee­tan ja sitä kaut­ta oman hy­vin­voin­tim­me vuok­si emme voi jat­ku­vas­ti hyö­dyn­tää edes uusiu­tu­via luon­non­va­ro­ja uusiin tuot­tei­siin ja pal­ve­lui­hin (Sitra 2022).

Ny­kyi­sel­le ta­lous­mal­lil­le pa­rem­pi vaih­toeh­to oli­si­kin kier­to­ta­lous, jossa uusien ta­va­roi­den tuot­ta­mi­sen si­jaan hyö­dyn­ne­tään jo käy­tös­sä ole­vat tuot­teet ja lo­puk­si kier­rä­te­tään ma­te­ri­aa­lit uusio­käyt­töön (Sitra 2022).

Kier­rä­tyk­seen vasta pit­kän elin­kaa­ren päät­teek­si

Kier­to­ta­lou­den ta­voit­tee­na on siis pitää ma­te­ri­aa­lit mah­dol­li­sim­man pit­kään kier­ros­sa: tuot­teel­la tu­li­si it­ses­sään olla pitkä käyt­töi­kä ja sen tu­li­si olla kor­jat­ta­vis­sa, mutta käyt­töiän tul­les­sa vas­taan tuot­teen tu­li­si kier­tää ta­kai­sin uuden tuot­teen ma­te­ri­aa­lik­si sen si­jaan, että se pää­tyy jät­teek­si.

Tuot­teen elin­kaar­ta voi­daan pi­den­tää huol­ta­mal­la ja kor­jaa­mal­la sekä kier­rät­tä­mäl­lä tuote al­ku­pe­räi­ses­sä käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­saan eteen­päin. Li­säk­si kier­to­ta­lou­den aja­tuk­se­na on siir­tyä tuot­tei­den omis­ta­mi­ses­ta ja­ka­mi­seen, vuo­kraa­mi­seen ja lai­naa­mi­seen, jol­loin tuot­tei­ta tar­vit­see tuot­taa vä­hem­män. (Sitra 2022.)

Ku­lut­ta­jan nä­kö­kul­mas­ta tämä voisi tar­koit­taa sitä, että rik­kou­tu­nut pu­he­li­men näyt­tö kor­ja­taan tai vaih­de­taan, pie­nek­si jää­neet ehjät las­ten­vaat­teet myy­dään tai lah­joi­te­taan eteen­päin ja au­to­ja vuo­kra­taan käyt­töön useam­min kuin niitä omis­te­taan.

Kier­to­ta­lou­den ke­hit­ty­mi­nen vaa­tii tie­tys­ti yrit­tä­jien ja yri­tys­ten pa­nos­ta, mutta myös ku­lut­ta­jat voi­vat omal­la toi­min­nal­laan ja vaa­ti­muk­sil­laan edis­tää kier­to­ta­lou­den kas­vua.

Kier­rät­tä­mi­nen on tut­tua, mutta silti sitä teh­dään liian vähän

Ko­ti­ta­louk­sien jo­ka­päi­väi­sis­sä toi­mis­sa kier­rät­tä­mi­nen näkyy sel­keim­min ko­ti­ta­lous­jät­teen kä­sit­te­lys­sä: viem­me tyh­jät pan­til­li­set PET-​pullot kau­pan pa­lau­tusau­to­maat­tiin, kul­je­tam­me muo­vit ja pah­vit kier­rä­tys­pis­teel­le ja ke­rääm­me bio­jät­teen eril­li­seen bio­jä­teas­ti­aan tai kom­pos­to­riin.

Meil­le tut­tu­ja asioi­ta ovat myös pa­ris­to­jen kier­rä­tys, sähkö-​ ja elekt­ro­niik­ka­ro­mu eli SER-​jäte, käy­tös­tä pois­tet­ta­vien teks­tii­lien kier­rät­tä­mi­nen ja pois­vien­ti­pal­ve­lut van­hoil­le ko­din­ko­neil­le ja huo­ne­ka­luil­le, kun han­kim­me uusia.

HSY sel­vit­tää noin kol­men vuo­den vä­lein ko­ti­ta­louk­sien se­ka­jät­teen koos­tu­mus­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, ja kier­rä­tyk­sen ar­ki­suu­des­ta ja tut­tuu­des­ta huo­li­mat­ta vuon­na 2024 yli 70 % se­ka­jät­tees­tä olisi ollut la­ji­tel­ta­vis­sa ja kier­rä­tet­tä­vis­sä. Esi­mer­kik­si bio­jät­teen osuus se­ka­jät­tees­tä oli sel­vi­tyk­sen mu­kaan kes­ki­mää­rin 33,1 % ja muo­vin osuus oli kes­ki­mää­rin 15,9 %. (HSY 2025)

Vaik­ka HSY:n sel­vi­tyk­ses­sä kyse on pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta, antaa se os­viit­taa sille, kuin­ka pal­jon ko­ti­ta­louk­sis­sa voi­tai­siin vielä pa­ran­taa jät­tei­den la­jit­te­lua.

