Yhteystiedot  |  Extranet  |  Suomeksi  |  På svenska  | 
Siuntio Sjundeå
Siuntio - Avain onneen!
SIUNTIO SJUNDEÅ
Pienennä kirjasinten kokoaSuurenna kirjasinten kokoa

Luonto

”Eteläinen Uusimaa on suurimmalta osaltaan hedelmällistä ja hyvin viljeltyä tasankoa, jossa on kyliä ja kauniita herraskartanoita aivan toistensa vieressä. Mäkiä on runsaasti ja ne muodostavat joskus harjanteita, mutta kuitenkin useimmiten hedelmällisissä laaksoissa kohoavia kukkuloita, jotka kohoavat kuin saaret niittyjen ja viljavainioiden keskeltä. Rannikolla vuoret painuvat Suomenlahden vedenpinnan alle. Vesi peittää syvimmät laaksot ja myrskyisestä merestä näkyvät ainoastaan vuorten korkeimmat kukkulat tuhansien luotojen ja saarien muodossa.”
Zacharias Topelius (1818-1898): Maamme kirja

Topeliuksen teksti kuvaa hyvin siuntiolaismaisemaa tänäkin päivänä. Degerbyn ja Sunnanvikin sekä Kirkkojoen laakson laajat peltomaat kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurimaisema-alueisiin. Maisemassa entistä merenpohjaa halkoo luontaisesti samea Siuntionjoki, kunnan selkäranka, jonka vesistö on yksi Uudenmaan luonnontilaisimpana säilyneistä vesistöistä. Joessa elää luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta, ja siinä on 18 koskea, joihin meritaimen pääsee syksyisin kutemaan. Myös koskikara ja saukko viihtyvät tässä vesistössä.

Siuntionjoen pääuoma ja sen kuuden sivujoen vesialueet kuuluvat Natura-alueisiin. Korkeat kalliot ja metsäiset kumpareet reunustavat viljeltyjä laaksoja. Lohjanharjun kalkkipitoiset pohjavesialueet ulottuvat myös Siuntioon - kunnan vesijohtovesi on hyvänmakuista, käsittelemätöntä pohjavettä. Kalkkiperäinen maa on hyvä kasvualusta pähkinälehdoille ja keltavuokoille.

Kunnan alueella on useita pieniä, kirkasvetisiä järviä ja lampia. Niistä suurin, Lappträsk, kuuluu yhdessä Kirkkonummen puolella sijaitsevan Meikon kanssa Natura-kohteisiin. Näiden järvien väliin jää laaja, rakentamaton erämaankaltainen metsämannerkokonaisuus. Alueen neva- ja rämesoilta vaeltaja löytää hillaa ja karpaloita. Karhujärven ympäri kiertävää tiemaisemaa kuvataan usein alppimaiseksi maaston korkeuserojen, tien mutkittelevuuden sekä järvinäkymien vuoksi.

Lue lisää

Siuntion historia

Kulttuuripolku