Kier­rä­tä kier­rä­tys­pis­teel­lä tai jä­tea­se­mal­la

Siun­tios­sa kier­rä­tet­tä­vil­le jät­teil­le tar­koi­tet­tu­ja Rinki-​ekopisteitä ja Eko­pis­tei­tä on yh­teen­sä viisi. Ko­tien ja mök­kien kier­rä­tet­tä­vät jät­teet, kuten esi­mer­kik­si pa­pe­rit, pien­me­tal­lit, kar­ton­git ja muo­vi­pak­kauk­set, voi jät­tää Eko­pis­teil­le mak­sut­ta. (Rosk´n Roll 2025a.)

Suur­ten jä­te­mää­rien, suur­ten jät­tei­den sekä esi­mer­kik­si puu­tar­ha­jät­tei­den ja vaa­ral­lis­ten ai­nei­den kier­rät­tä­mi­nen tulee hoi­taa kui­ten­kin jä­tea­se­mien kaut­ta. Siun­tios­sa omaa jä­tea­se­maa ei ole, mutta lä­him­mät Rosk´n Rol­lin jä­tea­se­mat löy­ty­vät In­koos­ta ja Loh­jal­ta. (Rosk´n Roll 2025b.)

Jä­tea­se­mil­la on omat hin­nas­ton­sa, jotka löy­ty­vät jä­tea­se­mien si­vuil­ta, mutta monia jät­tei­tä saa jät­tää kier­rä­tet­tä­väk­si myös mak­sut­ta. Mak­sut­to­muus edel­lyt­tää yleen­sä pien­tä mää­rää jä­tet­tä. Ve­loi­tuk­set­ta kier­rä­tet­tä­väk­si saa yleen­sä jät­tää muun muas­sa sähkö-​ ja elekt­ro­niik­ka­ro­mu­ja, pa­ris­to­ja ja pie­nak­ku­ja sekä vaa­ral­li­sia jät­tei­tä. (Rosk´n Roll 2025c.)

Myös ro­muau­ton voi jät­tää mak­sut­ta Rosk´n Rol­lin Loh­jan jä­tea­se­mal­le (Rosk´n Roll 2025c), mutta ro­muau­tol­le voi ti­la­ta mak­sut­to­man kul­je­tuk­sen myös suo­raan Kuusa­kos­kel­ta, joka huo­leh­tii au­to­jen ro­mu­tuk­ses­ta ja sa­mal­la pois­taa ne Liikenne-​ ja vies­tin­tä­vi­ras­to Tra­fico­min re­kis­te­ris­tä (Kuusa­kos­ki 2025).

Jo­kai­nen ba­naa­nin­kuo­ri on ar­vo­kas

Kier­rä­tyk­sen tu­li­si kier­to­ta­lou­den nä­kö­kul­mas­ta olla siis vii­mei­nen vaihe tuot­teen elin­kaa­res­sa, ja oi­kein to­teu­tet­tu­na kier­rä­tys hyö­dyt­tää sekä luon­toa että meitä ih­mi­siä.

Esi­mer­kik­si kor­jaus­kel­vot­to­mas­ta pu­he­li­mes­ta saa­daan me­tal­le­ja uusien tuot­tei­den raaka-​aineiksi ja ba­naa­nin­kuo­ret voi­daan kom­pos­to­rin kaut­ta kier­rät­tää puu­tar­han is­tu­tuk­sil­le uu­dek­si elin­voi­mak­si. Kun uusia me­tal­le­ja ei tar­vit­se jat­ku­vas­ti kai­vaa, ra­si­tam­me vä­hem­män luon­toa ym­pä­ril­läm­me, ja kom­pos­toi­tu ba­naa­nin­kuo­ri puo­les­taan nou­dat­taa luon­nol­li­sem­paa ja luon­toa hyö­dyt­tä­väm­pää ra­vin­toai­nei­den kier­to­kul­kua kuin se­ka­jät­teen mu­ka­na pol­tet­tu.

Ei siis ole yh­den­te­ke­vää, miten koem­me ja kä­sit­te­lem­me jät­teem­me. Näem­me­kö me ne to­sia­sial­li­ses­ti vain jät­tee­nä vai voi­sim­me­ko ope­tel­la nä­ke­mään jät­teet re­surs­sei­na pla­nee­tan ja luon­non ja siten myös ih­mi­sen hy­vin­voin­nin ta­ka­na?